Lakko


Lisätietoa ja toimintaohjeita

Usein kysytyt kysymykset lakosta

Tutustu usein kysyttyihin kysymyksiin

Ohje lakkoavustuksen hakemiseen

Lakkoavustus ja sen hakeminen

Talentian päivystys

Tutustu lakkoa koskeviin usein kysyttyihin kysymyksiin. Jos et löydä vastausta, voit ottaa yhteyttä sähköpostitse jarjestoinfo@talentia.fi. (Huom. järjestöinfosta ei vastata sopimusratkaisua koskeviin kysymyksiin.)

Turvaajatkin tarvitsevat puolustajansa. Jonkun, joka ottaa kantaa epäkohtiin ja taistelee reilun kohtelun sekä hyvän ja turvallisen työelämän puolesta. Liity Talentian jäseneksi >>


Flyerit

Ota tästä käyttöösi kunta-alan neuvotteluja koskevat flyerit, FI ja SV >> (PDF)


Usein kysytyt kysymykset

Yleistä
Mikä ero on lakolla ja työsululla?
Miten lakkorajat määritellään?
Onko minulla oikeus mennä lakkoon?
Miten varaudun lakkoon, miten toimin lakon aikana ja lakon päätyttyä?
Lakko on tulossa, ja aion osallistua siihen. Onko työnantaja/esihenkilö tietoinen lakosta? Pitääkö ilmoittaa, etten ole tulossa töihin lakkoilun takia?
Mitä silloin tehdään, kun ollaan lakossa? Jäänkö lakkopäivänä vain kotiin?
Miksi lakkoja siirretään?
Voiko lakkoa siirtää loputtomasti?
Loppuuko lakko heti, jos sopimus syntyy sen aikana?
Onko lakko laillinen?
Mitkä työtaistelutoimet ovat laillisia ja milloin?
Onko työtaistelulla uhkaaminen työtaistelutoimi?
Mitä tarkoitetaan suojelutyöllä?
Miten suojelutyö määritellään?
Mitä tarkoitetaan hätätyöllä?
Miksi lakko on vain muutamassa kaupungissa?
Miksi lakko on Ukrainan sodan aikaan?
Voiko esihenkilö osallistua lakkoon, vaikka hän olisi työnantajan edustaja?
Mitä jos työnantaja kysyy, että aionko osallistua lakkoon?
Voiko työnantaja pyytää selvittämään esimerkiksi lasten päivähoidon tarvetta etukäteen ja/tai suunnittelemaan päiväkodin toimintaa mahdollisen lakon varalle?
Pitääkö minunkin mennä lakkoon, vaikka en haluaisi? Mitä hyötyä minulle on työtaistelusta?
Onko osallistuminen lakkoon vapaaehtoista tai valintakysymys?
Mikä on luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema lakon aikana?
Kuka on lakonrikkoja eli rikkuri?
Mitkä ovat lakkovahdin tehtävät?
Koskeeko lakko myös opiskelijoita ja harjoittelijoita? Jos on lakossa, vaikuttaako se harjoittelun suorittamiseen?
Mikä on järjestäytymättömien ja muiden liittojen jäsenten asema lakossa?
Saako työnantaja painostaa lakkolaisia?
Kuinka lakko vaikuttaa määräaikaiseen palvelussuhteeseen?
Koeajalla olevan työntekijän tilanne työtaistelun aikana?
Mikä on lakkoavustus ja miten sitä maksetaan?
Olen normaalisti arkisin töissä. Osallistun viikon kestävään lakkoon. Maksetaanko lakkoavustusta seitsemältä päivältä viikossa?
Kuinka paljon Talentia maksaa lakkoavustusta?
Mihin lakkoavustuksen määrä perustuu?
Kenelle Talentia maksaa lakkoavustusta?
Mitkä ovat lakkoavustusten maksamisen ehdot?
Miten lakkoavustusten haku tapahtuu?
Miten palkkasaatavat erääntyvät lakon aikana?
Voiko lakon aikana työskennellä toisen työnantajan palveluksessa tai tehdä työtä yrittäjänä?
Kuinka käy luontaisetujen ja työvälineiden lakon aikana?
Miten käy työntekijän/viranhaltijan vapaiden lakon aikana?
Työskentelen kunnan palveluksessa. Onko työnantaja velvollinen maksamaan lomarahaa sen loman osalta, jolloin viranhaltija/työntekijä on ollut lakossa välittömästi ennen lomaa tai välittömästi loman päätyttyä?
Millainen on lakon vaikutus lomarahaan, mikäli vuosiloma on välittömästi ennen tai jälkeen lakon?
Miten käy äitiysvapaan palkan lakon aikana?
Miten lakko vaikuttaa vuosilomaan?
Miten lakko vaikuttaa vuosiloman kertymiseen?
Miten lakko vaikuttaa talvilomaan?
Mitä jos työnantaja ei myönnä lomaa maaliskuulle 2022 mahdollisen lakon vuoksi?
Miten käy sairausloman lakon aikana?
Miten lakko vaikuttaa tulevaan vuorotteluvapaaseen?
Miten lakko vaikuttaa opinto-, työ- tai virkavapaisiin?
Saako koulutukseen osallistua lakon aikana?
Miten lakko vaikuttaa tulevaan eläkkeeseen?
Mikä on lakon vaikutus osittaiseen varhennettuun vanhuuseläkkeeseen?
Miten varaudun lakkoon, miten toimin lakon aikana ja lakon päätyttyä?
Työtaistelun perustermejä


Yleistä 

  • Yhdistymisvapaus ja sen oleellisena osana lakko-oikeus on demokraattisessa yhteiskunnassa työntekijöiden perusoikeus
  • Oikeus pohjautuu kansainvälisen työjärjestö ILO:n ja Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen tapauskäytäntöön ja se on turvattu Suomen perustuslaissa

Mikä ero on lakolla ja työsululla? 

  • Lakko on työntekijäjärjestön / ammattiliiton työnantajaan kohdistama työnseisaus, joka koskee kaikkien lakonalaisten työ- ja virkatehtävien suorittamista.
  • Lakonalainen työ = kaikki ne työtehtävät, jotka lakkovaroituksessa on määritelty lopetettavaksi lakon ajaksi. 
  • Työsulku on työnantajapuolen työntekijöihin kohdistama painostuskeino työtaistelun aikana, kun tietyllä ammattialalla ollaan sopimuksettomassa tilassa. Työsulku tarkoittaa sitä, että työnantajat estävät tietyn alan ammattiliittoon kuuluvia työntekijöitä pääsemästä työhön ja keskeyttävät heidän palkanmaksunsa. Työsulkua käytetään Suomessa hyvin harvoin.

Miten lakkorajat määritellään? 

  • Lakkorajat määrittelevät sen, mitä töitä ja työpaikkoja lakko koskee. Työtaisteluilmoituksessa eli lakkovaroituksessa ilmoitetaan ne lakonalaiset työt, joita lakko koskee. Lakko koskee työ- ja virkatehtäviä. Sillä ei ole merkitystä, kuka työn suorittaa.  
  • Lakkorajat määritellään JUKOn antamassa lakkovaroituksessa.
  • Lakkovaroitus annetaan vähintään 14 vuorokautta ennen lakon alkua valtakunnansovittelijalle ja työnantajalle.*
  • Ilmoitusaika 14 vrk + sovittelijan esityksestä siirto 14 vrk + viranhaltiijoilla mahdollinen siirto edellisen lisäksi vielä 7vrk=>aiottu lakko saattaa siirtyä jopa 35vrk.  

*Laki työriitojen sovittelusta 2 luku 

Työnseisauksen toimeenpanemisesta 

7 § (29.5.2009/354) 

Työnseisaukseen tai sen laajentamiseen taikka sellaisen toimeenpanemiseen ei saa työriidan vuoksi ryhtyä, ellei viimeistään kahta viikkoa sitä ennen ole toimitettu valtakunnansovittelijan toimistoon ja vastapuolelle kirjallista ilmoitusta, jossa aiotun työnseisauksen tai sen laajentamisen syyt, alkamishetki ja laajuus on mainittu. Ilmoituksen tekijä voi vain vastapuolen suostumuksella siirtää aiotun työtaistelun aloittamisen tai laajentamisen myöhäisempään ajankohtaan tai rajoittaa sen suppeammaksi kuin ilmoituksessa on mainittu.* 

8 § 

Jos työriidan johdosta aiotun työnseisauksen tai sen laajentamisen katsotaan sen laajuuden tai työalan laadun vuoksi kohdistuvan yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin tai huomattavasti vahingoittavan yleistä etua, työ- ja elinkeinoministeriö voi sovittelijan tai sovittelulautakunnan esityksestä riittävän ajan varaamiseksi sovittelua varten kieltää aiottuun työnseisaukseen tai sen laajentamiseen ryhtymisen tai sen toimeenpanon enintään 14 vuorokauden ajaksi työtaistelun ilmoitetusta alkamishetkestä lukien. Kun on kysymyksessä virkamiesten palvelussuhteen ehtoja koskeva työriita, ministeriö voi sovittelijan tai sovittelulautakunnan esityksestä erityisistä syistä kieltää työtaistelun lisäksi enintään 7 vuorokauden ajaksi.** Kielto on annettava riitapuolille tiedoksi viimeistään kolme vuorokautta ennen aiotun työtaistelun alkamishetkeä tai, viimeksi mainitussa tapauksessa, ennen kieltoajan päättymistä. (29.5.2009/354) 

Riitapuoli älköön vastapuolen suostumuksetta ryhtykö aikomaansa työnseisaukseen, sen laajentamiseen tai toimeenpanemiseen myöhemmin kuin kolmen vuorokauden kuluessa kieltoajan päättymisestä. Työtaistelun alkamishetki on aina ilmoitettava sovittelijalle ja vastapuolelle viimeistään kolme vuorokautta ennen kieltoajan päättymistä. 

Onko minulla oikeus mennä lakkoon?

  • Yhdistymisvapaus ja sen oleellisena osana lakko-oikeus on demokraattisessa yhteiskunnassa työntekijöiden perusoikeus. Oikeus pohjautuu kansainvälisen työjärjestö ILO:n ja Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen tapauskäytäntöön, ja se on turvattu Suomen perustuslaissa.
  • Työtaisteluoikeus on työntekijöiden ammatillisesta yhdistymis- ja järjestäytymisvapaudesta johdettava perusoikeus (Suomen perustuslaki 13 §). Lakko on keskeinen työtaistelumuoto.
  • Lue myös uutinen: Meillä on oikeus mennä lakkoon – yhdessä näytämme työmme tärkeyden! (1.4.2022)

Onko lakko laillinen? 

  • Työtaisteluoikeus on työntekijöiden ammatillisesta yhdistymis- ja järjestäytymisvapaudesta johdettava perusoikeus (Suomen perustuslaki 13 §). Lakko on keskeinen työtaistelumuoto.
  • Yleensä työtaistelutoimet ovat sallittuja silloin, kun niitä ei ole erikseen kielletty. 
  • Työ- ja virkaehtosopimus asettaa työrauhavelvollisuuden sopimuskaudeksi, jolloin sopimusta vastaan kohdistuvat toimenpiteet ovat kiellettyjä. Kun voimassa oleva työ- tai virkaehtosopimus on päättynyt, alkaa niin kutsuttu sopimukseton tila. Silloin erilaiset työtaistelutoimet ovat laillisia. Kunta-alan työehtosopimus päättyy helmikuun lopussa 2022.
  • Viranhaltijoilla työtaisteluoikeus on rajatumpi, mutta lakko on laillinen sopimuksettomassa tilassa työrauhan päättymisen jälkeen
  • Lue myös uutinen: Meillä on oikeus mennä lakkoon – yhdessä näytämme työmme tärkeyden! (1.4.2022)

Miten varaudun lakkoon, miten toimin lakon aikana ja lakon päätyttyä?

  • Seuraa tarkkaan oman liittosi ja JUKOn viestejä.
  • Toimi liittosi ohjeiden mukaan.
  • Jos olet lakon piirissä, niin osallistu yhteisiin tilaisuuksiin. Työtaisteluissa osoitetaan työantajaa kohtaan joukkovoimaa.
  • Lakon päätyttyä ilmoitetaan, koska töihin palataan.

Lakko on tulossa, ja aion osallistua siihen. Onko työnantaja/esihenkilö tietoinen lakosta? Pitääkö ilmoittaa, etten ole tulossa töihin lakkoilun takia?

  • Lakkoon osallistuville ei saa aiheutua kielteisiä seurauksia lakkoon osallistumisesta. Neuvottelujärjestömme JUKO on hoitanut kaikki tarvittavat ilmoitukset. Kenenkään yksittäisen työntekijän ei tarvitse ilmoittaa mitään erikseen työnantajalleen. Oletusarvo on, että kaikki ovat lakossa.

Mitä silloin tehdään, kun ollaan lakossa? Jäänkö lakkopäivänä vain kotiin?

  • Lakon aikana ei tehdä työtä, ei työpaikalla tai sen ulkopuolella.
  • Lakossa oleminen on aktiivista järjestötoimintaa.
  • Jos lakkoon liittyy paikallista toimintaa, ilmoittaudu mukaan. Osallistu lakon paikalliseen valmisteluun, lakkovahtitoimintaan ja mielenilmauksiin.

Miksi lakkoja siirretään?

  • Sovittelija tai sovittelulautakunta voi työriitojen sovittelusta annetun lain mukaan esittää työ- ja elinkeinoministeriölle lakon siirtämistä, mikäli työriidasta aiheutuva työnseisaus tai sen laajentaminen kohdistuu sen laajuuden tai laadun vuoksi yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin tai vahingoittaa huomattavasti yleistä etua. Harkinnan siirtämisestä tekee ministeriö, eikä työriidan osapuolilla ole mahdollisuutta estää siirtoa. Siirtämisen tarkoitus on kuitenkin myös varata riittävä aika sovittelulle.

Voiko lakkoa siirtää loputtomasti?

  • Ei voi. Lakkoa voidaan tietyissä, tarkkaan rajatuissa tapauksissa siirtää enintään 14 vuorokaudella, jotta sovittelulle saadaan lisää aikaa. Lisäksi viranhaltijoiden lakkoa voidaan siirtää edelleen vielä viikolla. Siirrosta tulee päättää ja ilmoittaa kolme päivää ennen lakon alkua. Kertaalleen siirrettyä lakkoa ei voi siirtää toistamiseen.

Loppuuko lakko heti, jos sopimus syntyy sen aikana?

  • Jäsenistöä pidetään ajan tasalla siitä, onko sopimuksen syntyminen lähellä. Lakon osapuolet voivat sovintoesityksen yhteydessä sopia, päättyykö tai keskeytyykö lakko jo ennen hallintojen hyväksymismenettelyä vai vasta, kun sopimus on hyväksytty.
  • Kun lakko keskeytyy, ammattijärjestö ilmoittaa asiasta jäsenilleen. Lakon aikana tulee olla valmius aloittaa työt viimeistään seuraavana päivänä ilmoituksesta, eikä esimerkiksi matkustaminen toiselle paikkakunnalle ole siten erityisen suositeltavaa.

Mitkä työtaistelutoimet ovat laillisia ja milloin? 

  • Lähtökohtaisesti työtaistelutoimenpiteet ovat sallittuja silloin, kun niitä ei ole erikseen kielletty. 
  • Koska työ-/virkaehtosopimus asettaa työrauhavelvollisuuden vain työ-/virkaehtosopimuksen sopimuskaudeksi, ovat sopimuksettomassa tilassa suoritetut työtaistelutoimenpiteet lähtökohtaisesti sallittuja. 
  • Viranhaltijoille sallittuja työtaistelutoimenpiteitä ovat kuitenkin vain lakko, hakukielto, ostoboikotti ja saartoa. 
  • Työntekijöiden sallittuja työtaistelutoimenpiteitä ovat mm. lakko, osittainen lakko, myötätuntotaistelu, poliittinen työtaistelu, saarto, hakukielto, osittainen työnsulku, ostoboikotti, työn hidastaminen, ylityökielto, joukkoirtisanoutuminen ja työnantajan määräyksen rikkominen joukolla. Ne voivat olla kuitenkin kiellettyjä sopimuksen voimassaolon aikana.

Onko työtaistelulla uhkaaminen työtaistelutoimi? 

  • Työtuomioistuimen oikeuskäytännössä työtaistelulla uhkaamiseen on tyypillisesti liittynyt työntekijäpuolen esittämiä vaatimuksia työnantajalle (esim. TT 2015:99, 2014:149 ja 2013:179). 
  • Työtuomioistuimen ratkaisussa TT 2019:106 on katsottu, että esimerkiksi vahinkojen minimoimiseksi voi olla työnantajan kannalta toivottavaa, että työntekijäpuoli ilmoittaa tulevasta työtaistelusta ennakolta. Sen johdosta ei ole tarkoituksenmukaista, että kaikkia ilmoituksia aiotusta työtaistelutoimenpiteestä pidetään työtaistelulla uhkaamisena, joka voi johtaa velvollisuuteen maksaa hyvityssakkoa. 
  • Se, onko kysymys työtaistelulla uhkaamisesta vai aiotusta työtaistelusta tehdystä ilmoituksesta, on ratkaistava tapauskohtaisesti ilmi tulleita seikkoja kokonaisuutena arvioiden.
  • Arviolla merkitystä erityisesti sopimuskauden päättyessä, kun arvioidaan, voiko työtaistelulla uhata jo työrauhan aikana, os itse työtaistelutoimi toteutuisi sopimuksen päätyttyä?

Mitä tarkoitetaan suojelutyöllä? 

  • Suojelutyöllä tarkoitetaan: 
  1. Työtä, joka on välttämätöntä, jotta kansalaisten henki ja terveys ei vaarannu 
  2. Työtä sellaisen omaisuuden suojelemiseksi, joka on vaarassa työtaistelun takia. 
  • Suojelutyöhön voidaan määrätä vain (lakon piiriin kuulumattomia) viranhaltijoita. 
  • Työsuhteisia ei voi määrätä suojelutyöhön.

Miten suojelutyö määritellään?  

  • Ennen työtaistelun alkamista JUKOn lakkojohto tekee suunnitelman niiden tehtävien hoitamiseksi, jotka katsotaan suojelutyöksi. Suojelutyöksi katsottavia tehtäviä voidaan rajata lakon ulkopuolelle myös ennalta kun lakkorajoista päätetään. Suojelutyöstä pitää erikseen sopia.
  • Suunnitelman perusteella annetaan ohjeet suojelutyön hoitamisesta paikalliselle työtaisteluryhmälle.
  • Paikallinen työtaisteluryhmä neuvottelee suojelutyön laajuudesta paikallisen työnantajan kanssa.
  • Mikäli työnantaja määrää yksipuolisella päätöksellä lakon ulkopuolisen viranhaltijan tekemään suojelutyötä, on määräystä noudatettava. Määräys on annettava kirjallisena. (työnantajan tulkintaetuoikeus)
  • Työtaistelun päätyttyä selvitetään tarvittaessa, onko lakon ulkopuolisia viranhaltijoita käytetty suojelutyön varjolla tekemään lakossa olevien    normaaleja työtehtäviä.

Mitä tarkoitetaan hätätyöllä?   

  • Hätätyötä voidaan teettää, kun ennalta arvaamaton tapahtuma on aiheuttanut keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tai vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen tai hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön vaarantumiseen, eikä työtä ole mahdollista siirtää suoritettavaksi myöhempänä ajankohtana. 
  • Mikäli työnantaja vetoaa hätätyöhön, on pyydettävä kirjallinen ilmoitus hätätyöstä nähtäväksi.  
  • Työnantajan pitää tehdä viivytyksettä työsuojeluviranomaiselle (AVI) kirjallinen ilmoitus hätätyön syystä, laajuudesta ja todennäköisestä kestoajasta. 
  • Hätätyö voi tulla kyseeseen esimerkiksi luonnonkatastrofin tai suuronnettomuuden yhteydessä. 
  • Ennalta ilmoitettu työtaistelu ei sinällään täytä hätätyön tunnusmerkkejä. 
  • Työneuvoston kannanoton (TN 1304- )mukaan, jos työnantaja on tiennyt työntekijöiden lakon aloituksesta tai on voinut perustellusti olettaa sen alkavan, ei kysymys voi olla ennalta arvaamattomasta tapahtumasta, jos työnantaja on voinut hätätyön tarpeen ilmenemisajankohtaan mennessä käytännössä varautua lakosta aiheutuvaan työvoimavajaukseen.
  • Hätätyönä voi teettää vain ne työt, jotka ovat hätätyön tarpeen kannalta välttämättömiä

Miksi lakko on vain muutamassa kaupungissa?

  • Lakko toteutetaan pääsopijajärjestöjen yhteistyössä JUKOn ja JAUn kesken. Lakkomallin tavoitteena on päästä neuvotellen tulokseen. Lakot vauhdittavat neuvotteluja. Painetta lisätään, jos nyt suunnitellut toimet eivät vaikuta tarpeeksi.

Miksi lakko on Ukrainan sodan aikaan?

  • Ukrainan sota on väärin, se on inhimillinen katastrofi ja se koskettaa meitä kaikkia. Arjen jatkumisesta ja tulevaisuuteen panostamisesta on kuitenkin tärkeä huolehtia kriisinkin keskellä. Koskaan ei ole hyvä aika lakolle eikä työntekijöiden tavoitteena ole lakkoilu, vaan sopimuksen saaminen neuvotellen. Asia on ratkaistavissa neuvottelupöydässä. Työmarkkinaneuvotteluja käydään nyt, ja haluamme vauhdittaa sopimukseen pääsyä näillä toimilla.
  • Viime neuvottelukierroksella vuonna 2020 epäiltiin palkkavaatimuksen ajankohtaa, kun oli meneillään toisenlainen kriisi, maailmanlaajuinen pandemia. Kuntapalveluiden merkitys korostuu kriisien keskellä. Kunta-ammattien oikeudenmukaisesta palkkauksesta lakossa on kyse. On pidettävä huolta siitä, että kuntapalveluissa työskentelevät jaksavat jatkossakin tehdä työnsä hyvin ja saavat siitä työn vaativuuteen nähden riittävän korvauksen. Näin turvaamme, että meillä on jatkossakin tarjota kuntalaisille heidän tarvitsemansa palvelut – kriisien keskellä

Voiko esihenkilö osallistua lakkoon, vaikka hän olisi työnantajan edustaja? 

  • Mikäli järjestö on tehnyt lakkopäätöksen, voit osallistua päätöksen mukaiseen lakkoon.
  • Voit osallistua esihenkilönä lakkoon, vaikka sinut olisi nimetty työnantajan edustajaksi. 
  • Työ- ja virkaehtosopimuslaeissa ei ole rajoitettu kenenkään kuntasektorilla työskentelevän lakko-oikeutta.
  • Myöskään työnantaja ei voi kieltää osallistumasta lakkoon tai rajata vastuuhenkilöitä etukäteen työtaistelun ulkopuolelle.

Mitä jos työnantaja kysyy, että aionko osallistua lakkoon? 

  • Työnantaja ei saa kysyä lakkoaikeista. 
  • Työnantajalla ei ole oikeutta kerätä yksittäisten jäsenten ammattiliiton jäsenyystietoja mahdollisen lakon varalle. 
  • Tämä koskee kaikkia jäseniä, myös esihenkilöasemassa olevia. 
  • Tämänkaltaiset kyselyt tulkitaan yritykseksi murtaa lakkoa. 
  • JUKO puuttuu tällaiseen yritykseen.
  • Työntekijällä/viranhaltijalla ei ole velvollisuutta ilmoittaa lakkoon osallistumisesta. 
  • JUKOn tai liiton antamassa lakkovaroituksessa määritetään mikä työ on lakon piirissä. 
  • Liiton jäsenet ovat velvollisia noudattamaan liittonsa lakkopäätöksiä.

Voiko työnantaja pyytää selvittämään esimerkiksi lasten päivähoidon tarvetta etukäteen ja/tai suunnittelemaan päiväkodin toimintaa mahdollisen lakon varalle?

  • Ei. Myöskään muita lakon johdosta aiheutuvia ennakko- ja jälkitöitä ei tule tehdä. Ne ovat lakon alaista työtä, joiden osalta järjestelyt ovat lähtökohtaisesti työnantajan vastuulla. Asiassa on huomioitava kuitenkin työnantajan tulkintaetuoikeus, joten mikäli työnantaja määrää direktiolla tekemään näitä töitä, tulee pyytää määräys kirjallisesti ja tehdä kyseiset työtehtävät, kunnes asia on oikeudellisesti ratkaistu. Direktio-oikeuden laillisuus voidaan selvittää jälkikäteen.

Pitääkö minunkin mennä lakkoon, vaikka en haluaisi? Mitä hyötyä minulle on työtaistelusta?  

  • Lakkoon on aina vankat perusteet. 
  • Ilman uskottavaa järjestövalmiutta ei ole uskottavaa neuvotteluasemaa
  • Taustalla on käyty pitkiä neuvotteluja, eri vaihtoehtoja on punnittu ja työntekijäpuolella ei ole enää muuta vaihtoehtoa kuin aloittaa työtaistelu.
  • Liiton jäsenyys velvoittaa yksittäisiä jäseniä toimimaan liiton lakkopäätöksen mukaisesti. Jos yksittäinen jäsen ei halua lähteä lakkoon, niin hänet voidaan erottaa ammattiliiton jäsenyydestä.
  • Työtaistelun hyödyt nähdään usein pitkällä aikavälillä. Eri aikoina eri työntekijät ovat joutuneet työtaistelulla varmistamaan oikeudenmukaisemmat sopimukset. Jokainen osallistuu työtaisteluun vuorollaan. Kyse on solidaarisuudesta muita työntekijöitä kohtaan.

Onko osallistuminen lakkoon vapaaehtoista?

  • On totta, että lakot hankaloittavat ihmisten elämää – tähän lakkojen vaikutus juuri perustuu. Muuten niitä olisi turha edes järjestää. Osallistuminen lakkoon ei kuitenkaan ole vapaaehtoista. Ammattijärjestön jäsenyys velvoittaa toimimaan lakkopäätöksen mukaisesti.
  • Jos kuulut lakon piiriin ja teet silti lakonalaista työtä, rikot lakkoa. Et varmaan halua olla hän, joka ei ole mukana joukoissa. Rikkomalla lakkoa tuet työnantajan haluttomuutta uuden työehtosopimuksen tekemiseen. Kyse on solidaarisuudesta omia työkavereita ja muita työntekijöitä kohtaan.
  • Rikkuroinnista tulee myös seurauksia: jos lipeät lakkolinjasta, sinut erotetaan Talentiasta puoleksi vuodeksi.
  • Lue myös uutinen: Meillä on oikeus mennä lakkoon – yhdessä näytämme työmme tärkeyden! (1.4.2022)

Mikä on luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema lakon aikana? 

  • Lakkorajojen piiriin kuuluvat luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut osallistuvat työtaisteluun. JUKO/liitto määräävät lakkorajat. 
  • Kummatkin voidaan lakkovaroituksessa rajata työtaistelun ulkopuolelle.
  • Luottamusmies hoitaa yksittäisen jäsenen palvelussuhteeseen liittyviä asioita myös työtaistelun aikana. On hyvä huomioida, että työnantaja ei  välttämättä suorita tältä ajalta korvausta.

Kuka on lakonrikkoja eli rikkuri? 

  • Rikkuri on henkilö, joka kuuluu lakon piiriin ja siitä huolimatta tekee lakonalaisia työtehtäviä ilman suojelutyölupaa.
  • Rikkuri on myös lakkorajojen ulkopuolella oleva henkilö, joka tekee lakonalaisia omaan toimenkuvaan kuulumattomia työtehtäviä.
  • Lakon rikkomisesta voi olla seurauksena liitosta erottaminen. Liitto voi myös asettaa karenssin, jonka jälkeen voi hakea uudelleen liiton jäseneksi.

Mitkä ovat lakkovahdin tehtävät? 

  • Lakkovahdin tehtävänä on estää suusanallisesti lakonrikkojaa (ns. rikkuria) menemästä työpaikalle.
  • Lakkovahti jakaa JUKOn tai oman liittonsa tuottamaa informaatiota ja materiaalia (kuten flyereitä) käynnissä olevasta työtaistelusta medialle ja kuntalaisille. Lakkovahdin tehtävä on myös perustella työtaistelua.
  • Lakkovahti ilmoittaa rikkeistä paikalliselle työtaisteluryhmälle.
  • Paikallinen työtaisteluryhmä määrittelee lakkovahdin tarkemmat tehtävät.
  • Lakkovartioinnin tulee olla näkyvää! JUKOn ja oman liiton tuottamat materiaalit otetaan näkyvästi käyttöön. 
  • Näkyvyyden kannalta olisi hyvä, että lakkovahdit ottaisivat kuvia ja somettaisivat lakkopaikalta.

Koskeeko lakko myös opiskelijoita ja harjoittelijoita? Jos on lakossa, vaikuttaako se harjoittelun suorittamiseen? 

  • Lakko koskee myös lakon aikana työharjoittelua tekeviä opiskelijoita, jotka ovat työsuhteessa lakkokaupunkiin.
  • Työnantaja ei voi rangaista yksittäistä työntekijää tai opiskelijaa lakkoon osallistumisesta. Päätöksen lakosta on tehnyt ammattijärjestö ja vastuu lakosta on sillä. Kyseessä on laillinen lakko.
  • Myös palkattomat harjoittelijat osallistuvat lähtökohtaisesti lakkoon, mikäli siitä ei koidu heille kohtuutonta haittaa, esim. valmistumisen siirtyminen pitkälle suunnitellusta. Harjoittelijoilla voidaan yrittää paikata lakkolaisten työtä eli murtaa lakkoa.
  • Lisäksi tulee huomioida, että opiskelija ei saa välttämättä työpaikallaan ohjausta lakkopäivinä.
  • Osassa oppilaitoksia on linjattu, että harjoittelijoiden osallistuminen lakkoon ei vaikuta työharjoitteluun. Onhan lakko osa työelämää.
  • Opiskelijan kannattaa varmistaa omasta oppilaitoksestaan ensin, mitä seuraamuksia lakkoon osallistumisella mahdollisesti opintoihin on ja onko tarvetta esim. korvata lakkopäivät korvata toisella tavalla tai ajankohtana.

Mikä on järjestäytymättömien ja muiden liittojen jäsenten asema lakossa? 

  • Lakkoon ei aseteta henkilöitä, vaan työtehtävät. Järjestäytymätön työntekijä voi ottaa osaa lakkoon (neutraliteettiperiaate), eikä siitä voi seurata hänelle työnantajan taholta sanktioita. Lakkoavustuksia maksetaan kuitenkin vain liittojen jäsenille.
  • Lakonalaista työtä ei saa tehdä.
  • Lakon tulokset hyödyttävät myös järjestäytymättömiä työntekijöitä.
  • Lakon ulkopuolella olevilla työntekijöillä ei  ole velvollisuutta tehdä oman työn lisäksi lakon alaisia tehtäviä.
  • Lakon aikana lakkoon kuulumaton henkilö hoitaa vain omat tehtävänsä, ei siis lakkoon asetettuja työtehtäviä. 

Saako työnantaja painostaa lakkolaisia? 

  • Työnantaja ei voi kohdistaa viranhaltijaan/työntekijään minkäänlaisia sanktioita, kun järjestö on tehnyt työtaistelupäätöksen.
  • Työnantajalla ei ole oikeutta vaatia, että työntekijän tulisi etukäteen ilmoittaa lakkoon osallistumisesta.
  • Työtaistelupäätöksen tehnyt järjestö vastaa lakon seuraamuksista. 
  • Ei saa kerätä etukäteen listoja lakkoon osallistuvista (katsotaan painostukseksi)

Kuinka lakko vaikuttaa määräaikaiseen palvelussuhteeseen? 

  • Työtehtävä voidaan asettaa lakon piiriin riippumatta siitä, onko työntekijän työsuhde määräaikainen tai vakituinen.
  • Lakko ei vaikuta määräaikaisen palvelussuhteen pituuteen.
  • Määräaikainen palvelussuhde päättyy sovitun määräajan päättyessä.

Koeajalla olevan työntekijän tilanne työtaistelun aikana? 

  • Järjestön päättämään lakkoon osallistuminen ei ole lainmukainen peruste purkaa palvelussuhdetta.
  • Työnantaja ei kuitenkaan voi koeaikana, eikä lakon aikana, lakkauttaa työsuhdetta sellaisesta syystä, joka olisi syrjivä tai koeajan tarkoitukseen nähden muuten epäasiallinen peruste.
  • Koeajan ollessa voimassa voi kumpikin osapuoli purkaa työ- tai virkasuhteen koeaikaan vedoten.

Mikä on lakkoavustus ja miten sitä maksetaan? 

  • Lakkoavustus on liiton maksama avustus lakossa olevalle jäsenelle, koska palkkaa ei lakkopäiviltä makseta. 
  • Kukin liitto päättää lakkoavustuksen suuruudesta erikseen.
  • Veroton osuus 16 €
  • Lakkoavustuksen maksaja pidättää verot verottajan ohjeen mukaisesti. Kiinteä vero%, ei tarvita verokorttia.
  • Lakkoavustus maksetaan lakossa tai työsulussa oleville jäsenille kunkin liiton ohjeiden mukaisesti.

Olen normaalisti arkisin töissä. Osallistun viikon kestävään lakkoon. Maksetaanko lakkoavustusta seitsemältä päivältä viikossa?

  • Kyllä maksetaan.

Kuinka paljon Talentia maksaa lakkoavustusta? 

  • Talentia maksaa lakkoon osallistuville jäsenilleen lakkoavustusta 116 euroa/lakkopäivä. Mikäli jäsen saisi jossakin tapauksessa esimerkiksi sairasloman vuoksi palkkaa lakon ajalta, hän ei ole oikeutettu lakkoavustukseen.

Mihin lakkoavustuksen määrä perustuu? 

  • Lakkoavustuksen määrä perustuu Talentian hallituksen päätökseen. Tarkoituksena on, että avustus kattaa jäsenen lakon vuoksi menetettyjä työtuloja mahdollisimman järkevällä tasolla, ja että järjestön taloudellinen tasapaino säilyy myös siltä varalta, että joudumme varautumaan lisätoimenpiteisiin.
  • Lakkoavustuksen ennakonpidätysprosentti nousee avustuksen kasvaessa, joten tarkoituksena oli vastaavasti huolehtia jäsenen lyhyellä aikavälillä käteen jäävän rahan määrästä. Esimerkkinä 120 euron lakkoavustussummalla ennakonpidätysprosentti olisi 5 prosenttiyksikköä suurempi, ja jäsenelle maksettaisiin tilille noin 3 euroa vähemmän.

Kenelle Talentia maksaa lakkoavustusta?

  • Avustusta maksetaan lakossa oleville jäsenelle, jotka ovat liittyneet Talentiaan viimeistään lakkoa edeltävänä päivänä. Avustuksen saamiseksi jäsenmaksujen on oltava maksettuna ja jäsenen on toimittava liiton lakkoa koskevien päätösten ja ohjeiden mukaisesti.
  • Avustuksesta on veronalaista 16 euroa ylittävä osa. Vero pidätetään verohallinnon ohjeiden mukaisesti eikä verokorttia tarvitse toimittaa Talentiaan. Jäsenelle käteen maksettava lakkoavustus on 76 euroa/päivä.
  • Lakkoavustuksen hakemisesta ohjeistetaan erikseen suoraan niitä jäseniä, joita lakko koskee. ohjeistus laitetaan myös Talentian kotisivuille.

Mitkä ovat lakkoavustusten maksamisen ehdot?

  • Ollakseen oikeutettu lakkoavustukseen, jäsenen tulee olla liittynyt Talentian jäseneksi viimeistään lakkoa edeltävänä päivänä. Jäsenellä tulee olla 3 kk prosenttiperusteiset työssäkäyvän jäsenen jäsenmaksut maksettuna ja jäsenen on toimittava liiton lakkoa koskevien päätösten ja ohjeiden mukaisesti. Lakkoavustusta voidaan maksaa siis takautuvasti, jos 3 kk jäsenyys ja jäsenmaksujen maksaminen näiltä kuukausilta ei ole vielä täyttynyt.

Miten lakkoavustusten haku tapahtuu?

  • Lakkoavustuksen hakemisesta ohjeistetaan erikseen suoraan niitä jäseniä, joita lakko koskee. Ohjeistus on lisätty Talentian sivuille.

Miten palkkasaatavat erääntyvät lakon aikana? 

  • Lakko ei vaikuta palkkasaatavien erääntymispäiviin. 
  • Jos työntekijällä on palkkasaatavaa, joka erääntyy lakon aikana, maksetaan se erääntymispäivänä. 
  • Suorituksen viivästyessä saatavalle on maksettava korkolain mukainen korko. Tämä koskee vain lakon aikana erääntyviä aiemmin kertyneitä saatavia. Lakon ajalta palkkaa ei luonnollisesti makseta.

Voiko lakon aikana työskennellä toisen työnantajan palveluksessa tai tehdä työtä yrittäjänä? 

  • Lakon aikana voi tehdä muuta, lakon piiriin kuulumatonta työtä tai harjoittaa yrittäjyyttä.
  • Lakon aikana henkilö ei saa tehdä ilman työantajan lupaa sellaista työtä, joka on oman työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa (huomioi lojaliteettiperiaate) ellei ole sopinut työnantajan kanssa (esim. sivutoimilupa).

Kuinka käy luontaisetujen ja työvälineiden lakon aikana? 

  • Työantajan ei tarvitse suorittaa lakon aikana palkanluonteisia luontaisetuja, kuten lounasetua ja virike-etua.
  • Työsuhdeasunnon käyttöoikeus säilyy lakon aikana.
  • Työnantajan pyynnöstä työntekijä luovuttaa lakon alkaessa työantajalle työantajan välineet esim. puhelimen ja tietokoneen.
  • Työnantaja voi estää pääsyn työsähköpostiin työtaistelun aikana. 
  • Tämän vuoksi on tärkeätä ilmoittaa oman liiton jäsenrekisteriin henkilökohtainen puhelinnumero ja sähköpostiosoite.

Miten käy työntekijän/viranhaltijan vapaiden lakon aikana? 

  • Poissaolotapausten tulkinnassa käytetään ns. aikaprioriteettiperiaatetta. 
  • Esimerkiksi ennen lakkoa alkanut loma ei keskeydy lakon aikana, jolloin työntekijä saa myös lomapalkkaa lakon ajalta. 
  • Poissaolon katsotaan johtuvan siitä syystä, joka tosiasiassa on alkanut ensiksi.

Työskentelen kunnan palveluksessa. Onko työnantaja velvollinen maksamaan lomarahaa sen loman osalta, jolloin viranhaltija/työntekijä on ollut lakossa välittömästi ennen lomaa tai välittömästi loman päätyttyä?

  • Työnantaja ei ole velvollinen maksamaan lomarahaa tällaisen loman osalta. Jos loma alkaa tai jatkuu suoraan lakkopäivistä, menettää siltä osin lomarahan.
  • Lomarahasta tehtävä vähennys määräytyy suhteessa lomajakson kestoon.
  • Esimerkki lomarahan laskemisesta: Työntekijän vuosilomaoikeus on 38 vuosilomapäivää ja hänelle on vahvistettu viiden päivän loma maanantaista 11.10.2020 sunnuntaihin 18.10.2020. Lakko alkaa maanantaina 19.10.2020 eli välittömästi vahvistetun loman jälkeen. KVTES:n IV luvun 18 § 1 momentin perusteella täyden lomarahan suuruus on 1 800,00 euroa. Tässä tapauksessa lomarahan suuruus määräytyy niin, että lomarahaa ei makseta työntekijän loman osalta KVTES:n IV luvun 18 §:n 3 momentin mukaisesti. Tätä sopimuskohtaa sovelletaan tilanteissa, joissa loma alkaa välittömästi lakon jälkeen tai lakko alkaa välittömästi loman päättymisen jälkeen. Näin ollen vähennettävän lomarahan määrä lasketaan sopimusmääräykseen kirjatulla kaavalla eli lomanosaan sisältyvät vuosilomapäivät / ansaitun vuosiloman pituus x lomarahan kokonaismäärä = 5 / 38 x 1 800,00 = 236,84 euroa.
  • Voit hakea työlupaa, jos vuosilomaa ei pysty siirtämään. Yksittäisen jäsenen työlupahakemus käsitellään paikallistasolla: Jukolaisen liiton jäsen anoo työlupaa paikalliselta työtaistelutyöryhmältä. Tämä työntekijälähtöisen työluvan ohje ei koske työnantajan kanssa neuvoteltavia lakkorajoja tai suojelutyötä. Anomus on vapaamuotoinen, mistä käy ilmi ajankohta, jäsenen nimi, jäsenen liitto sekä peruste työluvan myöntämiselle. Anomuksen voi lähettää omalle luottamusmiehelle tai työtaistelutyöryhmän yhteyshenkilölle.

Millainen on lakon vaikutus lomarahaan, mikäli vuosiloma on välittömästi ennen tai jälkeen lakon?

  • KVTES 4 luvun 18 § 3 mom. pohjalta viranhaltija tai työntekijä voi kärsiä mittavia taloudellisia tappioita lomarahan leikkautumisen vuoksi, mikäli vuosiloma on välittömästi lakon yhteydessä. Jos esim. henkilön lomaraha olisi 1 800 €, hänellä on täysi lomaoikeus 38 vrk ja hän jäisi suoraan 10 päivän vuosilomalle lakon jälkeen, hänen lomarahansa leikkaantuu 473,68 €. Laskentakaava lomarahan leikkaantumiseen löytyy edellä mainitusta kohdasta KVTES:sta.
  • Jos sinulla on pitkä loma juuri ennen lakkoa tai heti lakon perään, niin sinulla on JUKOn kunnan keskuslakkotoimikunnan päätöksellä oikeus jäädä lakon ulkopuolelle. Ole tällaisessa tapauksessa yhteydessä omaan luottamusmieheesi, niin hän varmistaa tilanteesi.

Miten käy äitiysvapaan palkan lakon aikana? 

  • Jos äitiysvapaa on alkanut ennen lakon alkamista, äitiysvapaan palkka maksetaan normaalisti ja siten myös lakon ajalta.
  • Mikäli äitiysvapaa alkaa lakon aikana, työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa äitiysvapaan ajalta palkkaa ennen lakon päättymistä. 
  • Äitiysvapaan palkallinen jakso ei kulu lakon aikana, joten työnantaja ei välty palkanmaksuvelvollisuudelta ja äitiysvapaalla oleva saa täyden palkallisen jaksonsa.

Miten lakko vaikuttaa vuosilomaan? 

  • Ennen lakkoa alkaneet vuosilomat jatkuvat lakosta huolimatta ja päättyvät siten, kuin vuosilomat on vahvistettu. 
  • Lomalta palaavan on ilmoitettava työnantajalle lomalta paluusta ja lakkoon jäämisestä (ettei tulkita ns. luvattomaksi poissaoloksi).
  • Jos loma alkaa lakon aikana ja lakko kestää niin pitkään, että lomaa ei voi pitää, loma siirtyy myöhemmin pidettäväksi. 
  • Ellei lomaa voida pitää, sovitaan työnantajan kanssa, maksetaanko lomakorvaus pitämättä jääneestä lomasta vai siirretäänkö loma säästövapaaksi. 
  • Työnantaja ei ole velvollinen maksamaan lomarahaa sen loman osalta, jolloin viranhaltija/työntekijä on ollut lakossa välittömästi ennen lomaa tai välittömästi loman päätyttyä.

Miten lakko vaikuttaa vuosiloman kertymiseen? 

  • Lakon ajalta ei kerry vuosilomaa.
  • Lakkopäiviä ei lueta vuosilomia laskettaessa työssäolopäiviin.
  • Lomaraha pienenee kertymättä jäävää vuosilomaa vastaavasti.
  • Lakko ei ole kokemuslisää kerryttävää aikaa.

Miten lakko vaikuttaa talvilomaan? 

  • Talvilomat on pääsääntöisesti pidettävä 30.4. mennessä.
  • Jos talviloma alkaa myöhemmin kuin lakko ja lakko kestää niin pitkään ettei lomaa voida pitää 30.4. mennessä, voi työnantajan kanssa sopia loman siirtämisestä säästöön. 
  • Työnantaja voi maksaa tällaisessa tapauksessa lomakorvauksen pitämättä jääneestä lomasta, mutta työnantaja ei ole velvollinen maksamaan lomarahaa.

Mitä jos työnantaja ei myönnä lomaa maaliskuulle 2022 mahdollisen lakon vuoksi? 

  • Kyseessä on työnantajalta kielletty työtaistelutoimenpide. Lomat tulee myöntää normaalin käytännön mukaan.
  • Tästä pitää ilmoittaa välittömästi paikalliselle työtaisteluryhmälle. Yhteystiedot saa oman luottamusmiehen kautta.

Miten käy sairausloman lakon aikana? 

  • Mikäli sairausloma alkaa ennen lakon alkamista, maksetaan sairausloman ajalta virka- ja työehtosopimuksen mukainen palkka.
  • Mikäli työntekijä sairastuu sen jälkeen kun lakko on alkanut, on henkilö lakossa, eikä hän ole sairauslomalla. Lakon aikana työntekijällä on oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen sairauspäivärahaan.
  • Mikäli sairausloma jatkuu lakon päättymisen jälkeen, maksetaan hänelle sairausajan palkkaa lakon päättymisestä lukien.

Miten lakko vaikuttaa tulevaan vuorotteluvapaaseen? 

  • Vuorotteluvapaan edellytyksenä on, että työntekijän työssäolo ja palvelussuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään vuoden välittömästi ennen vuorotteluvapaan Tähän vuoden ajanjaksoon voi sisältyä enintään 30 päivän palkaton poissaolo (esim. lakkopäivät) edellyttäen, että henkilö viimeisten 13 kk aikana on ollut työssä saman työnantajan palveluksessa vähintään 12 kk.
  • Mikäli vuorotteluvapaan hakijalla on ollut yli 30 pv palkaton poissaolo viimeisten 13 kk aikana, oikeutta vuorottelukorvaukseen ei ole (vakuutusoikeuden ennakkopäätös 30.11.2000/8919:99).

Miten lakko vaikuttaa opinto-, työ- tai virkavapaisiin? 

  • Lakko ei vaikuta sovitun opintovapaan ehtoihin. Opintovapaa määräytyy opintovapaalain ja –asetuksen mukaan.
  • Lakko ei vaikuta jo alkaneeseen tai sovittuun työ- tai virkavapaaseen.

Saako koulutukseen osallistua lakon aikana? 

  • Jos henkilöllä on sovittu ammatilliseen koulutukseen tai siihen verrattavaan tilaisuuteen osallistuminen lakon aikana, JUKOn keskuslakkotoimikunta voi myöntää koulutuksen ajaksi työluvan. Tällöin koulutuksen tulee tapahtua työpaikan ulkopuolella, eikä siihen pidä liittyä sopimusalueen tarkoittamien työtehtävien tekoa edes harjoitusmielessä. Yhteystiedot saat oman luottamusmiehen kautta.
  • JUKOn ja liittojen järjestämiin työtaistelukoulutuksiin tulee osallistua normaaliin tapaan.

Miten lakko vaikuttaa tulevaan eläkkeeseen? 

  • Lakko vaikuttaa eläkkeen määräytymiseen palkan pienentymisen kautta. Lyhyen työtaistelun vaikutus on minimaalinen.

Mikä on lakon vaikutus osittaiseen varhennettuun vanhuuseläkkeeseen?

  • Ei vaikutusta eläkkeelle pääsyyn tai osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle siirtymiseen.

Miten varaudun lakkoon, miten toimin lakon aikana ja lakon päätyttyä? 

  • Seuraa tarkkaan oman liittosi ja JUKOn viestejä.
  • Toimi liittosi ohjeiden mukaan.
  • Jos olet lakon piirissä, niin osallistu yhteisiin tilaisuuksiin. Työtaisteluissa osoitetaan työantajaa kohtaan joukkovoimaa.
  • Lakon päätyttyä ilmoitetaan, koska töihin palataan.

Työtaistelun perustermejä 

  • Ylityö- ja vuoronvaihtokielto = Liitto kieltää jäseniään olemaan suostumatta ylitöihin tai vaihtamaan työvuoroaan. Työtekijän/viranhaltijan ei tarvitse normaalistikaan suostua ylitöihin eikä vaihtamaan vuoraan työvuorolistan julkaisemisen jälkeen. Työtaistelutoimenpiteen tästä tekee jäsenten yhtäaikainen toiminta, jonka seurauksena palvelutuotannossa ilmenee helposti ongelmia.
  • Ulosmarssi = Lyhyt lakko. Esimerkiksi työpaikalta poistutaan kesken työpäivän tai lopetetaan työnteko. Työntekijä/viranhaltija menettää palkan ko. ajalta. On mahdollista, kun työehtosopimuksen voimassaolo on päättynyt. Liitto maksaa lakkoavustuksen.
  • Lakko = Työntekijä/viranhaltija ei tule työhön eikä tee työtä, vaikka on työpäivä. Poissaolo lakon vuoksi on mahdollinen, jos työntekijän liitto on ilmoittanut asiasta etukäteen työnantajalle (lakkovaroitus työnantajaliittoon ja valtakunnansovittelijalle). Liiton ilmoitus suojaa työntekijää/viranhaltijaa. On mahdollista, kun työehtosopimuksen voimassaolo on päättynyt. Liitto maksaa lakkoavustuksen.
  • Lakkovaroitus = Ammattiliitto ilmoittaa, etteivät sen jäsenet tule työhön. Lakkovaroitus annetaan työnantajaliittoon ja valtakunnansovittelijalle ja siinä määritetään, mitä työnantajia lakko koskee, mitkä ammattiryhmät ovat lakossa ja kuinka kauan lakko kestää. Liiton ilmoitus suojaa työntekijää/viranhaltijaa. On mahdollista, kun työehtosopimuksen voimassaolo on päättynyt. Liitto maksaa lakkoavustuksen.
  • Japanilainen lakko = Itse ei olla lakossa tai lakon piirissä, eli ollaan normaalisti töissä ja ilmaistaan kannatus lakossa oleville ryhmille esimerkiksi näyttämällä julkisesti lakkotunnuksia ja -iskulauseita (esimerkiksi pinssillä). 

 

 

Liity Talentian jäseneksi

Turvaajatkin tarvitsevat puolustajansa. Jonkun, joka ottaa kantaa epäkohtiin ja taistelee reilun kohtelun sekä hyvän ja turvallisen työelämän puolesta. Liity Talentiaan.

Jaa sivu