JUKO: 7 faktaa palkkaohjelmasta ja JUKOn tavoitteista kunta-alan neuvotteluissa
Julkisuudessa käy kiihkeä keskustelu kunta-alan työriidasta ja palkankorotusten kohdentamisesta. Tässä seitsemän selventävää vastausta olennaisiin kysymyksiin JUKOn toiminnanjohtajalta Maria Löfgreniltä.
1. Mikä on JUKOn tavoitteleman kunta-alan palkkaohjelman sisältö ja tarkoitus?
Olemme tämän neuvottelukierroksen alusta asti tavoitelleet palkkaohjelmaa, joka kohdentaa rahaa ensisijaisesti tehtäviin, joissa on suurin epäsuhta palkkatason ja tehtävän vaativuuden välillä. Meidän mallinamme ei siis ole ollut jakaa palkkaohjelmarahaa yleiskorotuksena kaikille, vaan kanavoida sitä ongelmien korjaamiseen.
Tavoitteemme ei ole uusi, vaan vaadimme sitä jo vuosien 2018 ja 2020 työehtoneuvotteluissa. Silloin asia ei valitettavasti edennyt.
Jukolainen kenttä koostuu vaativaa asiantuntijatyötä tekevistä ja esihenkilöinä olevista korkeakoulutetuista palkansaajista. Haluamme parantaa erityisesti heidän vähimmäispalkkojaan, jotta ne vastaisivat vaativaa työtä, vastuuta ja kasvanutta työmäärää.
Vientialojen varjossa neuvotellut palkankorotukset eivät riitä korjaamaan kunta-alan palkkaongelmia. Kuntasektori ei näyttäydy enää kovin houkuttelevana työnantajana, ja osaavan työvoiman pito- ja vetovoima edellyttää oikeudenmukaista ja yksityissektoriin verrattuna kilpailukykyistä palkkausta. Tämän vuoksi muut toimialat eivät voi määritellä kunta-alan korotusten enimmäistasoa.
2. Miksi JUKO on ollut valmis hyväksymään sovittelulautakunnan sovintoehdotuksen ja sen sisältämät yleiskorotukset ja palkkaohjelman?
Tämänhetkinen taloustilanne on vakava ja talousnäkymien epävarmuus ennätyssuuri. Syksy ei näytä sen paremmalta, joten emme usko, että neuvotteluasetelmat tästä helpottuvat.
Sovittelulautakunnan sovintoehdotuksessa ensimmäisen palkankorotuksen ajankohta on 1.6.2022. Jokainen viivekuukausi neuvotteluratkaisun löytymisessä vie siivun kunta-alan palkansaajien tililtä.
Ehdotus on tällä neuvottelukierroksella poikkeuksen hyvä. Kunta-alalle saataisiin sen myötä vihdoin eväitä palkkausepäkohtien korjaamiseen.
Julkisuudessa esitetyt suuremmatkin palkankorotustavoitteet kelpaisivat sinänsä meillekin, mutta eri asia on, ovatko ne olleet realistisia. Emme ole neuvottelupöydässä lähteneet huutokauppaan palkkaohjelman suuruudesta, koska olemme kuunnelleet tarkasti valtiovarainministeriön talouslukuja ja omien ekonomistiemme näkemyksiä. Tavoitteiden oikea mitoitus on osa vastuullista ja kestävää työmarkkinatoimintaa.
3. Miten palkkaohjelmarahojen kohdennuksesta päätetään?
Sovittelulautakunnan sovitteluehdotuksessa palkkaohjelma ajoittuu vuosille 2023–2027 ja on suuruudeltaan yhteensä noin 5 prosenttia. Tästä valtaosan eli 4,6 prosentin osalta kohdennuksesta neuvotellaan paikallisesti ja 0,4 prosentin osalta keskustasolla.
Paikalliset neuvottelut käydään sopimusratkaisun hyväksyneiden osapuolten luottamusmiesten ja työnantajan kesken. Keskustasolla neuvottelut käydään sopimusratkaisun hyväksyneiden pääsopijajärjestöjen sekä Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n kesken.
Palkkaohjelman sisältävän rahan kohdennus siis selviää, kun neuvotteluosapuolet sopivat asiasta vuosittain.
4. Mitä palkkaohjelmarahojen kohdennus konkreettisesti tarkoittaa?
JUKO neuvottelee kuntasektorilla viisi sopimusta: Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES), Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES), Kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen (LS), Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (TS) sekä Sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimuksen (SOTE-sopimus).
Niissä kaikissa on samoja ongelmia, mutta epäkohdat painottuvat hieman eri tavoin, koska jokaisella alalla on omat palkkausjärjestelmänsä ja kunkin tehtävän vähimmäispalkat.
Tämän takia jokainen ala sopii omista lähtökohdistaan käsin, miten palkkaohjelmassa olevat korotukset parhaiten suunnataan sen oman alan palkkausongelmien korjaamiseksi.
5. Mitä tarkoittaa, että alat saavat palkkaohjelmasta suhteellisesti samankokoisen rahapotin?
Tämä tarkoittaa prosentuaalisesti samaa kustannusvaikutusta kunkin sopimusalan palkkasummasta. Esimerkiksi 1 prosentin korotus TS-sopimukseen on paljon vähemmän rahaa kuin 1 prosentin korotus SOTE-sopimukseen, koska SOTE-alalla on enemmän palkansaajia ja siten kokonaispalkkapottikin on suurempi.
Sopimusten piirissä olevien määrä löytyy KT:n sivuilta, tässä esimerkiksi KVTES.
6. Onko mahdollista, että jotkut palkansaajat jäävät palkkaohjelman ulkopuolelle?
On mahdollista, että aivan kaikki eivät hyödy palkkaohjelmasta, koska tarkoitus on hoitaa ensisijaisesti pahimmat palkkausongelmat. Meidän palkkaohjelmamme koskee kyllä kaikkia sopimusaloja, mutta yksittäiselle työntekijälle se ei silti ole palkankorotusautomaatti, vaan nimenomaan kunkin alan palkkausongelmia korjaava työkalu. Kuka siitä lopulta hyötyisi, selviäisi vasta, kun rahan käytöstä olisi tosiaan vuosittain sovittu.
Meidän palkkaohjelmamme antaa siis pelimerkkejä ongelmien korjaamiseen ja tuo lisäbuustia ansiokehityksen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen.
7. Mutta yleiskorotukset ovat luonnollisesti tulossa kaikille?
Sovintoehdotuksessa olevat yleiskorotukset tulevat aivan kaikille kunta-alan palkansaajille työtehtävästä ja alasta riippumatta.
Kolme vuotta kestävällä sopimuskaudella yleiskorotus on 2 prosenttia vuonna 2022 ja 1,5 prosenttia vuosina 2023–2024.
Lisäksi sovintoehdotuksessa on näille vuosille järjestelyerää 0,4–0,5 prosenttia, ja tämän summan kohdennuksesta osapuolet sopivat jälleen erikseen keskustasolla tai paikallisesti.
Yleiskorotusten suuruuteen vuosina 2023 ja 2024 liittyy vielä niin kutsuttu perälauta. Mikäli verrokkialojen eli teknologiateollisuuden, kemian perusteollisuuden ja auto- ja kuljetusalan uusien sopimusten kustannusvaikutus eli käytännössä palkankorotusten taso ylittää kunta-alan korotusten yhteismäärän 1,9 prosenttia, ylimenevästä osuudesta lisätään kunta-alan yleiskorotukseen 70 prosenttia ja paikalliseen erään 30 prosenttia.
JUKO julkaisi uutisen 1.6.2022
