Sosiaalihuollon henkilöstön ilmoitusvelvollisuus

Sosiaalialan henkilöstöllä on paras käsitys asiakkaiden palvelujen toteutumisesta. Henkilökunta arvioi omaa toimintaansa, kuulee asiakkaita ja havainnoi toimintaa laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyvissä asioissa sekä ottaa asiakaspalautteen huomioon toiminnan kehittämisessä.

Palvelujen laadun kehittäminen tulee tehdä aina yhteistyössä johdon, työntekijöiden ja asiakkaiden kanssa. Siksi laki ohjaa asioiden käsittelyä työpaikalla ja painottaa työnantajan vastuuta laadukkaiden palvelujen toteutuksessa. Tämä edellyttää hyvää ja avointa keskustelukulttuuria, aikaa ja paikkaa, jossa kaikkien havainnot ja arviot palvelun laadusta käsitellään yhdessä. Lisäksi tarvitaan hyvää johtamista ja henkilöstön koulutusta, jotta lain tarkoitus toteutuu käytännössä.

Niissä tilanteissa, jolloin työnantaja ei syystä tai toisesta kanna omaa vastuutaan, tulee työntekijöiden ja esihenkilöiden tehdä siitä ilmoitus oman alueen aluehallintovirastoon (AVI). Valvovana viranomaisena aluehallintovirasto selvittää tilanteen ja voi tarvittaessa ohjata tai määrätä työnantajaa ryhtymään toimenpiteisiin.

Epäkohdasta ilmoittaminen on oikeutesi

Sosiaalihuollon tarkoitus on edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta, vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta. Tämä edellyttää riittäviä ja laadukkaita sosiaalipalveluja.

Kun huomaat asiakasta koskevan epäkohdan sosiaalihuollon toteuttamisessa työpaikallasi:

1. Älä vaikene, vaan kerro havainnostasi muille työpaikalla.
2. Kuuntele, mitä muut ovat asiasta mieltä.
3. Keskustelkaa esihenkilön kanssa tilanteesta.
4. Tutkikaa yhdessä, mitä työpaikan omavalvontasuunnitelmaan on kirjoitettu ilmoitusvelvollisuudesta.
5. Sopikaa, miten asiassa edetään.
6. Jos tilanne ei etene, keskustelkaa esihenkilön kanssa asian viemisestä aluehallintovirastoon selvitettäväksi.
7. Tehkää yhdessä tai tee itse tarvittaessa ilmoitus alueesi aluehallintovirastoon.

Juliste

Ota juliste käyttöösi tästä:  >> Epäkohdasta ilmoittaminen on oikeutesi (PDF)

Video

Katso video:

Ilmoitusvelvollisuus on esihenkilölle toiminnan kehittämisen tuki

Kun työntekijä ottaa esille asiakkaan kohtaaman epäkohdan sosiaalihuollon toteuttamisessa:

1. Kuuntele.
2. Vie asia henkilöstön yhteiseen palaveriin. Varaa riittävästi aikaa, jotta kaikki näkökulmat tulevat esiin.
3. Tehkää yhdessä toimenpide-ehdotuksia ja suunnitelma, miten ja missä aikataulussa on hyvä edetä.
4. Kerro asiasta sosiaalihuollon johtajalle ja päättäkää toimenpiteistä.
5. Päättäkää, miten toimenpiteitä seurataan ja arvioidaan.
6. Kerro henkilöstölle toimenpiteiden etenemisestä.
7. Tee ilmoitus alueesi aluehallintovirastoon, jos laadukkaita sosiaalipalveluja ei turvata.

Missä tilanteessa ilmoitus tehdään?

Ilmoitus tulee tehdä, jos työnantaja ei ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin työyhteisössä käydyistä keskusteluista huolimatta ja asiakasturvallisuus vaarantuu.

Asiakasturvallisuus voi vaarantua esimerkiksi, jos

• asiakkaan palvelut eivät vastaa palvelutarpeeseen tai ne poikkeavat sovitusta palvelusuunnitelmasta taikka työntekijällä ei ole aikaa tavata asiakasta riittävän usein, jolloin palvelun laatu ei vastaa tarvetta.
• asiakkaan osallisuus ei toteudu tai lainsäädännön asettamissa aikarajoissa ei pysytä (sosiaalitakuu).
• työntekijä havaitsee asiakkaan epäasiallista kohtaamista, asiakkaan loukkaamista sanoilla, asiakasturvallisuudessa ilmeneviä puutteita, asiakkaan kaltoin kohtelua ja toimintakulttuurista johtuvia asiakkaalle vahingollisia toimia. Kaltoin kohtelulla tarkoitetaan niin fyysistä, psyykkistä kuin kemiallista eli lääkkeillä aiheutettua kaltoin kohtelua.
• pakotteita tai rajoitteita käytetään ilman asiakaskohtaista, määräaikaista lupaa. Huomiota on myös kiinnitettävä toimintakulttuurin kehittämiseen siten, että sen avulla voidaan pakon ja rajoitteiden käyttöä minimoida.

Ilmoitus kannattaa tehdä matalalla kynnyksellä, sillä palvelujen mahdollisimman hyvä laatu, vaikuttavuus ja turvallisuus on erityisesti asiakkaiden, mutta myös työntekijöiden, työnantajan ja koko yhteiskunnan etu.

Kuka voi tehdä ilmoituksen?

Ilmoituksen voi tehdä sosiaalipalvelujen henkilöstöön kuuluva tai vastaavissa tehtävissä toimiva, toimeksiantosopimussuhteessa oleva tai itsenäinen ammattiharjoittaja. Ilmoitusvelvollisuus koskee julkisia ja yksityisiä sosiaalipalvelun tuottajia.

Miten ilmoitus tehdään?

Ohjeet ilmoituksen tekemisestä on kirjattu työpaikan omavalvontasuunnitelmaan, joka on pidettävä julkisesti nähtävänä ja josta on tiedotettava henkilöstölle. Mikäli omavalvontasuunnitelma ei jostain syystä ole esillä, sitä on syytä kysyä omalta esihenkilöltä.

Jos suunnitelmaa ei ole ollenkaan tai siihen ei ole kirjoitettu ilmoituksen tekemisen ohjeita, kannattaa pyytää omaa esihenkilöä selvittämään johdolta asiaa, sillä sosiaalihuoltolain 47 §:n mukaan jokaisen sosiaalihuollon toimintayksikön tai muun toimintakokonaisuudesta vastaavan tahon on laadittava omavalvontasuunnitelma.

Ilmoitus on hyvä tehdä työyhteisön työntekijöiden kanssa yhdessä aina kun se on mahdollista ilmoituksen luonne huomioiden. Ilmoitus tehdään välittömästi kun työntekijä havaitsee asiakkaaseen kohdistuvan epäkohdan tai sen uhan, eikä keskustelu työpaikalla ole johtanut tarvittaviin toimenpiteisiin.

Ilmoituksen voi tehdä vapaamuotoisesti tai käyttää ilmoituslomaketta, jos sellainen työpaikalla on tehty. Ilmoituspohjana voi myös käyttää Talentian tekemää mallilomaketta, jos omaa lomaketta ei ole.

>> Täytä ja tulosta ilmoitus Talentian mallilomakeella

Kenelle ilmoitus palautetaan?

Ilmoitus palautetaan yksikön toiminnasta vastaavalle eli pääsääntöisesti omalle esihenkilölle. Esihenkilön tai muun ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta sosiaalipalvelujen johtavalle työntekijälle.

Mitä tapahtuu ilmoituksen jättämisen jälkeen?

Johdon tulee selvittää ilmoituksessa esitetyt asiat ja ryhtyä vaadittaviin toimenpiteisiin, jotta palvelujen laatu ja asiakasturvallisuus voidaan varmistaa. Johdon tulee kertoa ilmoituksen antaneelle henkilölle/henkilöille mihin toimenpiteisiin ilmoituksen johdosta ryhdytään.

Ilmoituksen jättäjä (usein työntekjä) ja vastaanottaja (usein esihenkilö) seuraavat työnantajan toimenpiteitä.

Jos työnantaja ei ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin, tulee asia saattaa valvovan viranomaisen tietoon. Tällöin ilmoituksen jättäjä ja/tai vastaanottaja tekee asiasta ilmoituksen oman alueen aluehallintovirastoon. Tähän ilmoitukseen lisätään alkuperäisen ilmoituksen lisäksi tiedot siitä, koska ilmoitus jätettiin työnantajalle ja miten työnantaja on toiminut ilmoituksen saatuaan. Aluehallintovirastoon pitää myös ilmoittaa, jos työpaikan omavalvontasuunnitelmassa ei ole ohjeistettu ilmoituksen tekemistä.

Mitkä ovat ilmoituksen tekijän oikeudet?

Ilmoitusvelvollisuus on sosiaalihuoltolain (1301/2014) 48 § mukainen velvoite. Se on myös työntekijän ammattieettinen velvollisuus ja oikeus. Ammattieettisistä velvollisuuksista on säädetty sosiaalihuollon ammattihenkilölaissa (817/2015) 4 §. Ilmoituksen voi tehdä salassapitosäädösten estämättä.

Ilmoituksen tekijään ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia. Jos epäilee, että esihenkilön tai ylemmän johdon käyttäytyminen muuttuu ilmoituksen tekemisen jälkeen, tulee asiasta keskustella johdon kanssa työpaikalla. Asiasta on hyvä keskustella myös työtiimissä, jotta saa useamman ihmisen havainnot tilanteesta. Kohtelun muuttumisesta on hyvä esittää mahdollisimman konkreettisia esimerkkejä, jotta tilanteen korjaamistoimenpiteissä löydetään yhteinen näkemys. Tarvittaessa voi pyytää keskusteluun mukaan työsuojeluvaltuutettua.

Miten toimitaan jos tilanne kuormittaa henkilöstöä?

Sosiaalihuoltolain mukainen ilmoitus tehdään aina asiakkaaseen kohdistuvista epäkohdista tai sen uhasta, ei henkilökuntaan liittyvistä kuormitustilanteista. Tilanne voi kuitenkin olla samanaikaisesti myös henkilöstöä kuormittava.

Työnantajalla on työturvallisuuslain (738/2002) mukaan yleinen huolehtimisvelvollisuus työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta. Jos tilanne kuormittaa henkilöstöä, tulee kuormitus ottaa esille ensisijaisesti oman esihenkilön kanssa ja yhdessä miettiä keinoja kuormituksen vähentämiseksi. Keskustelussa on hyvä olla mukana työpaikan työsuojeluvaltuutettu, joka voi tarvittaessa viedä kuormitusta aiheuttavat asiat työsuojelutoimikunnan käsiteltäväksi.

Työnantajan tulee arvioida kuormituksen riskit ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi.

Jos työnantaja ei ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin, vaikka saa tiedon kuormittavasta tilanteesta, tulee asia viedä aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen tarkastajien tietoon. Myös tällöin valvova viranomainen voi antaa ohjeita ja määräyksiä tarvittaessa työnantajalle.

Sosiaalihuoltolain ilmoitusvelvollisuutta koskevat pykälät

47§ Omavalvonta (voimassa 31.12.2023 asti. 1.1.2024 lukien sovelletaan lakia sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta 741/2023)

Sosiaalihuollon toimintayksikön tai muun toimintakokonaisuudesta vastaavan tahon on laadittava omavalvontasuunnitelma sosiaalihuollon laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi. Omavalvontasuunnitelmaa on käytettävä myös asiakastyöhön osallistuvan henkilöstön riittävyyden jatkuvaa seurantaa varten.

Omavalvontasuunnitelman toteutumista on seurattava asiakkailta ja heidän omaisiltaan ja läheisiltään sekä toimintayksikön henkilöstöltä säännöllisesti kerättävän palautteen perusteella.

Palveluja on kehitettävä henkilöstön riittävyyden seurannan sekä 2 momentissa tarkoitetun palautteen perusteella.

Omavalvontasuunnitelma sekä omavalvontasuunnitelman toteutumisen seurantaan perustuvat havainnot ja niiden perusteella tehtävät toimenpiteet on julkaistava julkisessa tietoverkossa ja muilla niiden julkisuutta edistävillä tavoilla.

Omavalvontasuunnitelman sisällöstä, laatimisesta ja seurannasta voidaan säätää tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.

Hyvinvointialueen ja yksityisen palveluntuottajan omavalvontaan sovelletaan lisäksi, mitä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 40 §:ssä säädetään.

48 § Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus (voimassa 31.12.2023 asti. 1.1.2024 lukien sovelletaan lakia sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta 741/2023)

Sosiaalihuollon henkilöstöön kuuluvan tai vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai itsenäisenä ammatinharjoittajina toimivien henkilöiden on toimittava siten, että asiakkaalle annettavat sosiaalipalvelut toteutetaan laadukkaasti.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun henkilön on ilmoitettava viipymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos hän tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta hyvinvointialueen sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. (8.7.2022/589)

Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä.

Hyvinvointialueen ja yksityisen palveluntuottajan on tiedotettava henkilöstölleen ilmoitusvelvollisuudesta ja sen käyttöön liittyvistä asioista. Ilmoitusvelvollisuuden toteuttamista koskevat menettelyohjeet on sisällytettävä 47 §:ssä tarkoitettuun omavalvontasuunnitelmaan. Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena. (8.7.2022/589)

49 § Toimenpiteet ilmoituksen johdosta (voimassa 31.12.2023 asti. 1.1.2024 lukien sovelletaan lakia sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta 741/2023)

Edellä 48 §:n 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottaneen henkilön tulee käynnistää toimet epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan poistamiseksi. Henkilön on ilmoitettava asiasta salassapitosäännösten estämättä aluehallintovirastolle, jos epäkohtaa tai ilmeisen epäkohdan uhkaa ei korjata viivytyksettä.

Aluehallintovirasto tai Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto voi antaa määräyksen epäkohdan poistamiseksi ja päättää sitä koskevista lisätoimenpiteistä siten kuin erikseen säädetään