Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry:n lausunto luonnoksesta varhaiskasvatussuunnitelman perusteiksi 2016

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry:n lausunto luonnoksesta varhaiskasvatussuunnitelman perusteiksi 2016

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia on ilolla seurannut varhaiskasvatussuunnitelman perusteluonnoksen kehittymistä. Nyt lausuntokierroksella oleva luonnos on laaja kokonaisuus, jossa on käsitelty monipuolisesti varhaiskasvatuksen tehtäviä ja yleisiä tavoitteita, toimintakulttuuria, toiminnan suunnittelua ja toteuttamista sekä kehityksen ja oppimisen tukea.

Toiminnan kehittämisen voimavarat tulee turvata

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet luovat teoriassa hyvät edellytykset varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten kokonaisvaltaiselle kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle laadukkaissa varhaiskasvatuspalveluissa. Miten nämä hyvät periaatteet ja tavoitteet saadaan toteutumaan käytännössä? Vaikka kunnat tekevät omat paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat, on vaarana, että periaatteet eivät siirry arjen toimintaan.

Totuttuja toimintamalleja on vaikea muuttaa, joten tähän muutostyöhön tulee varata riittävästi resursseja. Jokaiseen yksikköön ja jokaiselle paikkakunnalle tulee mahdollistaa säännölliset koulutukset, kehittämispäivät, yhteistyö- ja verkostotapaamiset sekä työnohjaus tarvittaessa. Tarvitaan vasu-kouluttajia ja mentoreita. Nämä kaikki edellyttävät suunnittelua ja riittävästi aikaa kyseisiin toimintoihin.

Valtakunnallisesti tulisi kerätä esimerkkejä hyvistä käytännöistä, joilla mahdollistetaan varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukainen toiminta.

Esimerkiksi toiminnan tulee perusteiden mukaan olla sukupuolisensitiivistä, mutta selvitysten mukaan tämä ei kuitenkaan toteudu tällä hetkellä kaikessa toiminnassa, eikä henkilökunta havaitse aina stereotyyppisten sukupuoliroolien mukaista toimintaa. Miten muutetaan ns. ”sokeita” toimintatapoja? Varhaiskasvatuksen toteuttaminen perusteiden mukaisesti edellyttää aikaa kehittämiskohteiden havainnointiin ja toiminnan kehittämiselle käytännön arkityössä.

Lastentarhanopettaja tulee johdonmukaisesti tarkoittaa kaikissa kohdissa lastentarhanopettajan kelpoisuuden omaavia henkilöitä

Varhaiskasvatuslakiin on kirjoitettu, että päiväkodeissa varhaiskasvatussuunnitelman laatimisesta vastaa lastentarhanopettajan kelpoisuuden omaava henkilö, johon myös näissä perusteissa viitataan. Perusteluonnoksen kappaleessa 2.1 on vielä kerrattu nykyiset kelpoisuusvaatimukset. Kuitenkin Pedagogisesti painottunut kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuus -kappaleessa määritellään pedagogiikka ja sanotaan, että pedagogiikan painottuminen varhaiskasvatuksen kokonaisuudessa edellyttää pedagogista asiantuntemusta. Tässä viitataan HE 341/2014 kirjauksiin. Hallituksen esitykseen on kirjattu, että ”pedagoginen osaaminen on vahvinta kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon omaavalla lastentarhanopettajilla. Siksi varhaiskasvatussuunnitelman laatimisen tulisi ensisijaisesti olla kasvatustieteiden kandidaatin tehtävä.”

Lastentarhanopettajan tehtäviin kelpoisia ovat sekä varhaiskasvatuksen sosionomit että kasvatustieteen kandidaatit, joilla on lastentarhanopettajan koulutus. Näin molemmista koulutusväylistä tulevilla lastentarhanopettajilla on riittävä osaaminen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen. Työelämän näkökulmasta on hyvin hämmentävää erottaa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa eri koulutustaustaiset lastentarhanopettajat.

Hallituksen esityksen kirjaukset on tehty vuonna 2014 eivätkä ne vastaa nykyisen hallituksen linjauksia kuntien tehtävien joustavoittamisesta. Tämä viittaus tulee siis poistaa ja todeta, että pedagoginen asiantuntemus on lastentarhanopettajan kelpoisuuden omaavilla. Viittausta ei ole ollut aiemmissa luonnoksissa, joten ihmettelemme miksi se on nyt tähän ns. viimeiseen luonnokseen nostettu.

Lisäksi on tärkeätä korostaa johdonmukaisesti koko henkilöstön yhteistyötä ja kaikkien osaamista ja havaintojen hyödyntämistä varhaiskasvatuksen toiminnassa ja toiminnan kehittämisessä. Vain näin voidaan turvata laadukas toiminta.

Muita huomioita perusteluonnoksen lukunumerointia käyttäen

Kappale 1 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat

Kokonaisuuden hahmottamisen havainnollistamiseksi kappaleeseen olisi hyvä lisätä visuaalinen kuvio.

Sivulla 4 mainitaan, että ”Varhaiskasvatuksen järjestäjä ja muu palvelun tuottaja huolehtivat siitä, että lapset, varhaiskasvatuksen henkilöstö sekä huoltajat voivat osallistua paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen ja kehittämiseen”. Tämä antaa aika väljän ohjeen toiminnan toteuttamisesta. Ehdotamme, että virke muutetaan niin, että järjestäjät kannustavat eri tahoja osallistumaan.

Kappale 2 Varhaiskasvatuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet

Kappaleessa käsitellään paljon huoltajan asemaa varhaiskasvatuksessa, mutta perusteissa ei ole määritelty, mitä huoltajalla tarkoitetaan tässä yhteydessä. Onko kyse vain ns.” juridisista huoltajista”? Perheiden ja yhteistaloudessa asuvien kokoonpanot monimuotoistuvat jatkuvasti, joten tämä muutos on hyvä huomioida varhaiskasvatuksen perusteissa. Talentia ehdottaa, että soveltuvin osin huoltaja-sanan lisäksi käytetään termiä tai muu yhteistaloudessa asuva. Esimerkiksi: Lisäksi varhaiskasvatus tukee huoltajia ja muita yhteistaloudessa asuvia kasvatustyössä sekä mahdollistaa heidän työelämään tai opiskeluun osallistumisensa.

Varhaiskasvatuksen järjestämisessä tulee huomioida myös työturvallisuuslaki ja henkilötietolaki, jotka mainitaan luonnoksessa, mutta joihin ei kuitenkaan viitata. Perusteluissa säädetään, että turvallisuuden edistämisen tulee olla suunnitelmallista ja säännöllisesti arvioitua. Turvallisuuden tunne rakentuu paitsi laadullisesta toiminnasta ja turvallisesta ympäristöstä niin myös henkilöstömitoituksesta. Riittävä henkilöstön määrä tulisi turvata koko toiminnan ajan. Talentiaan tulee eniten viestejä varhaiskasvatuksessa työskenteleviltä jäseniltä henkilöstön alimitoituksesta. Usein vain keskellä päivää henkilöstöä on paikalla lain edellyttämä määrä, jos silloinkaan.

Palveluohjauksen merkitys tulee lisääntymään tulevaisuudessa, joten paikallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa tulee kuvata, miten varhaiskasvatuksen palveluohjaus toteutetaan.

2.2 Perhepäivähoidon kuvaus on jäänyt aika ohueksi. Perhepäivähoito on myös ohjattua ja tavoitteellista toimintaa, jossa perhepäivähoitajan osaamisella on suuri merkitys. Toivottavaa on, että kaikki perhepäivähoitajat ovat suorittaneet vähintään perhepäivähoitajan ammattitutkinnon. Myös perhepäivähoidossa tulee ryhmien muodostamiseen kiinnittää huomiota ja ryhmän tulee olla tarkoituksenmukainen. Lisäksi moniammatillinen yhteistyö on voimavara myös perhepäivähoidossa ja sen rakentaminen ja toteuttaminen on tärkeätä laadukkaan varhaiskasvatuksen turvaamiseksi perhepäivähoidossa.

Kappale 3 Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri

Kaikkien varhaiskasvatuksen eri toimintamuotojen johtaminen on yksi toimintakulttuuriin keskeisesti vaikuttava tekijä, kuten luonnostekstissäkin mainitaan. Luonnoksessa mainitaan pedagogiikan johtaminen ja kuvataan, mitä se on. Tässä kohdassa on hyvä tähdentää päiväkodin johtajan kelpoisuutta tai viitata luonnoksen sivulla 10 olevaan kelpoisuuden määrittelyyn (lastentarhanopettaja ja riittävä johtamistaito), jotta työelämässä tämäkään asia ei estä luottamuksellisen, kaikkien osaamista arvostavan toiminnan toteutumista.

Vastuu yhteistyön toteutumisesta ja suunnitelmallisuudesta on varhaiskasvatuksen järjestäjällä. Tämä edellyttää riittävästi aikaa ja tarkoituksenmukaisia työvälineitä yhteistyön tekemiseen. Luottamus eri toimijoiden välillä tulee rakentaa ja sen syntyminen edellyttää riittävää aikaresurssia. Miten tämä turvataan, kun henkilöstön määrä on nykyisin täysin minimissään? Resurssit tulee kirjata paikalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan.

Kappale 4 Varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen

Pedagoginen dokumentointi on avattu hyvin ja käsiteen laaja-alaisuus ilmenee virkkeessä ”dokumentointi ei ole vain lopputulos vaan tapa työskennellä yhdessä lasten kanssa”. Dokumentoinnin ja muidenkin kappaleessa esitettyjen osien osalta korostuu kaikkien vastuu. Monipuoliset työtavat ja henkilöstön mahdollisuudet tehdä havaintoja ja tunnistaa erilaiset tilanteet edellyttävät riittäviä henkilöstöresursseja ja henkilöstön lisäkoulutusta. Resurssit tulee kirjata paikalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan.

Kappale 5 Lapsen kehityksen ja oppimisen tuki

Kappale on otsikoitu kehityksen ja oppimisen tuki – yleisemmin käytössä oleva termi on kasvun ja oppimisen tuki. Talentiassa pohdittiin, miten termin käyttöä on pohdittu ohjausryhmässä? Kappaleessa on hyvin kuvatta ne asiat, jotka kuvataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa silloin, kun hän saa kehitykseensä ja oppimiseensa tukea.

Kappale 6 Vaihtoehtoiseen pedagogiikkaan tai erityiseen katsomukseen perustuva varhaiskasvatus

Tämä luku jää aika ohueksi, joten vaihtoehtoiseen pedagogiikkaan tai erityiseen katsomukseen perustuvassa varhaiskasvatuksessa toiminta voi arvoperustaltaan ja periaatteiltaan poiketa paljonkin perusteluonnokseen kirjatuista yleisperiaatteista. Toki kaiken varhaiskasvatuksen toiminnan tulee perustua myös valtakunnallisiin varhaiskasvatuksen perusteisiin sekä lainsäädäntöön ja sopimuksiin, mutta toiminnan erityisluonteen avaaminen toiminnan tasolla on tärkeätä.

Kappale 7 Toiminnan arviointi ja kehittäminen varhaiskasvatuksessa

Toiminnan arviointi ja kehittäminen nousee keskiöön uusien varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjattujen toimintojen ja toimintakulttuurin toteutumisessa varhaiskasvatuksessa. Toimintaa tulee jatkuvasti arvioida ja kehittää suunnitelmallisesti kaikilla tasoilla – valtakunnallisesti, paikallisesti, yksikkö-, ryhmä- ja yksilötoimintana. Arviointiin tulee luoda mittareita. Nyt tämä ohjeistus jää hyvin ohueksi, joten valtakunnallisiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin tulee lisätä ohjeistusta näistä muutoksen mahdollistavista tärkeimmistä tekijöistä.

Lausunnon keskeinen sisältö

  •  Varhaiskasvatussuunnitelman perusteluonnokseen on avattu paljon varhaiskasvatuksen laadun kannalta merkittäviä tekijöitä. Nyt tulee varmistaa varhaiskasvatuksen kehittäminen perusteiden mukaiseksi. Tämä edellyttää, että jokaiseen yksikköön ja jokaiselle paikkakunnalle tulee mahdollistaa säännölliset koulutukset, kehittämispäivät, yhteistyö- ja verkostotapaamiset sekä työnohjaus tarvittaessa. Tarvitaan vasu-kouluttajia ja mentoreita. Nämä kaikki edellyttävät hyvää suunnittelua ja riittävästi resursseja ja aikaa kyseisiin toimintoihin. Nämä tulee kirjata paikalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan.
  • Henkilöstömitoitus tulee turvata koko toiminta-ajan, jotta varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin kirjatut asiat toteutuvat käytännön työssä. Henkilöstöllä tulee olla aikaa ryhmässä tapahtuvan toiminnan lisäksi mm. toiminnan ja toimintaympäristön havainnointiin, arviointiin, suunnitteluun, kehittämiseen ja muutostyöhön, turvallisuuden edistämiseen sekä yhteistyön tekemiseen huoltajien ja muiden eri tahojen kanssa.
  • Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa tulee johdonmukaisesti tarkoittaa kaikissa kohdissa lastentarhanopettajalla kaikkia kelpoisuuden omaavia lastentarhanopettajia. Työelämän näkökulmasta on hyvin hämmentävää erottaa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa eri koulutustaustaiset lastentarhanopettajat. Hallituksen esityksen kirjaukset joissa eriytetään kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneet lastentarhanopettajat ovat vuodelta 2014, eivätkä ne vastaa nykyisen hallituksen linjauksia kuntien tehtävien joustavoittamisesta. Tämä viittaus tulee siis poistaa ja todeta, että pedagoginen asiantuntemus on lastentarhanopettajan kelpoisuuden omaavilla.
  • Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa tulee korostaa johdonmukaisesti koko henkilöstön yhteistyötä ja kaikkien osaamista sekä osaamisen hyödyntämistä kaikessa toiminnassa laadun ja arvoperustan toteutumisen varmistamiseksi.
  • Perheet ja yhteistaloudessa asuvien erilaiset muodot monimuotoistuvat, joten varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa tulisi käsite ”huoltajuus” määritellä tai käyttää huoltaja käsitteen lisäksi ”tai muu yhteistaloudessa asuva”, soveltuvin osin.
  •  Paikallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa tulee kuvata, miten varhaiskasvatuksen palveluohjaus toteutetaan.
  • Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin tulee lisätä ohjeistusta toiminnan arviointiin ja kehittämiseen, sillä arviointi ja kehittäminen ovat perusteiden toteutumisen kannalta keskiössä. Toimintaa tulee jatkuvasti arvioida ja kehittää suunnitelmallisesti kaikilla tasoilla – valtakunnallisesti, paikallisesti, yksikkö-, ryhmä- ja yksilötoimintana. Arviointiin tulee luoda mittareita.

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry

Tero Ristimäki, puheenjohtaja

Marjo Varsa, ammattiasioiden päällikkö

Jaa sivu