Akava aloittaa Työhyvinvoinnilla työllisyyttä -hankkeen – työhyvinvointi nostettava osaksi talous- ja työllisyystoimia

Akava aloittaa Työhyvinvoinnilla työllisyyttä -hankkeen – työhyvinvointi nostettava osaksi talous- ja työllisyystoimia

Akava liittoineen aloittaa Työhyvinvoinnilla työllisyyttä -hankkeen, jolla tuodaan esille työkyvyttömyyden kustannuksia ja vaikutuksia yhteiskuntaan ja yksilöille sekä esitetään konkreettisia ratkaisuja työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämiseksi. Mukana ovat Aalto-yliopisto, Eläketurvakeskus, Kela, Keva, Mieli ry, Sitra, THL ja Työterveyslaitos. Hanke jatkuu vuoden 2022 helmikuuhun.

– On hienoa, että olemme saaneet mukaan valtavan määrän osaamista kumppaneidemme kautta. Työuupumus, liiallinen psykososiaalinen kuormitus ja mielenterveysongelmat ovat nousseet yhdeksi isoimmaksi haasteeksi työelämässämme. Työkyvyttömyydellä on todella kova hinta sekä kansantalouden että yksilön näkökulmasta. Sen kustannukset ovat useita miljardeja vuositasolla. Kustannukset vaikuttavat merkittävästi julkiseen talouteen, työllisyyteen ja ihmisten toimeentuloon, sanoo Akavan työmarkkinajohtaja Katarina Murto.

– Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi viime vuonna 19 100 työikäistä suomalaista eli työkyvyttömyyseläkkeellä olevien joukko kasvoi päivittäin keskimäärin 52 työikäisellä suomalaisella. Tämä huolestuttava kehitys täytyy saada muuttumaan, Murto jatkaa.

Akava korostaa hankkeen yhteydessä, että työhyvinvoinnin ja työkyvyn tukeminen edellyttävät konkreettisia ratkaisuja ja lainsäädäntöuudistuksia.

– Katsomme, että työhyvinvointi ja työkyvyn edistäminen pitää ottaa osaksi talous- ja työllisyystoimia. Lainsäädäntöuudistuksia pitää tehdä vastaamaan työelämän muutoksia. Erityisesti työsuojelulainsäädäntö kaipaa uudistamista. Esitämme hankkeen aikana konkreettisia toimia työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämiseksi ja työkyvyttömyyden ennaltaehkäisemiseksi, jotka vaikuttavat myönteisesti julkiseen talouteen, työllisyyteen ja työurien pituuteen, Murto sanoo.

Hankkeen avauksena julkaistaan 11.10. Eläketurvakeskuksen ja Kevan Akava Worksin toimeksiannosta laatimat artikkelit.

Keva nostaa artikkelissaan esille, että esimerkiksi kunta-alalla henkilöstön sairauspoissaoloista ja työtapaturmista sekä työterveyshuollosta ja työkyvyttömyyseläkkeistä aiheutuu vuosittain välittömiä kustannuksia 1,2 miljardia euroa ja kokonaiskustannukset ovat noin 2 miljardia vuodessa.

– Liiallinen psykososiaalinen kuormitus näkyy osaltaan huolestuttavasti lisääntyneinä mielenterveyden häiriöinä ja sairauspoissaoloina. Masennus on sairauspäivärahan yleisin maksuperuste. Julkisella alalla hieman alle 1 200 henkilöä siirtyi masennusdiagnoosilla työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2020, sanoo Kevan tutkimuspäällikkö Laura Pekkarinen.

– Erityisesti nuorten työntekijöiden pahoinvointi, sairauspoissaolot ja jopa työkyvyttömyyseläkkeelle joutuminen ovat kasvaneet huolestuttavasti. Työurien varhainen katkeaminen vaikuttaa muun muassa työllisten määrään ja verotuloihin sekä on yksittäiselle työntekijälle usein henkinen ja taloudellinen kriisi, Pekkarinen jatkaa.

Eläketurvakeskuksen artikkelin laskelmat kuvaavat työkyvyn kansantaloudellista merkitystä.

– Eläketurvakeskuksen mukaan vuonna 2020 pelkästään työkyvyttömyyseläkkeiden menot olivat työeläkejärjestelmässä noin 1,7 miljardia euroa. Jos työkyvyttömyyseläkkeitä alkaa vähemmän eli työkyvyttömyysalkavuus olisi matalampi ja saavutettaisiin esimerkiksi yhden prosentin parannus työllisyyteen ja kokonaistuotantoon, odotettavissa olisi, että kuntien ja valtion verotulot nousisivat vastaavan suuruisesti, sanoo Jaakko Kiander, joka aloittaa Kevan toimitusjohtajana marraskuun alussa.

– Matalan ja korkean työkyvyttömyysalkavuuden mukaisen skenaarion välinen ero vuoden 2050 bruttokansantuotteessa on 5,6 miljardia euroa. Siihen nähden, että kyse on valtavista summista, on outoa, että asiasta puhutaan osana talous- ja työllisyystoimia niin vähän, Kiander jatkaa.

Työhyvinvoinnilla työllisyyttä -hankkeen sivut ovat osoitteessa www.akava.fi/tyohyvinvointi.

Akava julkaisi uutisen 11.10.2021.

Jaa sivu