Tiedote

Sairastuneiden avunsaanti vaarassa – Pohde lopettaa terveyssosiaalityön

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia on järkyttynyt Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (Pohde) päätöksestä lopettaa terveyssosiaalityö. Muutoksesta voi seurata ennalta-arvaamattomia haittavaikutuksia sairaiden ihmisten elämään.

– Suomessa ei ole koskaan aiemmin ollut sellaista tilannetta, ettei terveydenhuollon palveluissa olisi sosiaalityön osaamista. Pohde ottaa nyt sairaiden ihmisten kustannuksella suuren riskin, jonka seurauksista emme vielä tiedä. Tämä ratkaisu horjuttaa koko sote-uudistuksen integraation ja ennaltaehkäisyyn panostamisen näkökulmasta, sanoo Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio.

Terveyssosiaalityö tulee tutuksi silloin, jos henkilö tai hänen perheenjäsenensä saa vakavan sairauden, kuten syövän tai vammautuu onnettomuudessa. Elämä väistämättä muuttuu. Potilas ja hänen perheensä tarvitsevat todennäköisesti tukea arjessa selviytymiseen.

Tässä tilanteessa terveyssosiaalityön ammattilaiset tulevat potilaan ja hänen perheensä apuun. He tarjoavat esimerkiksi psykososiaalista tukea sekä selvittävät taloudellisia tukimuotoja silloin, kun lapsi sairastuu syöpään. Tai kun henkilö vammautuu onnettomuudessa, he kartoittavat kuntoutuspalveluihin pääsyä sekä tukevat toimeentuloon liittyvissä kysymyksissä.

– Jos Pohde irrottaa terveyssosiaalityön terveydenhuollosta, heikentää se potilaan ja hänen perheensä mahdollisuutta saada apua viipymättä. Terveyssosiaalityöntekijä toimii tulkkina potilaan ja hoitohenkilökunnan välissä, joten tämäkin sujuvuus vaarantuu, Karsio sanoo.

Terveyssosiaalityön asiakkaat harvoin sosiaalihuollon asiakkaita

Pohde aikoo koota terveyssosiaalityön yhteen niille toimialueille, joissa on sosiaalityön ammatillinen johto: vammaispalveluihin, sosiaali- ja perhepalveluihin ja ikäihmisten palveluihin. Pohde perustelee muutosta myös sillä, että nykyään asiakkaan palvelupolkuun tulee katkos, kun hänet siirretään terveyspalveluista sosiaalipalveluiden asiakkaaksi.

– Tätä näkökulmaa on vaikea ymmärtää, sillä nimenomaan muutos aiheuttaa sen, että asiakkaan avunsaanti vaikeutuu ihan konkreettisesti. Esimerkiksi jos nyt terveyssosiaalityön ammattilaiset tekevät työtään sairaalassa, niin jatkossa he ovat jossain muualla. Potilas saattaa joutua matkaamaan eri puolelle kaupunkia apua saadakseen. Ei kovin mukavaa, jos jalkasi on paketissa tai tulet vaikkapa syöpähoidoista, Karsio sanoo.

Myös psyykkisesti sairastuneiden avun saaminen vaarantuu. Heillä ei ole välttämättä ymmärrystä siitä, mihin ovat oikeutettuja, ja oma toimintakyky ei riitä asioiden hoitamiseen.

Karsio painottaa lisäksi, että selvitysten mukaan suurimmalla osalla, noin 60 prosentilla, terveyssosiaalityön asiakkaista ei ole sosiaalihuollon asiakkuutta. Heidän asiansa voidaan hoitaa terveyssosiaalityön keinoin, oikea-aikaisesti.

– Terveyssosiaalityön tehtävät eivät mene päällekkäin sosiaalihuollon kanssa, vaan kummallakin on oma itsenäinen funktionsa, roolinsa, vastuunsa ja erityisosaamisensa ja ne tukevat toisiaan, sanoo Terveyssosiaalityö ry:n puheenjohtaja Eija Tiihonen.

Syynä terveyssosiaalityön siirtämiseen pois terveydenhuollon piiristä on henkilöstöpula. Hyvinvointialueet yrittävät ratkoa sosiaalihuollon ammattihenkilöiden pulaa nipistämällä toisaalta.

Terveyssosiaalityön ammattilaisia tilanne hirvittää:

– Suomen terveyssosiaalityö täyttää tänä vuonna sata vuotta. Nyt tätä vanhaa professiota kuitenkin riepotellaan ilman ymmärrystä siitä, mitä seurauksia sillä voi olla. Asiakkaiden ja potilaiden oikeudet kokonaisvaltaiseen, ennaltaehkäisevään ja laadukkaaseen apuun ovat unohtuneet, Tiihonen suree.

Jenni Karsio

Puheenjohtaja
Yhteiskunta-, sopimus- ja järjestöpolitiikka, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, kansainväliset asiat
09 3158 6001, 044 541 5955