Lausunto

Talentia: Säästöpaineet eivät saa ratkaista teknologian käyttöä sosiaalihuollossa

Kuva: Adobe Stock

Sosiaalihuollossa teknologian hyödyntämisen lähtökohtana on oltava asiakkaan tarve, palvelujen laatu ja asiakasturvallisuus, eivät ennalta asetetut säästötavoitteet, painottaa Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia.

Hallitus valmistelee lainsäädäntöä teknologian käytöstä sosiaalihuollossa, ja sosiaali- ja terveysministeriö on antanut luonnoksen täydentäväksi esitykseksi perustuslakivaliokunnan palautteen pohjalta.

Talentia pitää teknologian käytön sääntelyä sosiaalihuollossa välttämättömänä. Se on kuitenkin huolissaan siitä, että hyvinvointialueiden säästöpaineet voivat johtaa siihen, että teknologiaa päädytään käyttämään niissäkin tilanteissa, joissa se on huono ratkaisu asiakkaan kannalta.

– Teknologian pitää toimia työvälineenä palvelujen parantamiseksi ja ammattilaisten työn tukemiseksi, mutta jos sen käyttöönottoa alkaa ohjata säästötavoite, ollaan väärällä tiellä. Ratkaisujen on aina lähdettävä asiakkaiden tarpeista. Kun näin toimitaan, teknologia voi tuoda kustannushyötyjä, sanoo Talentian erityisasiantuntija Jaana Manssila.

Talentia huomauttaa myös, että teknologian käyttöönotto ei ole ilmaista, vaan edellyttää merkittäviä investointeja muun muassa järjestelmiin, tietoturvaan, henkilöstön koulutukseen ja jatkuvaan tukeen.

Teknologia tukee sosiaalihuollon työtä, mutta ei korvaa ihmistä

Toimiva sosiaalihuolto perustuu riittävään ja osaavaan henkilöstöön. Talentia painottaa, että asiakkaan oikeus inhimilliseen kohtaamiseen ja henkilökohtaiseen vuorovaikutukseen on turvattava myös silloin, kun palveluissa käytetään teknologiaa.

– Sosiaalialan työ on kohtaamistyötä. Luottamuksen rakentaminen ja asiakkaan tilanteen ymmärtäminen edellyttävät ihmisten välistä vuorovaikutusta. Teknologia ei poista inhimillisen kohtaamisen tarvetta, Manssila korostaa.

Talentian mukaan on arvioitava, missä tilanteissa teknologiaa voidaan käyttää turvallisesti henkilöstön rinnalla. Teknologian soveltuvuus, käyttöturvallisuus ja siihen liittyvät riskit on arvioitava ennakolta, ja henkilöstö on otettava mukaan ratkaisujen suunnitteluun ja käyttöönottoon.

Lisäksi on selkeytettävä, miten asiakkaan oikeus palveluun turvataan, jos hän ei halua teknologista ratkaisua osaksi palveluaan.

Kaksi sosiaalihuollon lakiesitystä vetää eri suuntiin

Talentia huomauttaa, että teknologiaa koskeva lakiesitys ja sosiaalihuoltolain uudistus ovat osin ristiriidassa.

Teknologiaesityksessä korostetaan palvelutarpeen arvioinnin ja asiakassuunnitelmien merkitystä. Samaan aikaan sosiaalihuoltolain uudistuksessa näiden velvoitteita ollaan keventämässä.

– Lainsäädännön on muodostettava johdonmukainen kokonaisuus. Lähtökohtana pitää olla asiakkaan etu ja oikeuksien turvaaminen. Asiakkaan tarpeet on arvioitava riittävästi myös silloin, kun harkitaan teknologian käyttämistä hänen palveluissaan, Manssila sanoo.

Asiakasturvallisuus edellyttää dokumentointia

Talentian mukaan lainsäädännössä on selvennettävä, missä tilanteissa ja mihin tarkoituksiin teknologiaa voidaan käyttää sosiaalihuollossa. Teknologian käyttö sekä sen yhteydessä tehdyt havainnot, arviot ja toimenpiteet on kirjattava asiakastietoihin.

– Teknologian käytön on oltava läpinäkyvää ja jäljitettävää. Huolellinen dokumentointi tukee asiakasturvallisuutta, työntekijöiden oikeusturvaa ja palvelujen valvontaa, Manssila sanoo.

Lisätietoja:

Jaana Manssila

Erityisasiantuntija
Sosiaalihuollon ammatinharjoittaminen ja vaikuttamistoiminta ammatillisissa asioissa, erityisesti vammais- ja vanhuspalveluissa, sekä koulutuspolitiikka ja kansainvälinen yhteistyö
09 3158 6025