Toimiva työnjako sosiaalialalla

Sosiaalialan työnjaolla tarkoitetaan ammattilaisten työtehtävien kohdentumista koulutuksesta saadun osaamisen mukaan. Palkkaa on tarkistettava ja muutokset kirjattava tehtävänkuvaukseen, aina kun tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu.

Toimiva työnjako esimerkiksi sosiaalityöntekijöiden ja sosionomien välillä vahvistaa sosiaalipalvelujen laatua, työn vaikuttavuutta sekä asiakasturvallisuutta lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Oikeanlaisella työnjaolla on vaikutuksia myös ammattihenkilöiden työhyvinvointiin, mikä vahvistaa työhön sitoutumista ja osaavan henkilöstön saatavuutta. Hyvin toteutettu työnjako on myös kustannustehokasta.

Miten työnjako rakennetaan?

Työnjako on hyvä rakentaa toimintayksikön johdon, esihenkilöiden ja työntekijöiden yhteisenä prosessina. Samanlainen työnjako kaikilla eri sosiaalipalveluiden sektoreilla, alueilla ja toimintayksiköissä ei ole mahdollinen. Tarvitaan työnjako, joka ottaa huomioon hyvinvointialueiden erot, niiden organisaatio- ja palvelurakenteet, sosiaalihuollon asiakkaiden moninaiset tarpeet ja sosiaalihuoltoa ohjaavan lainsäädännön kokonaisuuden.

Sen sijaan työnjaon kehittämisen voi toteuttaa yhtenäisellä prosessilla eri alueilla ja toimintayksiköissä. Yleistä työnjaon prosessikuvausta soveltaen on mahdollista kehittää eri toimintayksiköille oma prosessikuvaus yhteistoiminnalliseen työnjaon kehittämiseen. Prosessissa on avattava sen eri vaiheet sekä nimettävä vastuuhenkilöt ja heidän tehtävänsä ja määriteltävä työn aikataulu.

Työnjaon kehittäminen on toimintayksikön johdon, esihenkilöiden ja työntekijöiden yhteinen prosessi.

Myös luottamusmiehille on tarpeen varata oma rooli työnjaon kehittämisessä. Tehtävistä, vastuista ja rooleista työnjakoprosessin kehittämisessä ja seurannassa on sovittava eri toimijoiden kesken. Työnjakoprosessin vastuuhenkilön tulee olla laillistettu sosiaalihuollon ammattihenkilö.

Lisäksi asiakkaille on varattava aktiivinen rooli työnjaon kehittämiskumppaneina. Asiakasosallisuuden muodoista ja osallisuuden tuen järjestämisestä on sovittava ja huolehdittava erikseen. Työnjaon kehittämisessä on hyvä hyödyntää tietoa epäkohtailmoituksista ja asiakasturvallisuudesta sekä työturvallisuuden toteutumisesta.

Näin kehität työnjakoa:

1. Nimetään toimintayksiköissä työnjaon prosessin vastuuhenkilö, joka hallitsee sosiaalihuollon lainsäädännön ja tehtävät sekä niissä vaadittavan tutkintokoulutuksen tuottaman osaamisen.
2. Tunnistetaan käytössä oleva tutkintokoulutuksen ja sen jälkeisen koulutuksen sekä työkokemuksen tuottama henkilöstön osaaminen toimintayksikössä.
3. Tarkennetaan toimintayksikön asiakaskunta ja heidän tarpeensa sekä työn tavoitteet.
4. Arvioidaan, millaisella osaamisella ja millaisilla vaikuttavilla ja asiakasturvallisilla palveluilla sekä palveluprosesseilla vastataan parhaalla mahdollisella tavalla asiakkaiden tarpeisiin.
5. Asiakastyön lisäksi toimintatapojen kehittämisessä huomioidaan yhteisötyön ja rakenteellisen sosiaalialan työn tehtävät.
6. Pohditaan, tarvitseeko henkilöstö lisä-, täydennys- tai jatkokoulusta. Tehdään jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisen suunnitelma osaamistarpeisiin vastaamisesta.
7. Varmistetaan sosiaalihuollon ammattihenkilölain, sosiaalihuollon yleis- ja erityislainsäädännön sekä muun lainsäädännön vaatimukset työnjaolle.
8. Selvitetään sosiaalihuollon erikoistumiskoulutuksilla ja jatkotutkinnoilla hankitun erityisosaamisen tarpeet (esimerkiksi erikoissosiaalityöntekijät ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet sosionomit) sekä monialaisen osaamisen tarpeet toimintayksiköissä ja huolehditaan niiden saatavuudesta ja riittävyydestä.
9. Kartoitetaan avustavien tehtävien sekä tukipalvelujen tarpeet ja huolehditaan niiden tarvittavasta ja asiakasturvallisesta käytöstä. Asiantuntijoiden työaika on suunnattava työn vaikuttavuuden kannalta olennaisiin tehtäviin .
10. Turvataan riittävä sosiaalihuollon laillistettujen ammattihenkilöiden antama ammatillinen johtaminen ja hyvä esihenkilötyö.
11. Päivitetään tehtävänkuvaukset ja tehtävänimikkeet ammatinharjoittamisnimikkeiden mukaisiksi
12. Laaditaan toimintayksikön työnjako, jota seurataan, arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti. Työnjakoa on tarkasteltava myös suhteessa toimintayksikön omavalvontasuunnitelmaan.

Työnjaon vaikutusten seuranta

Työnjako rakentuu jatkuvassa prosessissa, jossa sitä arvioidaan ja kehitetään mm. asiakas- ja henkilöstöpalautteiden, johtamiskäytäntöjen sekä tarvittaessa kokeilujen kautta toimivaksi malliksi. Työnjaon vaikutuksia asiakastyön laatuun ja vaikuttavuuteen sekä työhyvinvointiin ja pitovoimaan on seurattava säännöllisesti ja niistä on raportoitava sekä johdolle että henkilöstölle ja tarvittaessa myös luottamushenkilöille.

Aina kun tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu, on palkkaa tarkistettava ja muutokset kirjattava tehtävänkuvaukseen.

Työnjakoon liittyvät myös laadukkaan työn edellyttämät resurssit:

• Riittävä työntekijämäärä ja kohtuullinen asiakasmäärä = aika.
• Ammattitaitoisten työntekijöiden työn vaativuutta vastaava palkka. Aina kun tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu, on palkkaa tarkistettava ja muutokset kirjattava tehtävänkuvaukseen.
• Toimivat ja ajanmukaiset työvälineet
• Työtilat, jotka mahdollistavat rauhallisen työskentelyn ja luottamukselliset keskustelut ja ovat myös kohtaamisiin kutsuvia ja viihtyisiä
• Etätyö ja erilaiset joustot
• Työn tekoa tukevat henkilöt ja palvelut, kuten toimistohenkilökunta ja tietotekninen tuki laadukas työnohjaus ja konsultointi.

Lue myös muista hyvän työpaikan kriteereistä:

• Ammattitaito ja osaaminen
• Organisointi
• Johtaminen
• Mitoitus
• Täydennyskoulutus
• Työnohjaus
• Työsuojelu
• Työterveyshuolto
• Työyhteisö
• Ammattietiikka
• Tyonjaon lainsäädännön reunaehdot (PDF)
• Työelämätoimikunta: Sosiaalityöntekijöiden ja sosionomien työnjako tarvitaan