Talentian ammattieettinen lautakunta kritisoi asiakasohjausryhmien näkymätöntä päätöksentekoa
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian ammattieettinen lautakunta pitää hyvinvointialueiden asiakasohjauskäytäntöä juridisesti ja ammattieettisesti epäselvänä.
Hyvinvointialueiden delegointisäännöllä sanellaan, kuinka toimivaltaa siirretään organisaatiossa ja mitä päätöksiä ja velvoitteita esimerkiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöiden, kuten sosionomien ja sosiaalityöntekijöiden, tehtäviin kuuluu.
Osalla hyvinvointialueista delegointisääntö ohjaa nyt palvelujen hankintaoikeuksia viranomaisilta asiakasohjausryhmille. Lapsiperhesosiaalityössä ja lastensuojelussa hankintaoikeuksia palveluihin, kuten perhekuntoutukseen ja tukiperheeseen, siirretään säännön nojalla viranhaltijalta vastuuyksikön päällikkötasolle.
Talentialle on kerrottu tilanteista, joissa lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ei ole ollut edes paikalla asiakasohjausryhmässä esittelemässä perheen elämäntilannetta, jonka perusteella palvelutarvetta harkitaan. Viranhaltijaa voikin mietityttää, tuleeko hänen allekirjoittaa ja hyväksyä päätös, joka ei tosiasiassa ole sisällöltään hänen itsensä tekemä.
Lautakunta tyrmää käytännön
Talentian ammattieettisen lautakunnan mukaan on juridisesti epäselvää ja ammattieettisesti arveluttavaa, jos delegointisäännöllä ohitetaan viranhaltijan laissa määrätty tosiasiallinen päätösvalta. Todellisen päätöksentekijän tulisi aina olla näkyvillä päätöksessä.
Talentian erityisasiantuntija ja ammattieettisen lautakunnan asiantuntijasihteeri Alpo Heikkinen muistuttaa, että sosiaalihuolto on yksilöllistä päätöksentekoa: ammattihenkilöllä on viranhaltijana tosiasiallinen päätösvastuu ja sitä seuraava henkilökohtainen virkavastuu.
– Delegointisäännön perusteella viranomaisesta, kuten sosiaalityöntekijästä, tulee ostopalvelupäätöksen ja linjauksen esittelijä. Ei todellinen päätöksentekijä, hän sanoo.
Harkinta tukitoimenpiteistä talousvaikutuksineen kuuluu koulutetun ammattihenkilön perusosaamiseen.
Lautakunta toteaakin käsittelyssään, että asiakasohjauskäytännöllä voidaan ohjata ja konsultoida viranhaltijaa, muttei tehdä ratkaisua ja päätöstä.
– Työnantaja on perustellut käytäntöä palvelujen yhdenmukaisuudella ja tasapuolisuudella, hankintaosaamisen keskittämisellä ja uusien työntekijöiden ohjauksella. Perusteet ovat periaatteessa kannatettavia, mutta todellisuudessa kustannusten hillintä vaikuttaa olevan peitellympi motiivi, Heikkinen sanoo.
Huonosti resursoitu itse tuotettu palvelu saatetaan täten asettaa samalle viivalle laadukkaamman ulkopuolisen ostopalvelun kanssa.
– Harkinta sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain asiakastarpeiden mukaisista tukitoimenpiteistä talousvaikutuksineen kuuluu koulutetun ammattihenkilön perusosaamiseen, Heikkinen huomauttaa.
– Viranhaltijan ammattitaidolle osoitettu arvostus ja autonomia vaikuttavat suoraan myös työhyvinvointiin sekä ammatin veto- ja pitovoimaan.
Ilmoitusvelvollisuus käyttöön
Valviran mukaan lainvastaiset menettelyt hyvinvointialueen palvelujen järjestämisessä tai tuottamisessa tulee ensikädessä käsitellä omavalvonnallisin toimin.
– Sosiaalihuollossa esiintyvästä epäkohdasta on mahdollisuus tehdä ilmoitus valvontalain 29 §:n perusteella, Heikkinen täsmentää.
Lue lisää: Talentian ammattieettisen lautakunnan käsittely 19.1.2024
Todellisen päätöksentekijän tulee olla näkyvillä päätöksessä.
Uutista muokattu 22.2. klo 9.03: Poistettu kohta: ”sosiaalihuoltolain 48 §:n ja 49 §:n perusteella sekä”. Valvontalaki korvaa ko pykälät laissa.
