Työsuojelun aakkoset Q-T

Sisäilma

Yleisimpiä sisäilmaongelmien aiheuttajia ovat ilmanvaihdon ongelmat, liian korkea lämpötila, veto, kosteusvaurioiden synnyttämät mikrobiperäiset epäpuhtaudet, materiaalien päästöt sekä äänen- ja lämmöneristeinä käytettävät teolliset mineraalikuidut. Toimistomaisissa tiloissa ilmastoinnin tehtävä on keskeinen. Ilman laadun hallitsemiseksi tarvittavat ilmavirrat mitoitetaan henkilömäärän tai lattiapinta-alan perusteella. Tärkeä mitoitustekijä ovat tilan lämpökuormat ja niiden vaatima jäähdytys. Ilmastointisuunnittelun yksi tärkeimmistä tavoitteista on oikean sisäilman lämpötilan saavuttaminen. Lue lisää:

Syrjintä

Ketään ei saa syrjiä iän, terveydentilan, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansallisuuden, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen (direktiivin mukaiset syrjintäperusteet) perusteella taikka kielen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. (Ks. myös yhdenvertaisuus, esteettömyys, tasaarvo) Lue lisää:

Tasa-arvo

Sukupuoleen kohdistuvan syrjinnän kiellosta säädetään tasa-arvolaissa. Laki edellyttää tasa-arvosuunnitelman laatimista, jos työantajalla on säännöllisessä palveluksessaan vähintään 30 työntekijää. Tasa-arvosuunnitelman laatiminen koskee sekä yksityisen että julkisen sektorin työantajia. Tasa-arvosuunnitelma voi olla itsenäinen ohje, sen voi laatia osaksi henkilöstösuunnitelmaa tai työsuojelun toimintaohjelmaa. Tasa-arvosuunnitelmaan, henkilöstösuunnitelmaan ja työsuojelun toimintaohjelmaan voi sisällyttää myös muita yhdenvertaisuutta edistäviä asioita (esimerkiksi ikäkysymys, vammaisuus ja etninen tausta). Tärkeä osa näiden suunnitelmien laatimista on työyhteisöissä käytävä keskustelu yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokysymyksistä.

TYHY –toiminta

Tyhytoiminnalla tarkoitetaan toimintaa, jolla työnantaja ja työntekijät sekä työpaikan yhteistyöorganisaatiot yhdessä edistävät ja tukevat jokaisen työelämässä olevan työ- ja toimintakykyä ja työhyvinvointia hänen työuransa kaikissa vaiheissa. Tyhytoiminnan tavoitteet kirjataan kehittämissuunnitelmaksi, jossa kuvataan suunnittelu, toteutus, seuranta ja arviointi. Toiminnan tulisi kohdistua tarpeen mukaan työntekijän terveyteen, työhön ja työoloihin, työyhteisöön ja organisaatioon sekä ammatilliseen osaamiseen. Tuloksia on hyvä tarkastella työryhmässä, joka vastaa tyhytoiminnasta työpaikalla. Katso lisää työhyvinvoinnin hyviä käytäntöjä Tepsistä (Yrityssuomi.fi)

Työaika

Työaika on se aika, jonka työntekijä käyttää työntekoon sekä se aika, jonka hän on velvollinen muutoin olemaan työpaikalla tai työnantajan käytettävissä. Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös keskimäärin 40 tunniksi enintään 52 viikon ajanjakson aikana. Työ- ja virkaehtosopimuksissa on yleisesti sovittu tätä lyhyemmistä työajoista. Lue lisää:

Työsuojelu

Työnantaja on velvollinen tarpeellisilla toimenpiteillä huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työpaikalla on oltava työsuojelun toimintaohjelma. Työnantajan on tunnistettava työstä, työolosuhteista ja työympäristöstä aiheutuvat vaaratekijät. Työntekijälle on annettava riittävät tiedot vaaratekijöistä, perehdytettävä työhön sekä opastettava haittojen estämiseksi. Jokaiselle työpaikalle työnantajan on nimettävä työsuojelupäällikkö. Työntekijöitä ja toimihenkilöitä edustavat työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua on valittava työpaikoille, joissa vähintään kymmenen työntekijää. Jos työpaikalla työskentelee vähintään 20 työntekijää, valitaan myös työsuojelutoimikunta. Lukuvinkki: Työturvallisuuskeskuksen julkaisuja/Sosiaalialan työsuojelu ja -hyvinvointi

Työsuojeluasiamies

Työsuojelun yhteistoimintasopimuksissa on mahdollista sopia myös työsuojeluasiamiehen valinnasta. Työsuojeluasiamies on tietyn toimialueen henkilöstön valitsema edustaja, joka avustaa työsuojeluvaltuutettua yhteistoimintatehtävissä. Työsuojeluasiamiesten valinta, lukumäärä ja toimialue voidaan sopia erikseen kullakin työpaikalla. Työsuojeluasiamiehen tehtävien hoitamiseen saa vapautusta sopimalla siitä työnjohdon kanssa.

Työsuojelupäällikkö

Työnantajan nimeämä työsuojelun yhteistoimintahenkilö, joka huolehtii työsuojelun yhteistoiminnan järjestämisestä ja kehittämisestä. Jokaisella työpaikalla tulee olla työsuojelupäällikkö. Työnantaja nimeää työsuojelupäällikön, mikäli ei itse toimi sellaisena. Työnantajan on huolehdittava siitä, että työsuojelupäälliköllä on riittävä pätevyys ja perehtyneisyys tehtävään huomioiden työn luonne ja työpaikan laajuus. Työsuojelupäällikön tulee tuntea riittävän hyvin työsuojelusäännökset ja työpaikan olosuhteet. Hänellä tulee olla asianmukaiset edellytykset työsuojelun yhteistoiminta-asioiden käsittelyyn.

Työsuojelutoimikunta

Työpaikalle on perustettava työsuojelutoimikunta, jos työpaikalla työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Se voidaan haluttaessa perustaa myös pienemmille työpaikoille. Työsuojelutoimikunnan lakisääteisiä tehtäviä voi hoitaa myös yhteisesti sovittu muulla tavoin toteutettu yhteistoimintajärjestelmä. Työsuojelutoimikunnassa ovat edustettuina työnantajan, työntekijöiden ja toimihenkilöiden edustajat ja se perustetaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Toimikunta käsittelee kokouksissaan laajakantoisia ja työpaikkaa yleisesti koskevia työsuojeluasioita. Toimikunnan jäsenillä on oikeus tehdä esityksiä kokouksessa käsiteltäviksi asioiksi ja saada esityksistään perusteltu palaute.

Työsuojeluvaalit

Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen valinnasta on säädetty työsuojelun valvonnasta ja työpaikan yhteistoiminnasta annetun lain (44/2006) 30 §:ssä. Työsuojeluvaltuutetun, varavaltuutettujen ja työsuojelutoimikunnan jäsenten vaali on järjestettävä siten, että kaikilla työpaikan työntekijöillä on mahdollisuus ottaa siihen osaa. Vaaliajankohta on 1.11.-31.12. uuden toimikauden alkamista edeltävänä vuonna. Työsuojeluhallinnon vaalit – sivuilla asiaa käsitellään yleisesti.  Sekä yksityisten että julkisten toimialojen työsuojeluvaalien järjestämisestä on tehty lukuisia vaaliohjeita joita on noudatettava toimialakohtaisesti. Niitä on koottu mm. Työturvallisuuskeskuksen vaalit – sivuille.

Työsuojeluvaltuutettu

Työntekijöiden on valittava työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua työpaikalla, jossa työskentelee säännöllisesti vähintään kymmenen työntekijää. Työsuojeluvaltuutettu on työpaikan työntekijöiden edustaja, joka osallistuu työsuojelua koskevaan valmisteluun ja päätöksentekoon. Työsuojeluvaltuutettu osallistuu työpaikkatarkastuksiin, ja hänellä on oikeus saada tarpeelliset tiedot yhteistoiminnan hoitamiseen, sekä oikeus koulutukseen ja riittävään ajankäyttöön tehtävän hoitamista varten.

Työsuojelun yhteistoiminta

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla edistää työnantajan ja työntekijöiden vuorovaikutusta. Työsuojelun yhteistoiminnassa käsitellään muun muassa työntekijän turvallisuuteen, terveyteen ja työkykyyn vaikuttavia asioita, työtä, työympäristöä ja työyhteisöä koskevia asioita, vallitsevaa tilannetta tai muutosta, työn järjestelyjä, suunnitelmia ja seurantatietoja koskevia asioita. Työsuojelutoimikunnassa käsitellään myös työterveyshuollon yleiset suuntaviivat, työterveyshuollon toimintasuunnitelma sekä työpaikan päihdeohjelma. Lue lisää:

Työterveyshuolto

Työnantajan on järjestettävä työterveyshuolto työstä johtuvien terveysvaarojen ehkäisemiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Ennalta ehkäisevä työterveyshuolto koskee kaikkia työsuhteen luonteesta riippumatta. Työterveyshuolto voidaan järjestää omalla työterveysasemalla tai ostaa palvelut yksityiseltä tai kunnalliselta palvelun tuottajalta. Työterveyshuolto selvittää työpaikan terveysvaarat, tekee terveystarkastuksia sekä tiedottaa henkilöstölle ja työnantajalle työn aiheuttamista terveysriskeistä sekä tekee toimenpide-ehdotuksia työn terveellisyyden ja turvallisuuden parantamiseksi. Työterveyshuolto voi kattaa myös sairaudenhoidon. Lue lisää:

Työtilat

Tilojen tulee olla turvalliset, terveelliset ja tarkoitukseensa sopivat. Hyvässä työtilassa on ikkuna, sopiva lämpötila, toimiva ilmanvaihto ja tarkoituksenmukainen valaistus.  Työpaikan ja työympäristön rakenteita koskevat säännökset ovat Työturvallisuuslain 32-36 §:ssä.

Työaikapankki

Joillakin aloilla työehtosopimuksissa on sovittu työaikapankkijärjestelmistä, joilla esimerkiksi tehdyt ylityöt voidaan pitää myöhemmin vapaina. Työaikapankkiin voidaan siirtää myös 18 päivää ylittävä osa vuosilomasta ja lomaraha, jotka pidetään myöhemmin vapaina.

Siirry lukemaan muita aakkosia

Jaa sivu