Sosiaaliala tarvitsee oman työhyvinvointiohjelman 

Sosiaaliala tarvitsee oman työhyvinvointiohjelman 

Sosiaalialan kuormitustekijät ovat tiedossa, mutta ratkaisukeinoja työolosuhteiden parantamiseen ja osaamisen kehittämiseen vastaamaan työn kasvavia vaatimuksia ei ole vielä aktiivisesti tuotettu. Jos aidosti halutaan, että sosiaalialan asiantuntijat jaksavat uransa loppuun asti ja uudet eivät hyppää lennosta vähemmän kuormittavalle alalle, on alettava pikaisesti valmistelemaan työhyvinvointiohjelmaa, ja se tulee ottaa myös osaksi hallituksen puoliväliriihilinjauksia. 

Paras lopputulos saadaan, kun ohjelma valmistellaan laaja-alaisessa yhteistyössä, johon osallistuvat sekä työnantajien että henkilöstön asiantuntijat ja eri viranomaiset. Näin kehittämistyöhön saadaan laaja osaaminen ja erilaisia näkökulmia.  

Työntekijöistä on pidettävä kiinni 

Sosiaalihuollon työntekijöiden työkykyyn kohdistuvana ensisijaisena riskinä on työntekijöiden kokema psykososiaalinen kuormitus. Tämä käy ilmi esimerkiksi Kevan tutkimuksesta (2018), jonka mukaan erityisesti sosiaalityöntekijöillä mielenterveysdiagnoosit olivat työkyvyttömyyden yleinen syy.  

Kun on ilmiselvää ja monin tutkimuksin osoitettu, että työ on erittäin kuormittavaa, on velvollisuus satsata työntekijöiden hyvinvointiin, työyhteisön toimivuuteen ja sosiaalialan ammattilaisten työssä pysymiseen konkreettisesti valtakunnallisella hankkeellaOlennaista sosiaalialan ammattilaisten vaihtuvuuden ehkäisyssä ja rekrytoinnissa on myös palkkaus sekä sosiaalihuollon asiantuntevan johtamisen varmistaminen. 

Laittamalla työn edellytykset kuntoon lisätään samalla myös palveluiden vaikuttavuutta ja asiakasturvallisuutta. Se kannattaa niin inhimillisesti kuin myös taloudellisesti. 

>> Lue lisää työhyvinvoinnista

Jenni Karsio

Talentian puheenjohtaja

Jaa sivu