Valvontalaki uudistuu – epäkohdasta ilmoittaminen ei saa johtaa työpaikan menettämiseen
Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalain kehittämisessä on hyödynnettävä tutkittua tietoa ilmoitusvelvollisuuden käytön esteistä ja vahvistettava työntekijöiden oikeudellista asemaa, painottaa Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia.
Valvontalaki säätelee sosiaali- ja terveyspalvelujen valvontaa ja omavalvontaa. Lakiin sisältyy myös ilmoitusvelvollisuus, jonka mukaan henkilöstön on ilmoitettava viipymättä havaitsemistaan epäkohdista tai asiakasturvallisuutta vaarantavista tilanteista.
Hallitus valmistelee parhaillaan valvontalain uudistamista. Talentia vaatii, että lain kehittämisessä säädetään konkreettisista oikeussuojakeinoista tilanteisiin, joissa työntekijään kohdistuu kielteisiä vastatoimia.
– Tämänhetkinen tilanne, jossa hyvinvointialueilla on käynnissä järeitä muutosneuvotteluja ja sosiaalialan korkeakoulutettujen työttömyysaste on jatkuvassa kasvussa, on johtanut siihen, että ilmoitusvelvollisuuden käyttökynnys on korkea kielteisiin vastatoimiin – kuten varoituksiin – liittyvän pelon vuoksi, sanoo Talentian erityisasiantuntija Jaana Manssila.
Työntekijöiden on käytännössä mahdotonta osoittaa, että esimerkiksi muutosneuvottelujen seurauksena tapahtuva irtisanominen tai varoituksen antaminen olisivat ilmoitusvelvollisuuden käytön ja epäkohtien esille nostamisen seurausta.
– Pelkkä kielteisten vastatoimien käytön epääminen valvontalaissa ei siten takaa työntekijöille riittävää oikeusturvaa. Samanaikaisesti henkilöstön epävarmuutta lisää se, että heihin voi kohdistua esimerkiksi valvontaviranomaisten antamia seuraamuksia ilmoitusvelvollisuuden käyttämättä jättämisestä. On päivänselvää, ettei tällainen asetelma tue valvontajärjestelmän tavoitteita, sanoo Manssila.
Talentia ehdottaa, että ilmoitusvelvollisuuden käyttöä ja sen toteutumisen esteitä selvitetään sosiaalihuollon työntekijöille ja työnantajille suunnatulla tutkimuksella. Nykyinen hallituksen lakiluonnos ei sisällä tällaista tutkimukseen viittaavaa kohtaa, mutta Talentia pitää sitä tarpeellisena sekä henkilöstön että asiakkaiden edun kannalta.
– Tutkimuksen tuottaman tiedon pohjalta valvontalakia olisi mahdollista täsmentää tarvittavilta osin henkilöstön aseman turvaamiseksi, Manssila toteaa.
Asiakastyön osaamisvaatimuksista ei saa tinkiä
Hallituksen valmistelussa on esitetty muutoksia myös vuokratyövoimaa koskevaan sääntelyyn. Esityksen mukaan asiakas- ja potilastyöhön osallistuva vuokratyöhenkilöstö voisi jatkossa tarkoittaa laajemmin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä nykyisen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön sijaan.
Talentian mukaan muutos olisi merkittävä heikennys asiakkaiden ja potilaiden asemaan sekä palvelujen laatuun ja turvallisuuteen. Talentia edellyttää, että laissa säilytetään nykyinen kirjaus sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä. Laillistettuja ammattihenkilöitä on kuitenkin työmarkkinoilla hyvin saatavilla.
– Asiakas- ja potilastyössä tarvitaan vahvaa ammatillista osaamista. Siksi voimassa oleva muotoilu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä tulee säilyttää. Muutos ei ole asiakkaiden ja potilaiden edun mukainen, sillä se voisi mahdollistaa työskentelyn ilman riittävää osaamista, painottaa Manssila.
Talentia kannattaa kielitaitovaatimuksista säätämistä
Hallitus pyrkii valvontalain kehittämisellä myös varmistamaan, että henkilöstöllä on riittävä kielitaito tehtävissä, joissa se on asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta välttämätöntä. Talentia pitää kielitaitovaatimuksista säätämistä tarpeellisena. Epäkohdat esimerkiksi ympärivuorokautisessa palveluasumisessa osoittavat, että kielitaidon varmistamisessa ei suositustasoinen ohjaus ole riittävää.
Lisäksi työnantajien tulee organisoida kielikoulutusta ja luoda kielistrategiat, joissa määritellään kielen oppimisen ohjaus ja tuki sekä sosiaali- että terveydenhuollon ammateissa.
– Tarvitaan myös työpaikalla tapahtuvaa kielikoulutusta sekä työnantajan vastuun lisäämistä työntekijöiden kielitaidon kehittämisen rahoittamisesta, Manssila linjaa.
Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen asema turvattava
Talentia kannattaa, että kansallisen asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen asema, tehtävät ja rahoitus kirjataan valvontalakiin toiminnan pysyvyyden varmistamiseksi.
– Keskus on vakiinnuttanut asemansa valtakunnallisena asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittäjänä, tiedontuottajana ja verkostojen rakentajana. Sen rahoituksen tulee olla riittävää, jotta tehtäviä voidaan kehittää laadukkaasti ja pitkäjänteisesti, toteaa Manssila.
Lisätietoa:
