Sinulla on oikeus lakkoon – yhdistymisvapaus kuuluu työntekijän perusoikeuksiin

Sinulla on oikeus lakkoon – yhdistymisvapaus kuuluu työntekijän perusoikeuksiin

Talentian neuvottelujärjestö JUKO on jättänyt lakkovaroituksia yhteensä kuuteen eri kaupunkiin, koska uutta sopimusta kunta-alalle ei ole syntynyt. Lakkovaroitus on annettu Rovaniemen, Jyväskylän, Turun ja Oulun kaupungeille ajalle 6.4.–7.4.2022 sekä Kuopion ja Tampereen kaupungeille 12.4.–13.4.2022.

Lakko on hyvin keskeinen työtaistelumuoto. Kun se osuu omalle kohdalle, voi kysymyksiä kuitenkin herätä omista oikeuksista ja lakon hyödyistä. Mistä tietää, että lakko on laillinen? Entä jos ei itse haluaisi osallistua lakkoon?

Onko minulla oikeus mennä lakkoon?

Yhdistymisvapaus ja sen oleellisena osana lakko-oikeus on demokraattisessa yhteiskunnassa työntekijöiden perusoikeus. Oikeus pohjautuu kansainvälisen työjärjestö ILO:n ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tapauskäytäntöön. Työtaisteluoikeus on kirjattu Suomen perustuslakiin osana työntekijöiden ammatillista yhdistymis- ja järjestäytymisvapautta.

Koska työ- ja virkaehtosopimuslaeissa ei ole rajoitettu kenenkään kuntasektorilla työskentelevän lakko-oikeutta, myös esihenkilö saa osallistua lakkoon, vaikka hän olisi työnantajan edustaja. Myöskään työnantaja ei voi kieltää osallistumasta lakkoon tai rajata vastuuhenkilöitä etukäteen työtaistelun ulkopuolelle.

Mistä tietää, onko lakko laillinen? 

Yleensä työtaistelutoimet ovat sallittuja silloin, kun niitä ei ole erikseen kielletty. Työ- ja virkaehtosopimus asettaa työrauhavelvollisuuden sopimuskaudeksi, jolloin sopimusta vastaan kohdistuvat toimenpiteet ovat kiellettyjä. Kun voimassa oleva sopimus umpeutuu, alkaa niin kutsuttu sopimukseton tila. Silloin erilaiset työtaistelutoimet ovat laillisia.

Talentian kunta-alan jäsenet ovat tällä hetkellä sopimuksettomassa tilassa, ja näin ollen työtaistelutoimenpiteet ammattijärjestön päätöksellä ovat täysin laillisia.

Viranhaltijoilla työtaisteluoikeus on rajattu lakkoon, hakukieltoon, ostoboikottiin ja saartoon. Sosiaalialalla on tärkeää ottaa huomioon, että työtaistelusta on rajattu pois henkeä ja terveyttä uhkaavat työtehtävät, kuten tietyt päivystystehtävät.

Toiminnan järjestämisestä ja sijaisjärjestelyistä on vastuussa aina työnantaja. Hänen tehtävänsä on tarvittaessa neuvotella paikallisen lakko-organisaation kanssa työlupa sellaisille työtehtäville, joita ei voida jättää tekemättä ilman, että siitä aiheutuu uhkaa hengelle tai terveydelle. Yleensä lupa kyllä myönnetään, kun peruste on aito. Jäsenen ei näin ollen tarvitse itse punnita, onko työtaisteluun osallistuminen eettistä ammatillisesti.

Entä jos en haluaisi mennä lakkoon? 

Lakolle on aina vankat perusteet. Mikäli järjestöllä ei ole kykyä toimeenpanna tehokasta työtaistelua, ei neuvotteluasemakaan ole uskottava.

Keväälle annettujen lakkovaroitusten tarkoituksena on jouduttaa keskeytyneitä sopimusneuvotteluita ja niiden sovittelua. Talentia ja sen neuvottelujärjestö JUKO haluavat pitää kiinni tavoitteestaan parantaa sosiaalialan korkeakoulutettujen palkkausta monivuotisella palkkaohjelmalla.

Lue, mistä palkkaohjelmassa on kyse

Ammattijärjestön jäsenyys velvoittaa yksittäisiä jäseniä toimimaan liiton lakkopäätöksen mukaisesti. Jos yksittäinen jäsen ei halua lähteä lakkoon, voidaan hänet erottaa ammattiliiton jäsenyydestä. 

Työtaistelun hyödyt nähdään usein pitkällä aikavälillä. Eri aikoina eri työntekijät ovat joutuneet työtaistelulla varmistamaan oikeudenmukaisemmat sopimukset. Jokainen osallistuu työtaisteluun vuorollaan – kyse on solidaarisuudesta muita työntekijöitä kohtaan. 

Lue lakosta usein kysyttyjä kysymyksiä

Jaa sivu