Talentian liittovaltuusto hyväksyi uuden strategian – keskiössä jäsenten etu
Talentian liittovaltuusto kokoontui kuluneena viikonloppuna 21.‒22.11.2021 hybridikokoukseensa Helsingin Pasilassa. Kokouksessa käsiteltiin vuoden 2022 toiminnan ja talouden suuntaviivat ja hyväksyttiin uusi strategia, joka on rakennettu yhdessä aktiivien, jäsenten ja Talentian toimiston voimin.
Talentian tahtotila on, että jäsenistö voi työssään hyvin, saa työn vaativuutta vastaavaa palkkaa ja voi tehdä työtään ammattietiikkansa mukaisesti.
Strategiassa on Talentialla kolme painopistettä:
1. Talentia vahva jäsenten etujen ajaja
2. Talentia on asiantuntevin ja luotettavin kumppani uralla ja työelämässä
3. Talentia on rohkea, aktiivinen ja näkyvä.
– Kerromme jäsenille strategiasta lähiaikoina lisää tarkemmin, mutta painotus on entistä vahvemmin edunvalvonnassa. Haluamme olla sosiaalialan korkeakoulutetulle jatkossakin se oikea ja asiantuntevin liitto ja samalla tarjota heille ammatillisen kodin, Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio sanoo.
Neuvottelujen vuosi
Keskiössä vuonna 2022 on jäsenten edunvalvonta, ja toiminta keskittyy vahvasti työehtosopimusneuvotteluihin, jotka käynnistyvät toden teolla alkuvuodesta. Talentia tavoittelee sosiaalialan korkeakoulutettujen palkkaohjelmaa, työn vaativuutta vastaavaa palkkaa ja prosentuaalisia palkankorotuksia.
Lisäksi Talentia sanoo tiukasti EI työlle, jota tehdään työajan ulkopuolella ja vaatii, että erilaiset korvaukset on maksettava ensisijaisesti rahana eikä aikana. >> Lue lisää Talentian neuvottelutavoitteista
Vaikuttamiseen tarvitaan jokaista
Neuvotteluiden lisäksi tärkeänä painopisteenä on alkuvuonna käytävät aluevaalit ja sote-uudistus.
– Tulemme valvomaan jäsentemme etua heidän siirtyessä hyvinvointialueille. Jos nyt on havaittu, että siirtoon sisältyy monenlaisia riskejä myös henkilöstölle, kuten palkkakartelliepäilymme ovat osoittaneet. Huomioitavaa on, että aluevaalit tulevat ratkaisemaan vahvasti hyvinvointialueiden poliittisen toimintaympäristön, joten ne ovat todella tärkeät jäsenillemme, Jenni Karsio sanoo.
Lisäksi Talentia vaikuttaa jatkossakin aktiivisesti sosiaalihuollon lainsäädäntöön, varhaiskasvatuksen edunvalvontaan, työhyvinvointiin sekä valmistautuu vuoden 2023 eduskuntavaaleihin.
– Vaikuttamistyössä tulemme tekemään töitä koko Talentia-yhteisön viestintävalmiuksien kehittämiseksi. Mitä useampi ammattilainen ja aktiivi sosiaalialan erityispiirteitä viestii ja niihin vaikuttaa, sitä paremmin alan erityispiirteet ymmärretään yhteiskunnassa. Media on kiinnostunut sosiaalialasta, ja sosiaalialan äänitorvia tarvitaan lisää, Jenni Karsio sanoo.
Järjestön jäsenpalveluissa ja Talentian markkinoinnissa hyödynnetään tehokkaammin digitaalisia mahdollisuuksia mm. verkkosivu-uudistuksen avulla. Myös koulutuksia kehitetään ja opiskelijoiden valtuustovaalit järjestetään.
Jäsenmaksu säilyy ennallaan
Talentian talous on vakaalla pohjalla. Tarvetta jäsenmaksujen korotuksille ei ole, joten jäsenmaksut pysyvät vuoden 2021 tasolla. Vuonna 2022 työssäkäyvän talentialaisen jäsenmaksu on 1,35 % ennakonpidätyksen alaisesta palkasta, kuitenkin enintään 45 euroa kuukaudessa.
Työstä poissaolevan, kuten työttömien ja äitiyslomalla olevien, jäsenmaksu on 6 euroa kuukaudessa, kuitenkin 1,35 % (enintään 45 euroa/kk) palkalliselta ajalta. Opiskelijajäsenen jäsenmaksu on 15 euroa vuodessa, mutta työttömyyskassaan kuuluva opiskelija maksaa mahdollisesta palkastaan saman kuin työssäkäyvä jäsen. >> Lue lisää Talentian jäsenmaksusta
Talentian jäsenmaksuista 13,6 % kuluu Akavan, Jukon ja Talentian paikallis- ja valtakunnallisten yhdistysten jäsenmaksuihin ja 30,7 % jäsenetuihin, työttömyyskassaan ja vakuutuksiin ja 55,7 % järjestön edunvalvontaan, järjestötoimintaan, viestintään, hallintoon ja henkilöstöön.
Talentian vaaleilla valittu liittovaltuusto käyttää Talentian ylintä päätösvaltaa. Liittovaltuustoon kuuluu 59 varsinaista ja 53 varajäsentä. Seuraavan kerran liittovaltuusto kokoontuu 22.-23.4.2022.
23.11. Korjattu promillevirhe: Talentian jäsenmaksuistaa 13,6 % kuluu Akavan, Jukon ja Talentian paikallis- ja valtakunnallisten yhdistysten jäsenmaksuihin ja 30,7 % jäsenetuihin, työttömyyskassaan ja vakuutuksiin ja 55,7 % järjestön edunvalvontaan, järjestötoimintaan, viestintään, hallintoon ja henkilöstöön.
