Lastensuojelun painopiste on siirrettävä varhaiseen tukeen

Lastensuojelun ja muiden lapsiperheiden sosiaalipalveluiden kustannukset ovat nousseet viime vuosina. Tästä huolimatta niiden osuus sote-kuluista on pysynyt jokseenkin samana.

Kuva: Lastensuojelun ja muiden lapsiperheiden sosiaalipalveluiden nettokustannukset sekä osuus sote-kuluista

Lähde: Kuntaliitto

THL tilaston mukaan lastensuojelun avohuollon asiakkaana olevien lasten määrä oli vuonna 2024 noin puolet vuoden 2010 tasosta. Samalla niiden lasten määrä, joista tehtiin lastensuojeluilmoitus, oli lähes kaksinkertaistunut. Sijoitusvuorokaudet olivat edelleen vuoden 2010 tasoa korkeammalla.

Lähde: THL, Lastensuojelu 2024

Avohuollon asiakasmäärän laskua selittää osaltaan vuoden 2015 sosiaalihuoltolain uudistus, joka siirsi lapsiperheiden tuen painopistettä yleisiin sosiaalipalveluihin. Asiakasmäärän väheneminen ei siten yksin osoita avun tarpeen vähentyneen. Tarvitsemme nykyistä vahvempaa tietopohjaa siitä, saavatko lapset ja perheet yleisissä sosiaalipalveluissa riittävää apua ja ehkäiseekö tuki tilanteiden kriisiytymistä.

Lasten ja perheiden tarpeisiin vastaaminen edellyttää riittäviä palveluja ja henkilöstöresursseja. Vuonna 2024 vanhemmista 38 prosenttia koki saaneensa lapsiperhepalveluja riittämättömästi.

Myös kuraattoripalvelujen saatavuutta ja ammattilaisten mahdollisuuksia tarjota riittävää tukea on vahvistettava. Vuonna 2023 noin 31 prosenttia 8.–9.-luokkalaisista koki jääneensä ilman tarvitsemaansa tukea ja apua koulukuraattorilta. Kuraattorikäyntiä tarvinneista noin kymmenesosa ei ollut päässyt vastaanotolle yrittämisestä huolimatta. Luvut korostavat tarvetta turvata kuraattoreille riittävästi aikaa oppilaiden kohtaamiseen ja pitkäjänteiseen tukemiseen. Kuraattorit voivat tunnistaa lasten ja nuorten tuen tarpeita varhain ja tarjota apua tutussa kouluympäristössä ennen ongelmien kasautumista.

Varhaisen tuen ja lastensuojelun avohuollon on toimittava rinnakkain

Perhesosiaalityön tehtävänä on auttaa perheitä ennen ongelmien kärjistymistä. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sosiaaliohjausta, perhetyötä, kotipalvelua ja vanhemmuuden tukea.

Lastensuojelun avohuollossa tarvitaan puolestaan riittävän vahvoja tukitoimia tilanteisiin, joissa lapsen kasvu tai kehitys on jo vaarantunut.

Työnjakoa tulee selkeyttää niin, että perhe saa tarpeidensa mukaista apua ilman tarpeettomia siirtoja ja toistuvia arviointeja. Asiakkuuden määrittelyä eivät saa ohjata säästötavoitteet tai organisaation resurssipula. Lastensuojelun tarpeessa olevan lapsen tulee päästä lastensuojeluun, ja perheen tukemisen on jatkuttava myös sijoituksen aikana sekä kotiinpaluun yhteydessä.

Vuonna 2023 lastensuojelun laitos- ja perhehoidon nettokäyttökustannukset olivat noin 1 041 euroa alle 18-vuotiasta asukasta kohden. Lastensuojelun sosiaalityöhön ja avohuollon tukitoimiin ilman kodin ulkopuolista sijoitusta käytettiin vastaavasti noin 457 euroa. Luvut kuvaavat menojen painottumista, eivät yksittäisen asiakkaan palvelukustannuksia tai suoraan saavutettavaa säästöä.

Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tehtävä ja päätösvalta on turvattava

Lastensuojelussa tarvitaan ammattilainen, joka tuntee lapsen tilanteen, arvioi hänen etuaan ja vastaa työskentelyn kokonaisuudesta. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tehtävä, siihen kuuluva päätösvalta ja mahdollisuus käyttää ammatillista harkintaa on säilytettävä.

Palvelujen myöntämistä koskevat organisaation sisäiset menettelyt eivät saa irrottaa päätöksiä lapsen yksilöllisestä tarpeesta. Vastuun ja päätösvallan tulee muodostaa selkeä kokonaisuus. Sosiaalityöntekijällä on oltava aikaa tavata lasta ja perhettä sekä tehdä yhteistyötä muiden ammattilaisten kanssa.

Sosionomien sosiaaliohjauksen ja perhetyön osaaminen vahvistaa perheen arjessa tehtävää muutostyötä. Selkeä työnjako mahdollistaa eri ammattilaisten osaamisen hyödyntämisen ja vähentää päällekkäistä työtä.

Asiakasmitoitus tarvitaan myös perhesosiaalityöhön

Varhainen tuki edellyttää aikaa luottamuksen rakentamiseen, perheen tapaamiseen ja muutoksen seurantaan.

Liian suuret asiakasmäärät muuttavat suunnitelmallisen työn kiireellisiin tilanteisiin reagoimiseksi.

Talentia tavoittelee 40 asiakkaan asiakasmitoitusta perhesosiaalityöhön. Mitoituksessa on huomioitava lasten ja perheiden määrä, tilanteiden vaativuus sekä sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen tehtävät. Näin voidaan turvata työn jatkuvuus ja ehkäistä sitä, että avun odottaminen siirtää perheitä raskaampien palvelujen tarpeeseen.

Uudistuksen onnistumista on arvioitava lasten ja perheiden saaman avun perusteella. Seurannassa tarvitaan tietoa palvelujen saatavuudesta, asiakassuhteiden jatkuvuudesta, lasten kokemuksista ja tuen vaikutuksista. Pelkkä lastensuojelun asiakasmäärän lasku ei osoita, että lapset voivat paremmin.