In EnglishIn English | På svenskaPå svenska | Palaute
Talentia on sosiaalialan korkeakoulutettujen
ammattijärjestö, joka valvoo jäsentensä etuja työelämässä.

Hanki-jasen nettibanneri



jasenedut banneri


Kesäduunari-info2013

Ajankohtaista

rss Uutiset

25.8.2016 Akava: Jo sovittu työttömyysturvan leikkaus riittää – työttömien aktivointi nopeasti käyntiin

Akava vaatii hallitusta uusien leikkausten sijaan pysymään jo sovitussa työttömyysturvan leikkaamisessa, joka astuu voimaan ensi vuoden alusta alkaen. Sen sijaan maan hallituksen tavoitteet työttömien aktivointitoimien edistämiseksi ovat erittäin tervetulleita ja ne on saatava nopeasti käyntiin.

Lue lisää

23.8.2016 Ei keksitä pyörää uudestaan, vaan jaetaan osaamista ja hyviä käytäntöjä

Sosiaali- ja kasvatusalan hyviä käytäntöjä etsitään jälleen. Oletko ideoinut työssäsi jotain sellaista, jolla on saatu aikaan hyvää asiakkaiden elämässä? Tule kertomaan siitä kollegoillesi Sosiaalialan asiantuntijapäiville. Näin saamme levitettyä tietoa onnistuneista ratkaisuista ja kehitämme alaa.

Lue lisää

19.8.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilön pätevyyden voi nyt tarkistaa netistä

Valvira avasi 18.8. sosiaalihuollon JulkiSuosikki-rekisterin, josta kuka tahansa voi tarkistaa, onko sosiaalityöntekijänä, geronomina tai sosionomina työskentelevällä tehtävään vaadittu koulutus.

Lue lisää

16.8.2016 Terveyspalvelualan kiky-neuvottelut jatkuvat edelleen

Yksityisen terveyspalvelualan kiky-neuvotteluja jatkettiin 15.8. Neuvottelut jatkuvat vielä elokuun aikana.

Lue lisää

27.6.2016 Talentian erityisasiantuntijaksi Jaana Manssila

VTM Jaana Manssila aloittaa 15.8. erityisasiantuntijana Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestön Talentian ammattiasioiden yksikössä, jossa ennestään työskentelee Marjo Varsan luotsaamana kolme erityisasiantuntijaa.

Lue lisää


rssBlogit

3.3.2016 14.16Siirrytkö sosiaalihuollon vai lastensuojelun puolelle? (Asiaa työelämästä)

Päivystävä erityisasiantuntija kuulee Talentian jäseniltä kaikenlaisista palkkaan ja tehtävänkuviin liittyvistä sekavuuksista, kun kunnat järjestävät palveluitaan uuden sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain vaatimusten mukaisiksi. Työntekijöitä siirretään uusiin lain tulkinnan mukaisiin palvelukokonaisuuksiin milloin mitenkin.


Ensimmäinen malli: kunta keksii näppärän tavan säästää henkilöstökuluissa, kun se siirtää sosiaalihuoltolain mukaiset perhepalvelut lastensuojelun ohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden tehtävänkuviin entisten tehtävien päälle. Tämän jälkeen voidaan todeta, että ennaltaehkäisevyys on vahvistunut, koska sosiaalihuollon toteutuksessa on henkilöstöä.


Toinen malli: kunta pilkkoo entisen lastensuojelun niin, että osa sosiaalityöntekijöistä ja ohjaajista siirretään työskentelemään sosiaalihuoltolain mukaisiin perhepalveluihin. Tämän jälkeen voidaan todeta, että sosiaalihuoltoa hoitaa ihan oma henkilöstö. Lisäksi voidaan vielä todeta, että sosiaalihuoltolain mukaiset tehtävät kuuluvat uudessa mallissa alempaan palkkakoriin.


Kumpikin näistä malleista osoittaa kuntien johdolta erityistä luovuutta lastensuojelulain ja sosiaalihuoltolain lähtökohtien ja taustan tulkinnassa. Nämä jäsenten kertomukset näyttävät kohdentuvan noin 20 000 – 30 000 asukkaan kokoisiin kaupunkeihin ja joihinkin pienempiin kuntiin.


Työntekijän näkökulmasta tilanne on absurdi. Entisen lastensuojelutyönsä lisäksi hän tekee sosiaalihuoltolain 36 § mukaisia palvelutarpeen arviointeja, vaikka lainlaatijan eli valtion tavoitteena oli vähentää lastensuojelutyöntekijän kuormitusta, pienentää asiakasmäärää sekä vahvistaa ennaltaehkäiseviä palveluja.


Kun työntekijä siirtyy sosiaalihuoltolain puolelle, vie hän mukanaan suuren osan entisistä lastensuojeluasiakkaistaan ja tekee edelleen päivystystä ja kiireellisiä sijoituksia. Lisäksi hän antaa ennaltaehkäisevää perhepalvelua, jonka hän on tuonut mukanaan lastensuojelusta sosiaalihuollon puolelle. Se siis on ollut olemassa.


Tämä kaikki tapahtuu ilman aiheetonta viivytystä lain määräämissä aikarajoissa. Palvelujen painopiste on siirtynyt raskaammista palveluista kevyempiin ja sosiaalihuollon perhepalvelut toimivat vaikuttavasti. Vai toimivatko sittenkään? Uusi sosiaalihuoltolaki vaatii ainakin johdon ja päättäjien perusteellisen koulutuksen. Työntekijät ovat kokemustensa avulla sen jo ymmärtäneet.


Alpo Heikkinen

erityisasiantuntija

Talentia

Lue lisää | 0 Kommenttia

29.5.2015 11.07Työyhteisöjen sosiaaliset ongelmat ovat tosiasia (Asiaa työelämästä)

Vuonna 2013 käräjäoikeus antoi päätöksen, jossa se totesi erään työpaikan työntekijä kuormittavan epäasiallisella käytöksellään koko työyhteisöä, asiakkaita ja esimiehiä siten, että se jo vaikeutti ja häiritsi tehtävien suorittamista. Käräjäoikeuden mukaan oli kiistatonta, että ”työpaikan ihmissuhteet ovat häiriintyneet, ja tilannetta on pidettävä työturvallisuuslain mukaisena terveyttä vaarantavana kuormitustekijänä.


Päätöksessä kerrotaan, että työntekijän vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön liittyvien ongelmien käsittely oli vienyt kohtuuttomasti esimiesten ja työntekijöiden aikaa ja voimia ja siksi syyt työntekijän irtisanomiseen olivat perusteltuja.

 

Työyhteisöjen sosiaaliset ongelmat ovat tosiasia. Kuten esimerkissä, epäasiallinen kohtelu voi liittyä vuorovaikutuksen ongelmiin.


Vuorovaikutusongelmien kirjo on laaja. Ongelmat voivat ilmetä esimerkiksi epäluottamuksen ilmapiirinä ja syrjintänä, eristämisenä työpaikan päätöksenteosta, syyllistämisenä, nöyryyttämisenä, tietojen panttaamisena, sanallisena loukkaamisena, asiakkaiden huonona kohteluna, uhkaavana huutamisena, seksuaalisena häirintänä tai väkivaltana.


Vuorovaikutukseen liittyvän epäasiallisen kohtelun tai häirinnän – esimerkiksi ilmeiden, eleiden tai epämääräisten vihjeiden – toteennäyttäminen on vaikeaa, vaikka ne kohteeksi joutuvalle työntekijälle olisivat tapahtuneita tosiasioita. Joskus tilanteessa saattaa auttaa, että on saatu ulkopuolisen havainto tilanteesta tai kopioitu sähköpostiviesti, josta tapahtumat todentaa.

 

Epäasiallista kohtelua ja häirintää voivat synnyttää myös rakenteelliset epäkohdat, kuten työpaikan eri osastojen tai johtamisrakenteen toimintalogiikka.


Epäasialliseksi käytökseksi tulkittavia voivat olla esimerkiksi johdosta määrätyt kohtuuttomat vaatimukset suoritteista tai asiakastyötä säätelevien lakien harmaanalueen tulkinnat, jotka ovat ammattietiikan vastaisia tai lain vastaisia.


Organisaatiomuutokset voivat synnyttää kilpailutilanteita eri osastojen kesken, josta seuraa toisen osaston mustamaalaamista ja vähättelyä. Johtamisrakenne saattaa tuottaa liian pikkutarkkaa puuttumista työntekijän ammatilliseen autonomiaan ja murentaa työntekijän tai esimiehen ammattieettisen toiminnan perustan.


Organisaatiomuutoksissa vallankäyttö saattaa olla mautonta siten, että vain toisen ammattiryhmän edustajia nimitetään osastojen päälliköiksi ja johtajiksi, toisilta evätään oman ammattialansa päällikkötehtävät.


Kun rakenteellisten epäkohtien ja erimielisyyksien käsittelyä ei osata sosiaalisesti organisoida työpaikoilla, saattaa seurauksena olla julkisuustaistelu, jonka organisaaton edustus kokee häpeällisenä julkisuustappiona, mutta joka on toiselle osapuolelle voi olla ainoa keino saada epäoikeudenmukaisiksi koetut asiat käsiteltäväksi.


Tilanne voi kriisiytyä, jolloin työnantaja uhkaa työntekijöitä varoituksella lojaliteetin rikkomisesta ja työntekijät puolustautuvat perustuslain takaamalla oikeudellaan sananvapauteen.


Alpo Heikkinen

erityisasiantuntija

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry




Lue lisää | 0 Kommenttia

12.2.2015 10.35Työstressi ja kuormittavuus on koko yhteisön asia (Asiaa työelämästä)

Koetko, että kuormitut työssäsi enemmän kuin muut? Onko työpaikkasi työn kuormitus jopa terveydelle haitallista?


Jos vastasit kyllä, kannattaa huolestua. Liiallisesta työn kuormituksesta voi nimittäin seurata unettomuutta, sairauspoissaoloja, stressiä ja työilmapiiriongelmia. Lisäksi työntekijä voi kokea kohtuutonta painetta saada työnsä tehtyä ajallaan, vaikka siihen ei ole tarjottu edes realistisia mahdollisuuksia.


Vuonna 2015 on käynnissä Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston Terveellinen työ – stressi hallinnassa -kampanja. Se on kohdennettu julkisen sektorin ja yksityisen sektorin työnantajille, esimiehille ja työntekijöille. Tavoitteena on, että työnantajien, esimiesten ja työntekijöiden yhteistyöllä ja yhteistoiminnalla olisi mahdollista saada työperäinen stressi ja psykososiaaliset riskitekijät hallintaan.


Osana tätä kampanjaa Talentia pyrkii vaikuttamaan vuonna 2015 siihen, että sosiaalialan psykososiaalinen kuormitus osana sosiaalista työsuojelua tehdään näkyvämmäksi ja ilmiö tunnistettavammaksi.


Työn kuormitukseen puuttumisesta on säädetty EU lainsäädännössä sekä kansallisesti työturvallisuuslain 2002/738 kohdassa 25 §, jossa sanotaan, että mikäli työntekijän todetaan kuormittuvan hänen terveyttään vaarantavalla tavalla, työnantajan on ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi ja vähentämiseksi.  EU:n ESENER tutkimuksessa todettiin, että yli 40 % työnantajista pitää psykososiaalisten riskien hallintaa vaikeampana kuin tavanomaisten työterveys- ja työturvallisuusriskien.


Työperäinen stressi ja liika työmäärä on koko työyhteisön ongelma, joka edellyttää toimia organisaatiolta. Työntekijän ei tarvitse pelätä kertoa stressistään eikä olla huolissaan siitä, että se tulkittaisiin heikkouden osoitukseksi. Laki edellyttää, että kuormitustekijät selvitetään työpaikkatasolla tarvittaessa työterveyshuollon asiantuntijatuen avulla. Myös aluehallintoviraston työsuojeluviranomainen valvoo asiaa. 


Mikä on oman työpaikkasi tilanne? Vastaa kyselyymme, jonka näet sivun oikealla palstalla. Hyviä vinkkejä ja apua stressinhallintaan saat sivulta Riskit haltuun


Alpo Heikkinen

erityisasiantuntija

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry

Lue lisää | 0 Kommenttia

23.1.2015 15.08Pätkätöissä (Sosiaalisen ytimessä)

Miten pätkätöiden tekeminen vaikuttaa ammattietiikkaan: yksittäisen työntekijän, työyhteisön, esimiehen tai asiakkaan näkökulmasta?  Onko eettisesti kestävää, että juuri lastensuojelulle ja sosiaalialan työlle on ominaista vilkas vaihtuvuus lyhyissä pätkissä?

Lue lisää | 0 Kommenttia




Uutisia sosiaalialalta


Infograafi_paivakotiryhmat_RGB_72ppi

Tyomarkkina-avainbanneri

Työelämä2020 Banneri-2a

Lomautusinfo