Sivistysvaliokunnan koulukuraattoreista laatima laki on virheellinen
Oikeuskanslerin tulee puuttua tilanteeseen ja käynnistää korjaava prosessi eduskunnan hyväksymästä virheellisestä laista tai ministerin on käynnistettävä lain valmisteluprosessi uudestaan.
Eduskunnan täysistunnossa hyväksyttiin 12.12.2016 sivistysvaliokunnan mietinnön (SiVM 18/2016) pohjalta laki kuraattoreiden kelpoisuudesta HE 206/2016vp.
Lain mukaan kuraattorina voi toimia vähintään sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain (817/2015) 8 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, taikka henkilö, jolla on soveltuva korkeakoulututkinto, suoritettuna sosiaalialan aineopinnot tai vähintään kahden vuoden työkokemus kuraattorin tai sitä vastaavasta sosiaalialan tehtävästä.
Jokaisen oppilaitoksen käytettävissä on oltava sellaisen opiskeluhuollosta vastaavan kuraattorin palveluja, joka on sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 7 §:ssä tarkoitettu ammattihenkilö, sekä psykologin palveluja.
Lain muutos ja siinä käytetyt epätarkat ja osin virheelliset sanamuodot ovat johtaneet tilanteeseen, jossa koulukuraattorina voi toimia henkilö, joka ei ole laillistettu ammattihenkilö, kuten muut oppilashuollon laillistetut henkilöt psykologit, terveydenhoitajat ja lääkärit. Lisäksi lain valmisteluvaiheessa tuotiin kritiikkinä esille, ettei maassamme ole korkeakoulujen koulutusvastuun sääntelyssä lainkaan olemassa vastinetta ja opintoja käsitteelle ”sosiaalialan aineopinnot”. Siten vaadittiin, ettei sitä olisi tullut tuossa muodossa lakiin kirjata. On ainoastaan sosiaalityön aineopinnot, jolla tarkoitetaan sosiaalityöntekijän yliopistollisen tutkinnon perusopintoja sekä sosionomeilla sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakouluopinnot. Laissa mainittua ”kuraattorin tehtävää vastaavaa sosiaalialan tehtävää” ei myöskään ole olemassa. Lakiin kirjattiin siis virheellinen koulutusvaatimus ja virheellinen, kuvitteellinen työkokemusvaatimus tietoisena siitä, ettei kyseisiä opintoja ja työkokemusta ole olemassa järjestelmässämme.
Sivistysvaliokunnan hallituspuolueita edustavan enemmistön tavoitteena oli avata kuraattorin tehtävän kelpoisuus muille kuin sosiaalialan korkeakoulututkinnoille ja antaa lisäpotkua opintovaatimuksilla ja kokemusvaatimuksilla, joita ei ole maassamme olemassakaan. Toinen tavoite oli saada laki nopeasti eduskunnan päätettäväksi, vaikka tekstin heikkoudet tiedettiin. Millaisen kuvan tämä antaa nykyisen hallituksen lainvalmistelutyöstä ja kansanedustajien asiantuntemuksesta?
Käytössämme on nyt laki, joka ei johda oppilas- ja opiskelijahuoltolain 2 §:n edellyttämään opiskeluhuoltopalvelujen yhdenvertaiseen laatuun, jota oikeuskansleri Jaakko Jonkka oli esittänyt päätöksessään jo 30.1.2012. Oikeuskanslerin mukaan yhdenvertainen oppilashuolto ei tuolloin toteutunut ja oppilashuollon pitkään jatkunut epätyydyttävä tilanne oli perusoikeusnäkökulmasta kestämätön.
Sivistysvaliokunnan esittämän ja eduskunnan hyväksymän huonon ja virheellisen lain ansiosta ollaan nyt tilanteessa, jossa kuraattorin tehtävää ja oppilashuollollista osaamista voi hoitaa henkilö, jolla ei ole valvovien viranomaisten edellyttämää sosiaalipalvelujen ja sosiaalihuollon tehtäviin valmistavaa koulutusta sekä osaamista. Oppilaiden oikeusturvan ja asiakasturvallisuuden näkökulmasta on kestämätöntä, jos koulun oppilashuollosta puuttuu laillistetun ammattihenkilön valvonta sekä sosiaalihuollon ja lastensuojelun perusosaaminen. Oikeuskanslerin tulee puuttua tilanteeseen ja käynnistää korjaava prosessi eduskunnan hyväksymästä virheellisestä laista tai ministerin on käynnistettävä lain valmisteluprosessi uudestaan.
