Ei väkivallalle! – Työnantajan on huolehdittava työturvallisuudesta

Ei väkivallalle! – Työnantajan on huolehdittava työturvallisuudesta

On valitettavan yleistä, että sosiaalialan ammattilaista uhkaillaan tai häneen kohdistetaan psyykkistä tai fyysistä väkivaltaa. Väkivalta sosiaalialalla voi olla hyvin vakavaa ja jopa henkeä uhkaavaa.

Työturvallisuus ei ole mielipidekysymys. Työturvallisuus ei ole valintakysymys, eikä se ole myöskään tahdon asia. Työturvallisuus on yksiselitteisesti sosiaalialan ammattilaisen oikeus, ja aivan yhtä yksiselitteisesti sen varmistaminen on työnantajan velvollisuus. Kun faktat ovat näin selvät, miksi työturvallisuuden varmistaminen on yhä usein työpaikoilla retuperällä?

Miksi työnjohdossa ja esihenkilötasolla yhä voidaan kohautella olkapäitään, kun ammattilaiseen kohdistetaan väkivaltaa tai sen uhkaa? Työntekijöitä jätetään yksin rikosilmoitusasiassa, eikä erilaisten väkivaltatilanteiden jälkipuintia järjestetä asianmukaisesti. Tavatonta ei ole sekään, että työntekijän oletetaan jatkavan asiakkaan kanssa työskentelyä väkivaltatilanteen jälkeen eikä työturvallisuutta tällaisessa tilanteessa käsitellä eikä muutoin varmisteta asianmukaisesti.

Väkivalta ei saa koskaan kuulua työhön

Sosiaalialalla tarvitaan suurta asennemuutosta työväkivaltaa ja sen uhkaa kohtaan. Väkivaltaa ei pidä hyväksyä missään työtehtävässä, ja sen uhkaankin tulee suhtautua työpaikalla vakavasti.

Liian usein alalla ajatellaan väkivallan kuuluvan työhön, ja siksi monilta työpaikoilta puuttuvatkin ohjeistukset väkivaltatilanteissa toimimiseen. Työturvallisuuslain mukaan väkivalta työssä on pyrittävä estämään ennakolta. Työnantajan on suunniteltava, valittava, mitoitettava ja toteutettava työolosuhteiden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet siten, että vaara- ja haittatekijöiden syntyminen estetään ja olemassa olevat vaara- ja haittatekijät poistetaan.

Lain mukaan jokaisesta työpaikasta tulee löytyä menettelytapaohje. Siinä kartoitetaan uhat, joita työhön sisältyy, ja keinot, joilla uhkia vähennetään. Ohjeessa tulee myös kuvata, miten mahdollisessa väkivaltatilanteessa toimitaan ja mistä saadaan apua tilanteen ratkaisemiseen sekä miten jälkihoito järjestetään. Ohjeistus tehdään työntekijöiden kanssa.

Tämän lisäksi henkilöstöä tulee kouluttaa väkivaltatilanteiden ja uhkien varalle.

Lain mukaan työnantajalla on seurantavelvollisuus. Hänen pitää jatkuvasti seurata työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työnantajan on myös seurattava, onko tehdyillä toimenpiteillä ollut vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen.

Työsuojeluvaltuutettu ja luottamusmies auttavat tarvittaessa

Työntekijään kohdistuvaa väkivaltaa työssä ei siis voida sivuuttaa pelkkänä rikosoikeudellisena jälkiselvittelynä, vaan kysymyksessä on aina työhön ja työympäristöön liittyvä työsuojeluasia. Väkivallan uhan hallinta on osa työpaikan työturvallisuutta. Tämä on otettava huomioon sosiaalialan työtä johdettaessa.

Työsuojeluvaltuutettu ja luottamusmies ovat työpaikalla työntekijän tukena, jos työnantajan toiminta ei täytä lainsäädännön velvoitteita ja työturvallisuus vaarantuu. Viime kädessä työntekijä voi kääntyä työsuojelua valvovan viranomaisen, eli aluehallintoviraston, puoleen. Jos joudutaan kääntymään valvovan viranomaisen puoleen, niin hälytyskellojen tulisi soida. Kyseessä on silloin tilanne, jossa voidaan todeta, että työnantaja ei ole onnistunut huolehtimaan työntekijöiden työturvallisuudesta lainsäädännön edellyttämällä tavalla.

Tämän kirjoituksen tarkoituksena on muistuttaa sinua, sosiaalialan ammattilainen oikeudestasi turvalliseen työhön. Älä jää yksin, äläkä suostu jäämään yksin tilanteessa, jossa sinuun kohdistuu väkivallan uhkaa tai tosiasiallista väkivaltaa. Työturvallisuuslaki turvaa asemasi. Työnantajaa puolestaan haluamme muistuttaa lainsäädännön velvoitteesta suojata työntekijää.

Susanna ja Heidi

Sopimusasiantuntija Susanna Pelander ja erityisasiantuntija Heidi Pekkarinen

Jaa sivu