Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta aliarvioi sosionomien osaamista
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen asetti alkuvuodesta kolme selvityshenkilöä (Kirsi Karila, Satu Järvenkallas, Tuomas Kosonen) rakentamaan varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekarttaa. Sen tarkoituksena oli selvittää lyhyen ja pitkän tähtäimen kehittämistoimia varhaiskasvatukseen – aina vuoteen 2030 saakka.
Selvityshenkilöt julkaisivat tänään raporttinsa, jossa varhaiskasvatusta on tarkasteltu kolmesta näkökulmasta: lasten osallistumisaste varhaiskasvatuksessa, toiminnan vaikuttavuus ja tulevaisuudessa tarvittava osaaminen.
Esiopetuksessa säilytettävä kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuus
Selvityshenkilöt esittävät, että lasten osallistumisastetta varhaiskasvatukseen nostetaan nykyisestä muun muassa niin, että pienituloisten maksuja alennetaan ja suurituloisten korotetaan. Tavoitteena on myös lyhentää kotihoidontukea ja lastenhoitovapaata kahteen vuoteen. Näkemykset on perusteltu hyvin.
Lisäksi selvityshenkilöt esittävät, että maksuton esiopetus laajennetaan 5-vuotiaisiin. Talentian mielestä asia on periaatteessa hyvä. Esiopetuksessa on kuitenkin tärkeää säilyttää suomalaisen varhaiskasvatuksen vahvuus eli kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuus kaikessa toiminnassa. Lapsen päivää ei pidä hajottaa eri järjestelmiin.
Muutoksessa on erityisen tärkeää pitää huolta siitä, että varhaiskasvatukseen erikoistuneet sosionomi-lastentarhanopettajat voivat kouluttautua esiopettajan tehtäviin myös tulevaisuudessa.
Raportin mukaan lasten osallistumisastetta varhaiskasvatukseen voidaan lisätä hyvällä palveluohjauksella. Tätä Talentia on ajanut usean vuoden ajan. Raportissa toivotaan tukimateriaalia kuntien varhaiskasvatuksen ja neuvoloiden palveluohjaukseen osallistuville. Varhaiskasvatukseen erikoistuneilla sosionomeilla on jo nyt vahva osaaminen palveluohjaukseen.
Tehtävänimikkeitä ja työnkuvia ei pidä eriyttää
Raportin mukaan tulevaisuuden varhaiskasvatuksessa tarvitaan moninaista osaamista, jotta varhaiskasvatuksen laatu voidaan turvata. Selvityshenkilöt esittävät, että jokaisessa lapsiryhmässä pitäisi olla yliopistollisen kasvatustieteen opinnot suorittanut varhaiskasvatuksen opettaja. Lisäksi ryhmissä olisi varhaiskasvatuksen sosionomeja sekä lastenhoitajia.
Kuten raportissa todetaan, on kasvatustyö yhteisöllistä työtä, jolloin yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen liittyvä osaaminen on välttämätöntä. Varhaiskasvatukseen liittyvän osaamisen lisäksi sosionomitutkinnossa on usein sosiaalipedagoginen viitekehys, jossa painotetaan muun muassa yhteisön rakentamisen ja vuorovaikutuksen osaamista.
Talentia on samaa mieltä siitä, että päiväkotien henkilöstössä tulee lisätä korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden määrää. Talentia ei kuitenkaan kannata selvityshenkilöiden esitystä henkilöstörakenteesta, jonka mukaan varhaiskasvatuksen opettajan ja varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänimikkeet eriytetään.
Selvityshenkilöt esittävät, että vähintään 40 % henkilöstöstä olisi varhaiskasvatuksen opettajia ja 60 % joko varhaiskasvatuksen sosionomeja tai lastenhoitajia.
Raportissa esitetään varhaiskasvatuksen sosionomien tarpeeksi 20-25 % koko henkilöstöstä ilman minkäänlaista taustaselvitystä. Tämä kohta poikkeaa muuten hyvin perustellusta ja tutkimuksiin pohjautuvasta selvityksestä.
Miksi selvityshenkilöt eriyttävät päiväkodin tehtäviä ja arvioivat eri osaamisen tarpeita? Tulee väkisinkin mieleen, että tämä tulos on haluttu saada ulos, vaikka siihen ei ole löytynyt perusteluja.
Talentian mielestä varhaiskasvatukseen erikoistuneella sosionomilla on vahva osaaminen varhaiskasvatuksen opettajan tehtävään. Tehtävänimikkeitä ja työnkuvia ei pidä eriyttää.
Aiemmin hankittu osaaminen huomioitava
Sen lisäksi, että varhaiskasvatukseen erikoistunut sosionomi työskentelee lapsiryhmässä, tarvitaan varhaiskasvatukseen myös perhetyöntekijöitä / kuraattoreita. He tekevät tiivistä yhteistyötä perheiden kanssa ja ohjaavat heitä tarvittaessa muihin tukipalveluihin.
Tämä tehtävä ei voi olla osa lapsiryhmän toimintaa, vaan erillinen palvelu varhaiskasvatuksessa. Sosionomien työpanos tarvitaan siis tulevaisuudessakin opettajan tehtävissä.
Selvityshenkilöt esittävät, että lastentarhanopettajana toimivien sosionomien tulisi suorittaa 25 opintopisteen laajuinen täydennyskoulutus, jotta he voisivat työskennellä varhaiskasvatuksen opettajina. Tämä antaisi kelpoisuuden myös esiopettajan tehtävään.
Miksi tätä täydennyskoulutusta ei avata kaikille varhaiskasvatukseen erikoistuneille sosionomeille? Talentia on esittänyt jo vuosien ajan, että opintopolkuja ei pidä keinotekoisesti pidentää, vaan nykyaikana on aina huomioitava aiemmin hankittu osaaminen.
Varhaiskasvatukseen erikoistuneen sosionomin pitää siis jatkossakin olla kelpoinen varhaiskasvatuksen opettajan tehtävään sekä esitetyllä 25 opintopisteen täydennyskoulutuksen myötä myös esiopettajan tehtävään.
Selvityshenkilöiden esitys aliarvioi sosionomien korkea-asteen tutkinnon sisältöä. Sosionomikoulutus on laajuudeltaan 30 opintopistettä laajempi kuin kasvatustieteen kandidaatin tutkinto. Sosionomikoulutus antaa hyvät valmiudet toimia lastentarhanopettajan ja päiväkodin johtajan tehtävissä.
Marjo Varsa
ammattiasioiden päällikkö
Talentia ry
