Ajanhallinta tarkoittaa sekä työajan että työ ja vapaa-ajan jakautumisen hallintaa. Ajanhallinta on perusedellytys paitsi tehokkaalle työskentelylle myös työssä jaksamiselle ja työn kokemiselle mielekkäänä. Ajanhallinnassa on usein kyse siitä, että suunnittelee etukäteen ajankäyttöänsä. Suunnittelun on tarkoitus helpottaa elämää ja vähentää stressiä, ei tuottaa sitä. Työyhteisössä tulisi säännöllisesti tarkastella asiakasmäärien ja asiakastyöhön käytetyn ajan jakautumista, ja varmistaa että jokaiselle jää riittävästi aikaa oman työn kehittämiseen. Työajan seurannassa ja työaikakirjanpidossa on seurattava todellista työhön käytettyä aikaa, tapahtuipa työnteko työpaikalla, etätyönä tai työmatkoilla.

Allergisen työntekijän oireilua työssä voidaan vähentää työympäristöön kohdistuvilla teknisillä tai työhygieenisillä toimenpiteillä. Monet astmaa tai allergiaa sairastavat työskentelevät olosuhteissa, jotka aiheuttavat oireilun lisääntymistä. Jos lääkityksen tarve suurenee ja työ lisää oireilua, tulee työterveyshuollon käynnistää tutkimukset työntekijän mahdollisen herkistymisen ja työkykyisyyden selvittämiseksi sekä työolojen parantamiseksi. (ks. myös kohdat: hajusteet, sisäilma, homevauriot) Lue lisää mm.:

Eettinen toiminta edellyttää arvovalintojen tekemistä ja käsitystä oikeasta ja väärästä. Kuormittavia ovat tilanteet, joissa ei voi toimia mielestään eettisesti oikein tai havaitsee muiden toimivan epäeettisesti.  Tällaista kuormittumista voidaan ennaltaehkäistä ja vähentää koulutuksella, työnohjauksella ja keskustelemalla sekä sopimalla toimintatavoista työyhteisössä ja organisaatiossa.  Talentiassa ammattietiikkaa pohtii ammattieettinen lautakunta, joka on laatinut sosiaalialan ammattilaisen eettiset ohjeet ja sosiaalialan ammatillisen henkilöstön eettisen valan.

Ammattitaudit ovat sairauksia, joiden pääasiallinen aiheuttaja on jokin työssä oleva fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen tekijä (syysosuus yli 50%). Ammattitaudin ilmenemishetkenä pidetään sitä ajankohtaa, jona sairastunut henkilö ensimmäisen kerran hakeutui lääkärin tutkittavaksi silloin tai myöhemmin todetun ammattitaudin johdosta.
Kun lääkäri on todennut ammattitaudin, tulee hänen ilmoittaa siitä työsuojeluhallintoon (AVI-virastoon ) ja  ammattitautirekisteriin (Työterveyslaitos). Työnantajan tulee ilmoittaa tapaturmasta/ammattitaudista omaan vakuutusyhtiöönsä. Ammattitaudista on suoritettava korvausta tapaturmavakuutuslain mukaan. Työntekijä on oikeutettu samoihin korvauksiin ja etuuksiin kuin työtapaturmaan joutunut.  Määräaika korvauksen hakemista varten lasketaan aina sairauden toteamisesta tai työkyvyttömyyden alkamisesta. Ammattitautiasetuksessa on luettelo korvattavista ammattitaudeista. Luettelo ei ole tyhjentävä.
Lainsäädäntö: työtapaturma- ja ammattitautilaki .

Työntekijällä tulee olla kohtuullinen työmäärä ja riittävästi joustovaraa kalenterissa, sillä ihmisten elämäntilanteiden muutokset eivät koskaan ole täysin ennustettavissa. Johdon ja työyhteisön kesken tulisi luoda työpaikkakohtaiset linjaukset kohtuullisista asiakasmääristä. Sopivaan asiakasmäärään vaikuttavat mm. työprosessin intensiivisyys, työntekijän ja asiakkaan käytettävissä olevat muut palvelut ja konsultaatio, lainsäädännön vaatimukset sekä laatutavoitteet. Lue lisää: Talentia: Mitoitussuositukset

Hyvässä työyhteisössä edistetään asialliseen ja avoimeen vuorovaikutukseen sekä yhteistyöhön perustuvia työntekijöiden keskinäisiä suhteita. Työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti. Hyvässä työyhteisössä ei esiinny häirintää, kiusaamista tai epäasiallista kohtelua (ks. kohta epäasiallinen kohtelu). Jokaisessa työyhteisössä on välillä ristiriitoja, joita ratkotaan työpaikan omien käytäntöjen mukaan, mutta epäasiallisesta kohtelusta saatetaan myös tehdä virhetulkintoja. Epäasiallista kohtelua ei ole erilaisten erimielisyyksien ratkominen, vaikka se aiheuttaisikin ahdistusta. Ristiriitatilanteissa puheeksiottamisen ja varhaisen puuttumisen vastuu on esimiehellä. Esimiehen työnjohdollisiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin kuuluu myös antaa työmääräyksiä ja perusteltuja kurinpidollisia toimenpiteitä, jotka eivät ole epäasiallista kohtelua. Lue lisää: 

Ammatillinen lääkinnällinen kuntoutus eli Aslak-kuntoutusmuoto on lakkautettu. Tutustu korvaavaan kuntoutuspalveluun Kiilaan tästä.

Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue vastaa mm. asiakas- ja viranomaisaloitteisen työsuojelun valvonnasta, vakavien työtapaturmien, ammattitautien ja työperäisten sairauksien syiden selvittämisestä sekä niiden ehkäisystä. Lisätietoa ja yhteystiedot alueittain löydät AVIn verkkosivuilta.

Suurin osa suomalaisista työskentelee tällä hetkellä avokonttoreissa. Avokonttoriympäristön etuna voidaan pitää yhteistyön ja tiedonkulun parantumista, yhteisöllisyyden lisääntymistä sekä tilakustannustehokkuutta ja tilojen muunneltavuutta. Avokonttoreihin liittyy kuitenkin paljon merkittäviä työterveysriskejä, ja huonosti suunnitellut tilat laskevat työtehoa, lisäävät sairastavuutta ja sen myötä henkilöstökuluja. Suurin haitta avokonttoriolosuhteissa on melu ja sen myötä keskittymiskyvyn ja työtehon laskeminen sekä työpahoinvointi. Muita avokonttoriolosuhteisiin liittyviä riskejä ovat mm. heikko ilmanvaihto, korkea lämpötila, huono valaistus, yksilöllisten tarpeiden riittämätön huomiointi työpisteissä, yksityisyyden suojan heikkeneminen sekä tartuntatautien nopeampi leviäminen. (ks. melu, valaisu, ergonomia). Lue lisää: