Selvitys: Työnantajat eivät kannusta sosiaalialan korkeakoulutettuja täydennyskoulutukseen

Selvitys: Työnantajat eivät kannusta sosiaalialan korkeakoulutettuja täydennyskoulutukseen

Lähes kolmannes sosiaalialan korkeakoulutetuista maksaa ammatillisen täydennyskoulutuksensa itse ja kouluttautuu omalla ajalla, käy ilmi Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian Jatkuva oppiminen sosiaalialalla 2021 -selvityksestä.

– Tämä on huolestuttavaa, sillä sosiaalihuollon ammattihenkilölaki velvoittaa myös työnantajaa ylläpitämään ja kehittämään työntekijöiden osaamista, sanoo toinen selvityksen tekijöistä, Talentian erityisasiantuntija Jaana Manssila.

Osaamisen kehittäminen on tärkeää, jotta sosiaalialan asiantuntijoiden ammattitaito vastaa työn muuttuvia vaatimuksia. Henkilöstön korkea osaaminen varmistaa laadukkaat palvelut ja asiakastyytyväisyyden.

Talentian mielestä hyvinvointialueiden tulisikin nyt ottaa huomioon tarve sosiaalihuollon jatkuvalle oppimiselle, sillä sen järjestäminen kuuluu jatkossa hyvinvointialueiden velvollisuuksiin.

– Sosiaalialan korkeakoulutettujen osaamista tulisi kehittää korvaamalla koulutuskustannukset, tarjoamalla erilaisia kannustimia sekä kiinnittämällä huomiota osaamisen johtamiseen, Jaana Manssila summaa.

Uudet taidot eivät takaa urakehitystä

Sosiaalialan korkeakoulutetut suhtautuvat hyvin myönteisesti oman osaamisensa jatkuvaan kehittämiseen. Selvitykseen osallistuneet olivat päivittäneet osaamistaan ahkerasti, ja 85 prosenttia heistä oli kiinnostunut hankkimaan lisää ammatillista osaamista tulevaisuudessa.

Oppimis- ja osaamismyönteisyys heijastuvat kuitenkin heikosti palkka- ja urakehitykseen sosiaalialalla, sillä 45 prosentilla lisäkoulutus ei ole avannut uusia työmahdollisuuksia.

– Työnantajien kannattaisi hyödyntää osaaminen täysimääräisesti. Kun työnantaja tukee henkilöstön täydennyskoulutusta ja palkitsee siitä, tämä sitouttaa ja parantaa työtyytyväisyyttä, Jaana Manssila painottaa.

Sosiaalialan korkeakoulutus antaa erinomaiset valmiudet alalla työskentelyyn. Mutta alan moninaisuus ja vaativuus edellyttävät jatkuvia mahdollisuuksia syventää työssä tarvittavaa osaamista.

–  On selvää, että sosiaalialan jatkuva oppiminen tarvitsee lisää johtamista, resursseja ja tasapuolisia osallistumisen mahdollisuuksia, Manssila sanoo.

Sosionomin ylempi korkeakoulututkinto työnantajille tuntematon

Sosiaalialan korkeakoulutettujen koulutuspolut ovat moninaisia. Suurin osa sosiaalialan osaajista työskentelee ylintä tutkintoaan vastaavassa työssä. Sosiaalityöntekijöistä heitä on 90 prosenttia ja sosionomeista (AMK) 77 prosenttia.

–  Sosionomin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osaamista hyödynnetään kuitenkin yhä heikosti: vain 39 prosenttia ylemmän tutkinnon suorittaneista työskenteli tutkintoaan vastaavassa työssä, Jaana Manssila sanoo.

Talentia korostaa, että sosionomin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osaaminen tulisikin hyödyntää nykyistä paremmin.

Jatkuva oppiminen sosiaalialalla 2021 -kyselyyn vastasi 475 Talentian jäsentä. Vastausprosentti oli noin neljä.

 

Tutustu koko selvitykseen: Jatkuva oppiminen sosiaalialalla 2021 -selvitys

Osallistu Jatkuva oppiminen sosiaalialalla 2021 -selvityksen julkistamistilaisuuteen 2.12. klo 12 tai katso myöhemmin tilaisuus tallenteena Talentian sivuilta.

 

Lisätiedot:

Talentian erikoisasiantuntija Jaana Manssila, jaana.manssila@talentia.fi, puh. 09 3158 6025

Jaa sivu