Aluevaalit: Sosiaalialan työhyvinvoinnissa ei ole varaa säästää

Aluevaalit: Sosiaalialan työhyvinvoinnissa ei ole varaa säästää

Työhyvinvointiin investoiminen on tärkeä poliittinen valinta, joka kantaa pitkälle, korostaa Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia.

– Juhlapuheissa puhutaan työhyvinvoinnista, mutta työn arjessa vedotaan siihen, ettei ole varaa keskittyä sosiaalihuollon työhyvinvointiin. Todellisuudessa meillä ei ole varaa sivuuttaa henkilöstön hyvinvointia, sillä se on suorassa yhteydessä työn tuottavuuteen, painottaa Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio.

Työhyvinvointi ei vaadi aina merkittäviä taloudellisia panostuksia, vaan ennemminkin kokonaisvaltaisen toimintakulttuurin muutoksen. Se pohjautuu työnantajan valintoihin ja edellyttää paneutumista sekä työhyvinvoinnin johtamista.

– Tämä tulee muistaa aluevaalien yhteydessä. Jatkossa työhyvinvoinnin tulee näkyä selkeästi hyvinvointialueiden strategiassa, joka ohjaa päätöksentekoa ja vaikuttaa sosiaalihuollon henkilöstön hyvinvointiin, toteaa Jenni Karsio.

Eläkelaitos Kevan tuoreen Kuntapäättäjäbarometrin mukaan 70 prosenttia kuntapäättäjistä uskoo työhyvinvoinnin satsausten helpottavan osaajien rekrytointia. Toisaalta kolmannes kunnista ei ole tehnyt mitään erityistoimia työntekijöiden houkuttelemiseksi.

Työhyvinvoinnin sivuuttaminen tulee kalliiksi

Hyvinvoiva työyhteisö ehkäisee henkilöstön vaihtuvuutta. Jo yhden työntekijän vaihtuminen tuo työnantajalle kymmenien tuhansien eurojen kulut.

– Esimerkiksi kun sosiaalityöntekijä vaihtaa työpaikkaa, se voi maksaa työnantajalle jopa 75 000 euroa, Jenni Karsio kertoo.

Kuluja kertyy muun muassa uuden työntekijän etsimisestä sekä hänen perehdyttämisestään. Lisäksi lähtevän työntekijän työteho alenee arvioiden mukaan kolmen kuukauden ajaksi.

Jos työhyvinvoinnissa on isoja puutteita, myös sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiset yleistyvät.

– On huolestuttavaa, jos parhaassa työiässä olevat sosiaalialan ammattilaiset joutuvat jättämään työnsä ja jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle. Tämä ei hyödytä ketään – päinvastoin se vähentää hyvinvointialueen tuloja inhimillisen tragedian lisäksi.

Kevan mukaan julkisen sektorin henkilöstön sairauspoissaoloista ja työtapaturmista, niiden hoidosta ja lopulta työkyvyttömyyseläkkeistä aiheutuu vuosittain 1,2 miljardin euron välittömät kustannukset. Jos huomioidaan myös välilliset kustannukset, kuten sairauspoissaolojen sijaiskulut, kokonaiskustannukset nousevat vuosittain jopa 3–4 miljardiin.

Väkivalta ja huono johtaminen verottavat työhyvinvointia

Juuri julkaistussa Talentian Vastavalmistuneiden urapolut -selvityksessä ilmenee, että uupuminen uhkaa jo vastavalmistuneita sosiaalialan korkeakoulutettuja. Sosiaalialan työhyvinvointiin vaikuttavia kuormitustekijöitä ovat etenkin asiakasmitoitukseen ja työturvallisuuteen liittyvät epäkohdat.

– Väkivalta ja uhkailu sekä muu psykososiaalinen kuormitus ovat valitettavan yleisiä sosiaalialalla, Jenni Karsio muistuttaa.

Talentian tutkimuksen mukaan joka viides sosiaalialan korkeakoulutettu on kohdannut työssään väkivaltaa.

Myös johtaminen on yksi avaintekijöistä työhyvinvoinnissa.

– Sosiaalihuollon johtaminen on höylätty osassa kunnista niin ohueksi, että yhdellä henkilöllä saattaa olla jopa yli sata alaista. Kuinka hän voisi tuntea heidät kaikki ja paneutua heidän asioihinsa? Karsio ihmettelee.

Työhyvinvointi on yksi Talentian aluevaalien kärkiteemoista. Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus hyvään ja laadukkaaseen palveluun, ja hyvinvoiva työyhteisö pystyy varmistamaan asiakasturvallisuuden.

– On muistettava, että meistä lähes jokainen käyttää sosiaalihuollon palveluita jossain elämänsä vaiheessa, kuten ikääntyessä tai opiskeluaikana. Näin sosiaalihuollon työhyvinvointi ja sen tuoma asiakasturvallisuus koskettavat meitä kaikkia, toteaa Jenni Karsio.

>> Tutustu Talentian aluevaalitavoitteisiin

Jaa sivu