Talentia: Sosiaalihuollon uudistusten keskeneräisyys vaikeuttaa valvontalain arviointia
Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalain toimivuutta ei voida arvioida kattavasti ilman kokonaiskuvaa, painottaa Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia. Valvontalakia ympäröivät keskeiset uudistukset – sosiaalihuollon palvelu-uudistus ja ammattihenkilölainsäädännön uudistus – ovat kesken.
Talentia on antanut lausuntonsa sote-valvontalain kehittämisestä sosiaali- ja terveysministeriölle. Vuonna 2024 voimaan tullut laki säätelee sosiaali- ja terveyspalvelujen valvontaa ja omavalvontaa.
– Kun ei vielä tiedetä, millaiseksi sosiaalihuollon palvelurakenne tai ammattihenkilöitä koskeva sääntely muodostuu, on mahdotonta arvioida, miten valvontalaki niiden osalta toimisi, sanoo Talentian erityisasiantuntija Jaana Manssila.
Hän korostaa, että lainsäädäntöuudistusten suhde valvontalakiin on arvioitava huolellisesti. Asiakas- ja potilasturvallisuus edellyttää, että valvontajärjestelmä on kattava ja johdonmukainen kaikissa tilanteissa.
Valvonnan ja omavalvonnan ongelmat tunnistettava sosiaalihuollossa
Talentia pitää välttämättömänä, että valvontalain jatkokehittämisessä tunnistetaan valvonnan ja omavalvonnan ongelmat sosiaalihuollossa.
Omavalvonnan toimivuudessa ja omavalvontakulttuurissa on merkittäviä puutteita, joista myös valvontaviranomaiset ja laillisuusvalvojat ovat toistuvasti huomauttaneet.
Apulaisoikeuskansleri on lisäksi kiinnittänyt huomiota siihen, että valvontaa toteuttavien yksiköiden ja henkilöiden itsenäisyys ja riippumattomuus eivät toteudu riittävästi. Kyse on rakenteellisesta ongelmasta, joka heikentää valvonnan uskottavuutta.
– Valvontaa tekevien henkilöiden ja yksiköiden on voitava toimia itsenäisesti ja riippumattomasti. Ilman tätä valvonta ei ole uskottavaa eikä tasapuolista, Manssila sanoo.
Talentia tukee apulaisoikeuskanslerin arviota omavalvonta-asetuksen tarpeellisuudesta.
Omavalvonta ei toimi ilman turvaa henkilöstölle
Talentia muistuttaa, että omavalvonnan toimivuus on sidoksissa henkilöstön asemaan ja oikeussuojaan. Sosiaali‑ ja terveydenhuollon henkilöstöllä on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa epäkohdista, mutta käytännössä kynnys ilmoittamiseen on korkea.
Työntekijät pelkäävät työnantajan vastatoimia, kuten varoituksia tai muita seuraamuksia. Tämä voi estää epäkohtien esiin tuomista ja heikentää koko valvontajärjestelmän toimivuutta.
– Ilmoitusvelvollisuus ei toimi, jos työntekijä joutuu pelkäämään seuraamuksia siitä, että noudattaa lakia. Myös ilmoitusvelvollisuuden käyttämättä jättämisestä voi työntekijälle aiheutua seuraamuksia, Manssila sanoo.
Talentia vaatii, että valvontalain jatkovalmistelussa vahvistetaan ilmoittajien oikeussuojaa ja säädetään konkreettisista oikeussuojakeinoista tilanteisiin, joissa työntekijään kohdistuu vastatoimia.
Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus osaksi valvontalakia
Talentia kannattaa, että asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen toiminnan pysyvyyden turvaamiseksi, että sen asemasta, tehtävistä ja rahoituksesta säädetään osana valvontalakia.
Talentian mukaan valvontalain uudistaminen edellyttää kokonaisvaltaista tarkastelua, jossa valvonta, omavalvonta ja henkilöstön oikeussuoja muodostavat toimivan ja johdonmukaisen kokonaisuuden.
Lisätietoja:
