Muutoksia virka- ja työehtosopimuksiin 1.2.2017

Muutoksia virka- ja työehtosopimuksiin 1.2.2017

Uudet virka- ja työehtosopimukset tulevat voimaan niin yksityisen kuin julkisen sektorin työpaikoilla helmikuun alussa. Sopimusten mukaan työaika pitenee 30 minuutilla viikossa ja julkisella sektorilla lomarahat vähenevät määräaikaisesti. Sopimuskausi päättyy 31.1.2018.

Muutokset perustuvat työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimaan ns. kilpailukykysopimukseen, jonka tavoitteena on lisätä talouskasvua, luoda uusia työpaikkoja sekä sopeuttaa julkista taloutta.

Kilpailukykysopimus parempi kuin ns. pakkolait

Kilpailukykysopimuksella vältettiin valtiovallan aikomus säätää ns. pakkolait, jotka olisivat heikentäneet palkansaajien työ- ja virkaehtoja huomattavasti enemmän, kuin mitä kilpailukykysopimuksen pohjalta solmituilla uusilla virka- ja työehtosopimuksilla on nyt sovittu.

Kilpailukykysopimus sisälsi muun ohessa myös työehtoasioita, jotka piti sisällyttää uusiin virka- ja työehtosopimuksiin. Työehtoasiat koskivat työajan pidentämistä, julkisen sektorin lomarahan määräaikaista vähentämistä sekä työaikapankkijärjestelmien käyttöönottoa työpaikoilla.

Viikoittainen työaika pitenee 30 minuutilla

Kilpailukykysopimuksessa sovittu työajan pidennys 24 tunnilla/vuosi toteutetaan eri sopimusalojen virka- ja työehtosopimuksissa pääsääntöisesti niin, että keskimääräinen viikoittainen työaika pitenee 30 minuutilla.

Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen soveltamisohjeet lähtevät siitä, että viikkotyöajan pidentyminen tulee pääsääntöisesti suunnitella tehtäväksi yhtenä päivänä. Se on mahdollista toteuttaa näin myös yksityisellä sektorilla.

Lomarahat pienenevät kunta- ja valtiosektorilla

Kunta- ja valtiosektorilla lomarahan määrä alenee 30 %:lla nykyisestä tasosta. Alentaminen koskee vuosina 2017-2019 päättyvien lomanmääräytymisvuosien aikana ansaittuja lomarahoja. (Esimerkiksi 1.4.2016 -31.3.2017 aikana ansaitun vuosiloman lomapalkan perusteella maksettavan lomarahan taso alenee 30 %:lla.) Yksityistä sektoria lomarahan leikkaus ei koske.

Työaikapankin käyttöönotosta sovitaan paikallisesti

Kilpailukykysopimuksella haluttiin edistää myös paikallista sopimista. Työaikapankkijärjestelmien käyttöönotto nähtiin yhtenä tapana edistää paikallista sopimista. Siitä sopimusmääräykset vielä puuttuvat  joillakin aloilla. Erilaisia työaikapankkeja on ollut käytössä, mutta nyt niiden sisällöstä on sovittu myös julkisella sektorilla ja yksityisellä sosiaalipalvelualalla.

Työaikapankkijärjestelmä tarkoittaa erinäisten, muutoin rahana maksettavien työaikakorvausten ”säästämistä” niin, että rahallisen korvauksen sijasta lisätyö-, ylityö- yms. korvaukset korvataan vastaavana vapaa-aikakorvauksina.

Työaikapankkijärjestelmän käyttöönotto edellyttää aina paikallista (työnantajan ja luottamusmiehen) sopimista. Sopimispakkoa ei kuitenkaan ole. Yksittäinen työntekijä voi kieltäytyä paikallisesti sovitun työaikapankin käyttöönotosta omalla kohdallaan.

Eri alojen virka- ja työehtosopimuksissa sovitut työaikapankkijärjestelmät poikkeavat toisistaan siinä, mitä muutoin rahana maksettavia työaikakorvauksia ylipäänsä voidaan sopia säästettäväksi ja työntekijän myöhemmin vapaana pidettäväksi.

Samaten virka- ja työehtosopimuksissa on sovittu siitä, mitä mahdollisen paikallisen työaikapankkisopimuksen pitää sisältää:

  • esimerkiksi soveltamisala (henkilöpiiri)
  • ne osatekijät, joita on mahdollista säästää (esim. lisä- ja ylityökorvaukset)
  • kerryttämisjakson enimmäispituus ja säästämisen enimmäismäärät
  • vapaan pitäminen tai korvaaminen rahana (esim. työsuhteen päättymistilanteissa).

Mitä tarkemmin eri asioista on työaikapankkisopimuksessa sovittu, sitä vähemmän sisällöstä syntyy tulkintaerimielisyyksiä.

Plussasaldot pidettävä erillään työaikapankista

Liukuvan työajan puitteissa syntyneet mahdolliset ns. plussaldotunnit on syytä pitää erillään työaikapankista. Plussaldotunteja ei ole alun alkaen tarkoitettu rahana korvattaviksi, vaan säännöllistä työaikaa pidemmistä työpäivistä syntyneitä plussaldotunteja työntekijä voi käyttää tekemällä normaalia lyhyemmän työpäivän työpaikalla noudatettavien liukumarajojen puitteissa. Myös vuosiloman säästösopimukset ovat eri asia kuin työaikapankkisopimukset.

Edellä mainittujen järjestelmien ja sopimusten erottaminen toisistaan on olennaista muun muassa sen vuoksi, että niiden perusteella pidettävien vapaiden kuluminen sairastumistapauksissa poikkeaa toisistaan. Myös jo yksistään työaikakorvauksista tehtävässä sopimuksessa on syytä sopia vapaiden kulumisen keskeytymisestä sairaustapauksissa.

Talentia kouluttaa ja ohjeistaa eri sopimusalojen luottamusmiehiään paikallisia neuvotteluja varten. Myös kaikki jäsenet saavat neuvoja asiassa oman alueensa Talentian alueasiamieheltä tai Talentian työsuhdeneuvonnasta.

Paula Kangasmaa
neuvottelujohtaja
T
alentia ry

Jaa sivu