Sosiaalialan ammattilaisia irtisanotaan, vaikka palvelujen tarve kasvaa – Talentia varoittaa seurauksista
Hyvinvointialueet ovat ajautuneet kuluneen vuoden aikana syvenevään yt-kierteeseen, koska valtion rahoitus ei ole vastannut alueiden todellisia kuluja. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia pitää tilannetta vakavana ja varoittaa, että kehitys uhkaa sosiaalihuollon palvelujen oikea-aikaista saatavuutta ja laatua.
Tuore esimerkki tilanteesta on Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde, joka sai syyskuussa päätökseen koko 18 000 työntekijän henkilöstöä koskeneet yt-neuvottelut. Niiden tuloksena irtisanotaan 302 työntekijää ja 511 ihmisen työsuhde on vaarassa päättyä. Leikkaukset kohdistuvat niin johto- ja esihenkilötehtäviin, asiantuntija- ja hallintotehtäviin kuin asiakastyöhön.
– Näin mittavat irtisanomiset eivät ole millään tavalla kestäviä tai perusteltuja. Sosiaalihuollossa on jo nyt pulaa henkilöstöstä, ja ihmisten palvelujen tarve ei ole katoamassa, päinvastoin. Kun väkeä vähennetään, työ ei vähene – se kasaantuu yhä harvempien harteille. Tämä kasvattaa kuormitusta ja vie työntekijöitä äärirajoille, Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio sanoo.
Sosiaalialan työttömyys jyrkässä kasvussa
Samaan aikaan sosiaalialan korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut merkittävästi. Esimerkiksi Akava Worksin selvityksen mukaan sosionomien ja sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on lisääntynyt. Heidän työttömyytensä oli heinäkuun lopussa 18 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin.
Myös Talentian omat selvitykset tukevat vastaavaa havaintoa – jopa 11 prosenttia vastavalmistuneista sosiaalialan ammattilaisista oli työttömänä keväällä 2026.
– Tällaisten lukujen valossa on syytä kysyä, miten hyvinvointialueet voivat selviytyä tehtävistään, jos sosiaalihuollon osaavaa henkilöstöä irtisanotaan ja alan työttömyys kasvaa. Sosiaalihuollossa tarvitaan ammattitaitoista henkilöstöä, jotta ihmiset voivat saada tarvitsemansa tuen oikea-aikaisesti, Karsio painottaa.
Pohjois-Pohjanmaan ohella järeitä yt-neuvotteluja on käyty viime aikoina myös Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Kymenlaakson hyvinvointialueilla.
Muutosneuvottelut horjuttavat järjestöjä
Lisäksi muutosneuvotteluja on pidetty toistuvasti järjestöissä, sillä hallitus on leikannut merkittävästi sosiaali- ja terveysjärjestöjen STEA-avustuksia. Vuoden 2024 tasoon verrattuna avustukset vähenevät yli 190 miljoonaa euroa vuoteen 2027 mennessä.
– Järjestöjen leikkaukset ovat niin rajuja, että niiden tarjoama apu ja tuki vaarantuvat. Jos ihmisille ei tarjota apua silloin, kun ongelmat ovat vielä ratkaistavissa kevyemmillä keinoilla, maksamme siitä myöhemmin erittäin kovan hinnan. Tulisi ymmärtää, että järjestöjen ja hyvinvointialueiden henkilöstövähennysten yhteisvaikutukset voivat olla yhteiskunnalle erittäin raskaat, Karsio sanoo.
Jopa lakisääteiset palvelut vaarassa
Talentia huomauttaa, että henkilöstövähennykset voivat vaarantaa sosiaalihuollon lakisääteisten palvelujen saatavuuden ja johtaa pahimmillaan lainsäädännön vastaiseen tilanteeseen.
– Hyvinvointialueita ei voida velvoittaa turvaamaan lakisääteisiä tehtäviään ilman riittäviä resursseja. Jos rahoitus ei vastaa palvelujen todellista tarvetta, säästöpaineet näkyvät väistämättä henkilöstössä ja lopulta palveluissa. Nyt tarvitaan korjausliike, jolla turvataan hyvinvointialueille kunnollinen budjetti, Karsio linjaa.
Talentia vaatii valtiolta toimia hyvinvointialueiden ja järjestöjen riittävän rahoituksen varmistamiseksi. Henkilöstövähennysten sijaan on etsittävä pitkäjänteisiä ratkaisuja, jotka vahvistavat henkilöstön hyvinvointia, johtamista ja asianmukaista palkkausta.
Lisätietoa:
