Työaikalaki uudistuu 1.1.2020 – mikä muuttuu?

Työaikalaki uudistuu 1.1.2020 – mikä muuttuu?

Uusi työaikalaki tulee voimaan 1.1.2020. Työehtosopimuksissa on sovittu paljon työaikaan liittyvistä asioista, joten uusi laki ei tuo heti paljon muutoksia. Keskeiset muutokset koskevat yötyötä, vuorokausilepoa sekä jaksotyöaikaa. Kokonaan uutta on joustotyöaika.

Lakia sovelletaan niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Voimassa olevien työehtosopimusten määräyksiä työajasta noudatetaan kuitenkin sopimuskausien loppuun 31.3.2020 asti.

– Kunnallisessa työ- ja virkaehtosopimuksessa on laajasti sovittu työaikaa koskevista määräyksistä. Siksi vain tietyt uuden työaikalain säännökset tulevat sovellettaviksi kunnissa ja kuntayhtymissä vuoden alussa, sanoo Talentian neuvottelupäällikkö Tuomas Hyytinen.

– Esimerkiksi lisä- ja ylityörajoista on sovittu KVTES:ssä, ja näitä määräyksiä sovelletaan, vaikka ne poikkeaisivatkin uuden työaikalain määräyksistä, Hyytinen sanoo.

Jatkossa vain viisi peräkkäistä yövuoroa

Yövuoroja saa jaksotyössä ja keskeytymättömässä vuorotyössä teettää peräkkäin enintään viisi, minkä jälkeen työntekijälle on annettava keskeytymätön 24 tunnin vapaa-aika.

Peräkkäisten yövuorojen määrä on pakottavaa lainsäädäntöä, josta ei voida jatkossa sopia toisin edes työehtosopimuksella.

Vuorokausilepo 11 tuntia

Vuorokausilepoa koskeva säännös muuttuu siten, että kaikissa työaikamuodoissa jaksotyö mukaan lukien vuorokausilepo on 11 tuntia. Jaksotyössä vuorokausilevon saa kuitenkin työn järjestelyihin liittyvistä syistä lyhentää 9 tuntiin. Levon lyhentäminen 9 tuntiin ei saa silti olla säännönmukaista.

– Jos lepoaika on lyhennetty alle 11 tuntiin, pitää vuorokausilevon korvaava lepoaika antaa seuraavan vuorokausilevon yhteydessä. Jos tämä ei ole työn järjestelyistä johtuvista painavista syistä mahdollista, on korvaava lepoaika annettava niin pian kuin se on mahdollista – viimeistään 14 vuorokauden kuluessa, Hyytinen sanoo.

Korvaava lepoaika on annettava yhdenjaksoisena, eikä sitä saa sijoittaa varallaoloajalle.

– Käytännössä muutosten mahdolliset vaikutukset työvuorojärjestelyihin on syytä käydä huolella läpi. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun työpaikalla käytetään useamman päivän peräkkäin kestävää varallaoloa ja vuorokausilevon katkaisevia tehtäviä tapahtuu varallaoloaikana toistuvasti, Hyytinen painottaa.

Joustotyöaika on täysin uutta

Joustotyössä vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka ajasta ja paikasta työntekijä saa itse päättää. Työnantajan ja työntekijän on sovittava kirjallisesti joustotyöajasta.

– Työaikalaissa on luettelo asioista, joista joustotyöaikaa koskevassa sopimuksessa on ainakin sovittava. Näitä ovat muun muassa: päivät, joille työntekijä saa sijoittaa työaikaa, miten viikkolepo sijoitetaan, mikä on mahdollinen kiinteä työaika, Hyytinen sanoo.

Joustotyöajassa on lain mukaan neljän kuukauden seurantajakso. Joustotyöaikaa koskeva sopimusehto voidaan irtisanoa puolin ja toisin päättymään siten kuin laissa tarkemmin todetaan.

Jaa sivu