Vierailin tänään Rovaniemen työvoiman palvelukeskuksessa. Tapaamiseen osallistuivat TYP:ssä työskentelevät sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat sekä johtava sosiaalityöntekijä ja työvoimatoimiston edustaja. TYP:n työntekijät kertoivat työhallinnon resurssien leikkausten ja asiakaspalveluprosessien muutosten luovan epävarmuutta ja epämääräisyyttä TYP:n toimintaan. Kaupunki ei ole vähentänyt sosiaalitoimen osuutta TYP:ssä eikä työvoimatoimistokaan suoraan. Mutta esimerkiksi työhallinnon työntekijöiden työaikaa vievät lisääntyneet hallinnolliset tehtävät ja byrokratia. Tämä on pois asiakastyöstä. Myös työhallinnon työntekijöiden vaihtuvuus haittaa työskentelyä.

Aktivointisuunnitelmaan kannattaa panostaa

TYP:n palvelumallissa työttömien aktivointisuunnitelma on keskeinen työväline. Tähän Rovaniemen TYP:n sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat ovat panostaneet. He kertoivat aktivointisuunnitelmien olevankin erinomaisella tasolla. Rovaniemellä kuntouttavaan työtoimintaa ohjataankin asiakkaat juuri TYP:n kautta.

Työvoiman palvelukeskusten toiminta lakisääteiseksi

Kun TYP 8 vuotta sitten Rovaniemelle perustettiin, ei mitään valmista toimintamallia ollut. Jokainen maan 38:sta TYP:stä teki oman toimintamallinsa. Rovaniemen TYP:n työntekijät näkevät, että TYP:n osalta pitäisi koota hyvät työkäytännöt ja yhdenmukaistaa TYP:n toimintaa koko maassa. Hallitusohjelmassa luvataan vahvistaa TYP-toimintamallia. Tällä hetkellä TYP-toiminta on sopimuspohjaista. Työntekijöiden toiveena olisikin sen saaminen lakisääteiseksi.

Lääkkeeksi työpäiväkirja

Toinen työntekijöitä pohdituttanut asia on työmäärän kasvu. Työparia kohden on asiakkaana 110 - 120 asiakasta. Asiakasmäärä ja työmäärä ovat kasvaneet. Työn kehittämiseen ja yhteistyön tekemiseen on liian vähän aikaa ja esimerkiksi työnohjausta TYP:n tekijät eivät saa lainkaan. Tähän tautiin esitin lääkkeeksi työpäiväkirjan tekemistä ja työmäärän kirjaamista ja sen jälkeen asian selvittelemistä toimivan johdon kanssa.

Talentia jatkaa vaikuttamistyötä

Tämän  vuoden marraskuussa TYP:t järjestävät valtakunnalliset päivät Helsingissä. Talentia tuleekin esittämään päivien järjestäjille, että TYP:t keskitetysti selvittäisivät asiakasmäärät per työpari, työntekijöiden pääsyn täydennyskoulutukseen ja työnohjaukseen sekä mahdollisuudet koota yhteen parhaat käytännöt TYP-toiminnassa. Näiden lisäksi Talentia tulee vaikuttamaan STM:n ja TEM:n kautta siihen, että TYP-toimintamalli lakisääteistetään Suomessa.

Kiitos Rovaniemen TYP:n henkilöstölle vierailumahdollisuudesta ja kokemusten jakamisesta!

Tero Ristimäki

TASO-päivien 2011 teemana oli kansainvälisyys, kuulimme tarinoita ammatillisista ja opiskelijoiden vaihtokokemuksista, kansainvälisestä adoptiotyöstä ja Amnestyn ihmisoikeustyöstä sekä kymmeniä muita kertomuksia ihmislainaamon tarinakirjoilta. Mukaansatempaavista kokemustarinoista huolimatta itselleni jäi päällimmäiseksi mieleen erään puhujan sanominen siitä, että ollakseen kansainvälinen ei tarvitse lähteä ulkomaille. Kansainvälisyyttä on olla avoin, tutustua maahanmuuttajan tai lähteä vaikka mukaan kansainvälisen järjestön kotimaan toimintaan.

Olen itse asunut kahdesti ulkomailla, mutta silti itseäni ihmetyttää ilmiönä ulkomaille opiskelemaan ja töihin lähdön itseisarvona pitäminen. Kokemukset ovat kasvattavia ja antoisia, lisäksi kynnys lähteä ulkomaille on varmasti aiempaa helpompaa ikäpolvelleni taloudellisesti tuettujen ja monipuolisten vaihto-ohjelmien ansiosta.  Joidenkin päättäjien ja koulutuspolitiikan asiantuntijoiden ajatuksissa korkeakouluopintojen pakolliseksi osaksi kaavaillaan pakollista kansainvälisyysjaksoa. Kuulostaa loistavalta, mutta erityisesti näissä suunnitelmissa toivoisin kulkevan rinnalla ajatuksen, ettei kansainvälisyys aina tarkoita ulkomaille lähtöä. Ja miksi rajata tätä vain korkeakouluopiskelijoihin? Olisiko jo peruskoululaiselle hyvä tutustua vieraaseen kulttuuriin erilaisen teemapäivien ja retkien muodossa. Tutustuminen uusiin kulttuureihin ja kieliin on mahdollista myös kotimaassa. Tämä lisäisi parhaimmillaan vuorovaikutusta eri kulttuuritaustoista tulevien henkilöiden kanssa.

Ja löytyyhän Suomen sisältäkin erilaisia kulttuureita ja toimintatapoja. Siitä vaan ikänsä pääkaupunkiseudulla asunut korkeakouluopiskelija hallinnon harjoittelujaksolle pieneen kuntaan, jossa kaikkia palveluita ei ole eriytetty ja murrekin vaatii pientä totuttelua.  Kulttuureihin tutustuminen ei vaadi aina ulkomaille lähtöä. Ulkomailla asuminen ei sinänsä ole mikään itseisarvo. Ainakin oma vaihtokokemukseni on se, että aika helposti tutustuu myös muihin suomalaisiin vaihto-opiskelijoihin vaihtokohteessa ja viettää heidän kanssa aikaa.  Mitä olisinkaan oppinut jos olisin vaihtoon lähtemisen sijaan ryhtynyt vielä opiskellessani vaihto-opiskelijan tutoriksi tai pakolaisen vapaaehtoiseksi tukihenkilöksi?

Tässä ajatuksia niille jotka tekevät kuumeisesti uuden vuoden suunnitelmia. Oma vaihtokokemukseni Sloveniassa oli mieleenpainuva ja ainutkertainen, kerrassaan ihana maa ja avoimet ihmiset! Ei ole kuitenkaan ainoa vaihtoehto matkustaa kauas voidakseen oppia jotain uudesta kulttuurista.

Kirsi Nurme asiamies, opiskelija- ja järjestötoiminta

Levollista joulun aikaa ja uusia kokemuksia vuodelle 2012 toivottaa Enni ja Kirsi,

opiskelijatoiminnan asiamiehet