Talentia tukee DigiFinlandia koskevaa lakiesitystä – sosiaalihuollon roolia vahvistettava
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia kannattaa lakiesitystä, joka turvaisi DigiFinlandin toiminnan jatkumisen yhteisenä sidosyksikkönä. Samalla Talentia korostaa, että yhtiön on nykyistä paremmin otettava huomioon sosiaalihuollon tarpeet.
DigiFinland on valtion, hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän omistama erityistehtäväyhtiö, joka kehittää ja tuottaa digitaalisia palveluja sosiaali-, terveys- ja pelastusalalle.
Lakiesitys liittyy hankintalain uudistukseen, jossa julkisomisteisten palveluyhtiöiden eli sidosyksiköiden omistusvaatimuksia kiristettäisiin. DigiFinlandille ehdotetaan poikkeusta näistä vaatimuksista, jotta nykyinen toimintamalli voisi jatkua.
– Sosiaali- ja terveydenhuollossa tarvitaan yhteisiä kansallisia digitaalisia ratkaisuja. Ne tukevat palvelujen yhdenvertaisuutta, tiedon yhteentoimivuutta ja tiedolla johtamista koko maassa, sanoo Talentian yhteiskuntavaikuttamisen johtaja Jenny Suominen.
Talentian mukaan yhteisiä ratkaisuja on myös resurssien kannalta järkevää kehittää valtakunnallisesti sen sijaan, että samoja ratkaisuja rakennetaan rinnakkain eri hyvinvointialueilla.
DigiFinlandin on huomioitava sosiaalihuolto nykyistä paremmin
DigiFinlandin toiminnassa sosiaalihuollon kehittämistyö on jäänyt toistaiseksi vähäiseksi. Yhtiön roolia tulee vahvistaa erityisesti sosiaalihuollon tiedontuotannon, tiedolla johtamisen ja palvelujen kehittämisen tukena.
– DigiFinlandin on toiminnassaan ja digitaalisten ratkaisujen kehittämisessä huomioitava nykyistä vahvemmin sosiaalihuollon palvelut, ammattilaisten tarpeet sekä asiakkaiden oikeusturva, Suominen sanoo.
Talentia muistuttaa, että digitaaliset palvelut voivat tukea sosiaalihuollon työtä, mutta ne eivät saa korvata sosiaalihuollon ammattihenkilön tekemää yksilöllistä palvelutarpeen arviointia tai ammatillista harkintaa.
Tiedolla johtaminen vaatii vertailukelpoista tietoa
Hyvinvointialueilta edellytetään kustannusten hallintaa, palvelujen vaikuttavuuden parantamista ja tiedolla johtamisen vahvistamista. Talentian mukaan tämä vaatii sosiaalihuollon tiedontuotannon ja tutkimusrakenteiden määrätietoista kehittämistä.
Sosiaalihuollon tiedolla johtamista vaikeuttavat hyvinvointialueiden erilaiset asiakastietojärjestelmät, jotka eivät tuota keskenään vertailukelpoista tietoa. Myös yhteisiä vaikuttavuuden arvioinnin mittareita on käytössä vain rajallisesti.
Yhdessä nämä puutteet lisäävät riskiä, että päätöksenteko perustuu liikaa kustannus- ja suoritetietoihin sosiaalihuollon vaikuttavuuden sijaan. Tällöin palvelujen vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja arjessa selviytymiseen voivat jäädä näkymättömiksi.
– Kansallisten digitaalisten ratkaisujen rinnalle tarvitaan myös sosiaalihuollon tutkimus-, kehittämis- ja koulutusrakenteita. Näin voidaan tuottaa vertailukelpoista vaikuttavuustietoa ja varmistaa, että palveluja kehitetään tutkimusperustaisesti ja yhdenmukaisesti koko maassa, Suominen sanoo.
Lisätietoja:
