Exit ei riitä – Suomi tarvitsee yhteiskunnallisen korjaussuunnitelman 

Hallituksen exit-suunnitelma on ensimmäinen askel yhteiskunnan avaamiselle. Tarvitaan kuitenkin laajempi yhteiskunnallinen strategia kansalaisten hyvinvoinnin turvaamiseen, toteaa Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia.  

Korona-aika on osoittanut sosiaalipalvelujen sudenkuopat, ja esimerkiksi tuore sosiaalibarometri näytti, että palvelujärjestelmä ei ole onnistunut tukemaan ihmisiä, joilla on monisyisiä ja syviä ongelmia.  

Koronaa on hoidettu lähinnä terveydenhuollon ja talouden näkökulmasta, vaikka se osuu yhtä lailla myös sosiaalihuoltoon ja erityisesti kaikkein heikompiosaisiin, kuten lapsiin, nuoriin, ikäihmisiin ja vammaisiin. Tästä johtuen Suomella on nyt niskassa valtava sosiaalinen velka, jota ei pystytä maksamaan ilman sosiaalisia investointeja.  

– Vaikka korona olisi ohitse, ihmisten avun tarve tulee lisääntymään vielä pitkään, ja erot hyvinvoinnissa repeävät. Jotta tuhoja voidaan estää, tarvitaan koronakriisin jälkihuoltoon erilaisten seurantatietojen, selvitysten ja arviointiraportteihin perustuvia tekoja ja niiden edellyttämiä taloudellisia resursseja kuntiin. Pitkäaikainen korjaava työ on ulotettava osaksi tulevien hyvinvointialueiden palvelustrategiaa ja palveluita. Kriisin jälkihuollossa tarvitaan vahvaa sosiaalihuoltoa ja hyvinvoivia sosiaalihuollon laillistettuja ammattihenkilöitä. Budjetoinnin on oltava proaktiivista jo hallituksen puoliväliriihessä, sanoo Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio.  

Sosiaalihuollon ammattihenkilöt ovat yhteiskunnan uudelleenrakentajia 

Etulinjassa koronan jälkien korjaajina ovat sosiaalihuollon ammattihenkilöt, eli sosiaalityöntekijät, sosionomit, geronomit ja kuntoutuksen ohjaajat.   

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattiryhmän vastuulla on nyt auttaa heitä, joiden ylle koronakriisi jätti synkimmän varjon. Tiedossa on, että esimerkiksi lastensuojelun tarve, koulupudokkuus, toimeentulo-ongelmat, työttömyys ja ikääntyneiden sosiaalinen kuormittuminen on lisääntynyt.  

– Jotta saamme rakennettua tämän maan uudelleen, on satsattava rakentajiin, eli sosiaalihuollon ammattihenkilöihin ja heidän käytettävissä oleviin resursseihin, eli sosiaalipalveluihin. Nyt on alettava pikaisesti valmistelemaan sosiaalialan työhyvinvointiohjelmaa, ja se tulee ottaa myös osaksi hallituksen puoliväliriihilinjauksia. Henkilöstön työhyvinvoinnista on pidettävä huolta ja ammattilaisista on pidettävä kiinni, sillä jo nyt ala vuotaa kuormituksen ja heikon palkan vuoksi, sanoo Jenni Karsio. 

Talentia esittää seuraavia toimenpiteitä: 

• Valtion ja kuntien on yhdessä arvioitava sosiaalipalveluiden kantokyky ja päätettävä kantokykyä turvaavista toimenpiteistä. 
• Kuntien sosiaalipalveluihin tulee tehdä koronakriisin jälkihuollon välitön suunnitelma ja varata resurssit sen toteuttamiseen.  
• Lapsiin ja nuoriin kohdistuvat vaikutukset on huomioitava kokonaisvaltaisesti ja lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseen on varmistettava riittävät voimavarat. 
• Sosiaalialalle tarvitaan oma alakohtainen työhyvinvointiohjelma. Alan kuormitustekijät tunnistetaan jo, mutta ratkaisukeinoja työolosuhteiden parantamiseen, työkykyjohtamisen ja osaamisen kehittämiseen vastaamaan työn kasvavia osaamisvaatimuksia ei sen sijaan ole aktiivisesti kehitetty.
• Sosiaali- ja terveysministeriön tulee lisätä ohjausta ja valvontaa kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden työsuojelun yhteistoiminnan vahvistamiseksi ja lainmukaisen työturvallisuusvastuun toteuttamisesta.

Lisätietoja: 

Jenni Karsio, puheenjohtaja, puh. 044 541 5955
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia