Toimiva työnjako sosiaalialalla

Sosiaalialan työnjaolla tarkoitetaan ammattilaisten työtehtävien kohdentumista koulutuksesta saadun osaamisen mukaan. Tehtävien muutokset on päivitettävä tehtävänkuvauksiin ja palkkaa on tarkistettava aina kun tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu.

Toimiva työnjako esimerkiksi sosiaalityöntekijöiden ja sosionomien välillä vahvistaa sosiaalipalvelujen laatua, työn vaikuttavuutta sekä asiakasturvallisuutta lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Oikeanlaisella työnjaolla on vaikutuksia myös ammattihenkilöiden työhyvinvointiin, mikä vahvistaa työhön sitoutumista ja osaavan henkilöstön saatavuutta. Hyvin toteutettu työnjako on myös kustannustehokasta.

Miten työnjako rakennetaan?

Työnjako on hyvä rakentaa työpaikoilla yhdessä johdon, esihenkilöiden ja työntekijöiden kesken. Samanlainen työnjako kaikissa eri sosiaalipalveluissa ei ole mahdollista. Tarvitaan työnjako, joka ottaa huomioon hyvinvointialueiden erot, niiden organisaatio- ja palvelurakenteet, sosiaalihuollon asiakkaiden moninaiset tarpeet, työntekijöiden osaamisen ja sosiaalihuoltoa ohjaavan lainsäädännön kokonaisuuden.

Talentian työnjaon laatimiskuvauksella on mahdollista luoda eri työpaikoille oma työnjakomalli. Työnjaon laatiminen edellyttää sosiaalihuollon lainsäädännön ja työn sisällöt tuntevan vastuuhenkilön nimeämistä sekä kehittämisprosessin suunnittelua ja aikatauluttamista. Myös luottamusmiehille on tarpeen varata oma rooli työnjaon kehittämisessä. Tehtävistä, vastuista ja rooleista työnjaon kehittämisessä ja seurannassa on tärkeää sopia eri toimijoiden kesken.

Työnjaon kehittäminen on toimintayksikön johdon, esihenkilöiden ja työntekijöiden yhteinen prosessi.

Myös asiakkaille on varattava aktiivinen rooli työnjaon kehittäjäkumppaneina. Asiakasosallisuuden muodoista ja osallisuuden tuen järjestämisestä on sovittava ja huolehdittava erikseen. Työnjaon kehittämisessä on hyvä hyödyntää tietoa omavalvonnasta, epäkohtailmoituksista ja asiakasturvallisuudesta.

Huolellisesti toteutettu työnjakomalli edistää osaltaan työntekijöiden työhyvinvointia sekä työturvallisuuden toteutumisesta.

Näin kehität työnjakoa:

1. Valitaan työnjaon laatimiselle vastuuhenkilö. Hänen on hallittava sosiaalihuollon lainsäädäntö ja tehtävät sekä niiden edellyttämät tutkinnot. Huolehditaan työntekijöiden ja luottamusmiesten aktiivisesta roolista työnjaon kehittämisessä.
2. Perehdytään asiakaskuntaan, heidän tarpeisiinsa sekä tunnistetaan asiakastyön tavoitteet. Varmistetaan myös asiakkaiden osallistamisen tavat työnjaon kehittämisessä.
3. Kartoitetaan työntekijöiden tutkintojen, muun koulutuksen ja työkokemuksen tuottama osaaminen.
4. Selvitetään, miten olemassa oleva osaaminen vastaa asiakkaiden palvelutarpeisiin. Arvioidaan, tarvitseeko henkilöstö lisä-, täydennys- tai jatkokoulusta, esimerkiksi sosiaalihuollon erikoistumiskoulutuksia tai jatkotutkintoja (esimerkiksi ylempi ammattikorkeakoulututkinto). Tehdään henkilöstön jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisen suunnitelma.
5. Varmistetaan sosiaalihuollon ammattihenkilölain, sosiaalihuollon yleis- ja erityislainsäädännön sekä muun lainsäädännön vaatimukset työnjaolle. Työnjakoa on tarkasteltava myös suhteessa työpaikan omavalvontasuunnitelmaan.
6. Turvataan riittävä sosiaalihuollon laillistettujen ammattihenkilöiden antama ammatillinen johtaminen ja hyvä esihenkilötyö.
7. Selvitetään avustavien tehtävien sekä tukipalvelujen tarpeet. Huolehditaan niiden tarvittavasta ja asiakasturvallisesta käytöstä.
8. Laaditaan työpaikan työnjako ja huolehditaan, siitä että kaikki työntekijät ovat tietoisia työnjaosta ja sitoutuvat siihen. Asiantuntijoiden työaika on suunnattava työn vaikuttavuuden kannalta olennaisiin tehtäviin.
9. Päivitetään tehtävänkuvaukset ja tehtävänimikkeet ammatinharjoittamisnimikkeiden mukaisiksi. Työnjaolla on vaikutusta eri ammattiryhmien tehtävien vaativuuteen. Tehtävien muutokset on päivitettävä tehtävänkuvauksiin ja palkkaa on tarkistettava aina kun tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu.
10. Toimintayksikön työnjakoa on seurattava, arvioitava ja kehitettävä säännöllisesti.

Näin kehität työnjakoa – lataa printattava versio alta.

Työnjaon vaikutusten seuranta

Työnjako rakentuu jatkuvassa prosessissa, jossa sitä arvioidaan ja kehitetään mm. asiakas- ja henkilöstöpalautteiden, johtamiskäytäntöjen sekä tarvittaessa kokeilujen kautta toimivaksi malliksi. Työnjaon vaikutuksia asiakastyön laatuun ja vaikuttavuuteen sekä työhyvinvointiin ja pitovoimaan on seurattava säännöllisesti ja niistä on raportoitava sekä johdolle että henkilöstölle ja tarvittaessa myös luottamushenkilöille.

Työnjakoon liittyvät myös laadukkaan työn edellyttämät resurssit:

• Riittävästi työntekijöitä, jotta asiakastyöhön jää tarvittava aika
• Asianmukaiset sujuvan työnteon varmistavat työvälineet
• Toimivat ja viihtyisät työtilat
• Etätyö ja erilaiset työaikajoustot
• Työn tekoa tukevat henkilöt ja palvelut, kuten avustavat työntekijät ja IT-tuki
• Ammatillinen johtaminen ja hyvä esihenkilötyö
• Laadukas työnohjaus, konsultointi ja mentorointi

Lue myös muista hyvän työpaikan kriteereistä:

• Ammattitaito ja osaaminen
• Organisointi
• Johtaminen
• Mitoitus
• Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
• Täydennyskoulutus
• Työnohjaus
• Työsuojelu
• Työterveyshuolto
• Työyhteisö
• Ammattietiikka