Saippualla koronan torjuntaan
Talentia on selvittänyt varhaiskasvatuksessa työskentelevien varhaiskasvatuksen opettajien, päiväkodin johtajien ja varhaiskasvatuksen erityisopettajien näkemyksiä työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista koronatilanteessa.
Kyselystä nousi esiin monia mielenkiintoisia asioita. Eittämättä työnantajan tukea kaivataan varhaiskasvatuksen työsuojelukysymyksissä.
Kyselyn mukaan yli puolet vastanneista kokee, ettei työnantaja ole huolehtinut riittävästi työturvallisuudesta koronaepidemian aikana. Varhaiskasvatuksen ammattilaiset kaipaavat tukea ja ohjeita työnantajalta. Työterveyshuollon ammattitaitoa ja yhteistyötä kaivataan myös.
Silmiinpistävää on, että henkilökunta on saanut ohjeistukset myöhään tai ei ollenkaan. Perheille ohjeita on tosin lähetetty: maksuohjeistuksia, päiväkodin käyttösuosituksia ja tiedotteita on jaettu, mutta vastaajista tuntuu, että työntekijät on unohdettu.
Huoli työturvallisuudesta
Vastaajat tuovat esiin huolen työturvallisuuden vaarantumisesta, kun ryhmiä on yhdistetty ja näin henkilömäärä samassa tilassa on kasvanut. Liikkumisen rajoittaminen päiväkodin tiloissa ja vanhempien ohjaaminen fyysisessä kanssakäymisessä koetaankin olevan nyt yksittäisen työntekijän harteilla.
Selkeitä kuntatason ohjeistuksia kaivataan arkityöhön. On selvää, että yksin varhaiskasvatuksen opettajan vastuulle tämä ei voi jäädä.
Lomautuksen uhka kuormittaa
Varhaiskasvatuksen työntekijöiden psykososiaalinen kuormitus on selvästi korkealla. Perheiden huoli kantautuu varhaiskasvatuksen opettajille. Lisäksi huolta aiheuttavat oma terveys ja huoli lapsista.
Kuormitusta lisäävät mahdolliset lomautukset. Lähes 63 % vastaajista kertoo, että työpaikalla on aloitettu tai aloitetaan yhteistoimintaneuvottelut lomautuksista.
Epävarma tilanne heijastuu varhaiskasvatuksen arkeen. Vastaajat kokevat, että lomautusten vuoksi ei voida järjestää laadukasta varhaiskasvatusta. Osa päiväkodin henkilöstöstä lomautettiin heti koronaepidemian alkupäivinä tai siirrettiin muihin tehtäviin.
Varhaiskasvatuksen opettajat kaipaavat nyt tukea esimiehiltään ja mahdollisuuksia yhdessä purkaa ajatuksiaan esimerkiksi työnohjauksessa. Pelkona on myös, että lomautuksilta säästyvät varhaiskasvatuksen opettajat tulevat väsymään.
Miksei etätöitä?
Työnantaja ei ole antanut mahdollisuutta etätyönteon kokeilemiseen ja kehittämiseen. Syystäkin varhaiskasvatuksen opettajat kokevat tämän joustamattomuutena työnantajan taholta.
Etätyöaika olisi tehokasta aikaa suunnittelulle ja kirjallisille töille. Etätyö mahdollistaisi myös joko itsenäisen täydennyskoulutuksen esimerkiksi ammattikirjallisuuden parissa tai osallistumisen verkko-opiskeluun.
Lapset palaavat 14. toukokuuta
Valtioneuvosto päätti 29.4.2020, että varhaiskasvatuksen väliaikaisia rajoituksia valmiuslain nojalla ei enää jatketa 13.5.2020 jälkeen. Epidemian leviämistä yhteiskunnassa rajoitetaan varhaiskasvatuksessakin jatkossa tartuntatautilain nojalla.
Sosiaali- ja terveysministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelevat yhdessä ohjauskirjeen aluehallintovirastoille, joka tartuntatautilain nojalla antaa päätökset. Päätöksillä pyritään turvaamaan perusoikeuksien ja lapsen edun toteutuminen sekä samalla varhaiskasvatuksessa työskentelevien aikuisten terveyttä.
Paikallisella tasolla varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestäjät päättävät ja ohjeistavat käytännön järjestelyistä ja siitä, miten toteutetaan tarvittavat toimenpiteet epidemian leviämisen ehkäisemiseksi. Nyt tarvitaan kuntien ja sairaanhoitopiirien omaa tartuntatautien torjunnan osaamista osaksi toiminnan suunnittelua.
Varhaiskasvatuksessa tulee myös noudattaa edelleen ohjetta siitä, että henkilöstö toimii saman lapsiryhmän kanssa eikä siirry yksiköstä toiseen. Tämä on tärkeää, jotta ehkäistään tartuntojen leviämistä.
>> Kyselyn ensimmäisen osion tulokset julkaisimme 22.4.2020.
