Sopimus on yleissitova, mikä tarkoittaa sitä, että myös järjestäytymätön (eli mihinkään työnantajaliittoon kuulumaton) alan työnantaja on velvollinen noudattamaan sitä vähimmäisehtoina työntekijöidensä työsuhteissa. Sopimuskausi on 1.4.2020 – 30.4.2022.
2020 sopimuskierroksen muutokset:
Sopimuskausi on 1.4.2020 – 30.4.2022, ja myös palkankorotukset ovat yleisen linjan mukaiset:
Palkkaryhmien A – B 31.8.2021 voimassa olleisiin vähimmäistasoihin (eli tänä ajankohtana oleviin taulukkopalkkojen vähimmäispalkkaluokkiin) tehdään 1.9.2021 seuraava korotus, ja näistä tasoista muodostuvat uudet vähimmäistasot:
Palkkaryhmien C – F 31.8.2021 voimassa olleisiin vähimmäistasoihin tehdään 1.9.2021 seuraava korotus, ja näistä tasoista muodostuvat uudet vähimmäistasot:
Muun Suomen (ei pääkaupunkiseudun) taulukossa B-ryhmän alaraja G15B nousee G16 tasolle G16B alarajaksi ja C-ryhmän alaraja G18C nousee G19 tasolle G19C alarajaksi.
Kiky-pidennys poistuu kaikista työaikamuodoista 31.8.2020. Kilpailukykysopimuksen perusteella sovitut säännöllisen työajan pidennykset ovat voimassa sunnuntaihin 30.8.2020 asti.
Vuosilomapäivien laskennassa siirrytään 1.4.2022 alkaen ansaittavissa vuosilomissa arkipäivälaskennasta (6/vk) lomapäivälaskentaan (5/vk), ellei työnantajakohtaisesti päätetä aikaisemmasta voimaantulosta.
Lue lisää: Viisipäiväinen vuosilomalaskenta – mitä se tarkoittaa?
Lue lisää: Yksityisen sosiaalipalvelualan TES:n vuosilomamääräykset
Työnantajan aloitteesta tehtävä määräaikainen työsopimus on mahdollista tehdä vain työsopimuslaissa säädetyillä perusteilla. Työehtosopimuksessa rajoitetaan kuitenkin nyt myös sen kestoa:
Määräaikaisen työsopimuksen kestoa ei saa perusteetta sopia työnantajan tiedossa olevaa kyseistä työtä koskevaa määräaikaista työvoimatarvetta lyhyemmäksi ajaksi.
Tällainen peruste voi syntyä esim. työntekijän omasta pyynnöstä tai kelpoisuusehtoja koskevien lakien rajatessa epäpätevien työntekijöiden käyttöä.
Jaksotyöaikamuodon käyttömahdollisuus täsmennettiin uuden työaikalain mukaiseksi lisäämällä myös uudessa laissa mainitut toiminnot:
Työntekijän säännöllinen työaika työaikalain 7 §:n mukaisessa jaksotyössä, kuten yötyötä edellyttävissä varhaiskasvatuspalveluissa ja pääosan vuorokaudesta toimivissa sosiaalipalveluissa.
Jaksotyöaikamuodossa teetettävien peräkkäisten yövuorojen enimmäismäärää vähennettiin seitsemästä viiteen yövuoroon:
Jaksotyössä työntekijällä saa työvuoroluettelon mukaisesti teettää peräkkäin enintään viisi yövuoroa, minkä jälkeen hänelle on annettava vähintään 24 tunnin yhtenäinen vapaa. Viiden peräkkäisen yövuoron lisäksi työnantaja saa kuitenkin poikkeuksellisesti teettää lisä- tai ylityönä enintään kaksi yövuoroa työntekijän erikseen kutakin kertaa varten antamalla suostumuksella.
Aiemmassa työehtosopimuksessa (ja aiemmassa työaikalaissa) oli maininta vain työntekijän kotona tehtävä työ (kotityö). Nyt sopimusmääräys on muutettu vastaamaan uuden työaikalain säännöstä vastaavaksi:
Tämän työehtosopimuksen työaikamääräykset eivät koske sellaista työaikalain soveltamisalan ulkopuolelle jäävää työntekijää, jonka työaikaa ei ennalta määritellä eikä työajan käyttöä valvota ja joka siten voi itse päättää työajastaan, kun kyse on aiemman työaikalain mukaisesta kotityöstä, jota siihen liittyvien toiminnan erityispiirteiden vuoksi tehdään sellaisissa oloissa, ettei voida katsoa työnantajan asiaksi valvoa siihen käytettävän ajan järjestelyjä.
Tämä määräys ei koske sellaista etätyötä, joka on työaikalain soveltamisalan piirissä.
Viimeksi mainittu tarkoittaa sitä, että sellaiseen työntekijän omassa kodissaankin tekemään etätyöhön, joka kuuluu myös työaikalain soveltamispiiriin, sovelletaan tämän työehtosopimuksen työaikamääräyksiä.
Uudenkin työaikalain mukaan varallaolo edellyttää työntekijän suostumusta siihen. Työehtosopimukseen otettiin nyt myös tarkentavia määräyksiä varallaoloa koskien:
Varallaolo ei saa kohtuuttomasti haitata työntekijän vapaa-ajan käyttöä. Varallaolokorvauksen määrä tai sen määräytymisperusteiden on oltava kirjallisesti työntekijöiden tiedossa varallaoloa koskevaa sopimusta tehtäessä.
Hälytyskorvauksen määriä korotettiin kahdella eurolla:
Hälytyskorvauksen normaali määrä on 18 €. Mikäli työhön lähtemisen pitää kuitenkin tapahtua välittömästi hälytyksen tapahduttua, on hälytyskorvauksen määrä 25 €. Mikäli työhön hälyttäminen merkitsee työntekijän työvuoroluetteloon merkityn työvuoron aloittamisen aikaistumista enintään tunnilla, on hälytyskorvauksen määrä 10 €.
Työntekijän käynnit uuden työn edellyttämissä tai muissa lakisääteisissä lääkärintarkastuksissa luetaan työajaksi. Tällöin työnantaja maksaa välttämättömät matkakustannukset.
Työntekijällä on oikeus käydä työn edellyttämässä rokotuksessa työaikana, jollei se ole vaikeudetta mahdollista muuna aikana.
Työehtosopimuksen lisättiin myös äitiysvapaan palkkaoikeutta selkeyttävä oikeuskäytäntöä vastaava soveltamisohje:
Ko. ehtojen mukaisesti työntekijällä on oikeus äitiysvapaan palkkaan myös hänen jäädessään vanhempain- tai hoitovapaalta uudelle äitiyslomalle asianmukaisia ilmoitusaikoja noudattaen.
Työehtosopimuksen osana olevaa palkkasopimusta uudistettiin mm. lisäämällä esimerkkejä tilanteista, jolloin työntekijän työn on katsottava olevan palkkaryhmän perustyötä vaativampaa esim. jonkin erityistehtävän tai -vastuun vuoksi, työn edellyttämän erityisen koulutuksen tai työkokemuksen vuoksi, ja jonka vuoksi työntekijälle tulee niin ollen maksaa tehtäväkohtaista lisää. Luettelo koostuu esimerkeistä eikä sisällä kaikkia tehtäviä, jotka muodostavat oikeuden tehtäväkohtaiseen lisään.
Myös henkilökohtaisen pätevyyslisän mahdollisia maksamiskriteerejä täydennettiin, ja työnantaja velvoitettiin sekä selvittämään maksuperusteet henkilöstölle ja luottamusmiehelle sekä pitämään maksuperusteet kaikkien työntekijöiden nähtävillä.
Lisäksi työehtosopimukseen otettiin myös kirjaukset mahdollisen saatavuuslisän ja laatupalkkion maksamisesta. Ensiksi mainittua työnantaja voi halutessaan käyttää rekrytoinnin helpottamiseksi ja jälkimmäistä laadukkaan työn yhtenä palkitsemismuotona.
Ks. liitteestä palkkasopimukseen tulleet muutokset kokonaisuudessaan: Yksityisen sosiaalipalvelualan palkkataulukot
Yksityisen sosiaalipalvelualan sopimuksen pöytäkirja