Varhaiskasvatuskyselyn tulokset herättävät huolta – alalle tarvitaan muutos NYT!
Uutisoimme viime viikolla kyselystä, jonka Taloustutkimus teki Talentian varhaiskasvatuksessa työskenteleville jäsenille alkuvuodesta. Kyselyn tulokset eivät tulleet yllätyksenä. Varhaiskasvatuksen laatuun vaikuttavista tekijöistä on keskusteltu jo pitkään. Viime aikoina uutisointi epäkohdista on lisääntynyt: ryhmäkoko ylittyy reilusti, sijaisia ei palkata, henkilöstön vaihtuvuus on suuri.
Oulun (2017) ja Helsingin yliopistojen (2018) tutkimukset varhaiskasvatuslain uudistusten vaikutuksista toistavat samaa viestiä: suhdeluku ylittyy päivittäin, työntekijöillä on aikaisempaa vähemmän mahdollisuuksia huomioida lapsi yksilöllisesti tai lasten vertaissuhteiden pysyvyyttä ei voida taata.
Käytännössä suhdeluku toteutuu päiväkodissa keskellä päivää. Suhdelukujen seuranta on vaikeaa, sillä päiväkodeissa seurataan käyttö- ja täyttöasteita, ei ryhmässä toteutuvaa suhdelukua. Esimerkiksi jos kahdesta ryhmästä puuttuvat työntekijät ja samaan aikaan kolmannesta ryhmästä lapsi tai pari, paikkaa tämän ryhmän aikuinen kahden ryhmän henkilöstövajetta. Kaikki saadaan näyttämään talokohtaisesti hyväksyttävältä.
Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen on lisännyt vaihtuvuutta lapsiryhmissä
Voidaanko ylipäätänsä enää puhua päiväkotiryhmästä? Talentian kyselyyn vastanneet arvioivat, että subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen on lisännyt vaihtuvuutta lapsiryhmissä joko päivittäin tai viikoittain. Tämä lienee yksi tekijä lisää siihen, että vastaajista 30 prosenttia arvioi, että lapsen oikeus pysyviin vuorovaikutussuhteisiin toteutuu erittäin tai melko huonosti. Lapsen hyvinvointiin vaikuttaa vastaajien mielestä nimenomaan henkilöstön pysyvyys, ryhmäkoko ja turvallinen ympäristö.
Päiväkodin arki ei kestä erityistilanteita
Entä turvallinen ympäristö? Vastaajien mielestä päiväkodin arki ei kestä erityisiä tilanteita, vaan päiväkotiryhmän aikuisten määrä on liian pieni suhteessa lapsiin. Erityisellä tilanteella, jossa tilapäinen ylittäminen henkilöstömitoituksesta sallitaan, koskee esimerkiksi henkilöstön äkillistä sairaustapausta tai huoltajan myöhästymistä lapsen hakemisesta liikennekaaoksen vuoksi.
Kaikkeen muuhun työnantajan pitäisi voida varautua, joten tilanteet eivät ole ”erityisiä”. Ennakkoon tiedetään henkilöstön vuosilomat, ilmoitetut sairaspoissaolot, täydennyskoulutukseen osallistuminen, suunnitteluajan käyttö, asiantuntijakokoukset tai keskustelut vanhempien kanssa. Sen sijaan kyselyn vastaukset kertovat, että ”sijaisia ei rahanmenon vuoksi tilata”, ”työ on tulipalojen sammuttelua”, ”pelottaa, että jotain saattaisi tapahtua”. Tätäkö me haluamme kutsua laaduksi?
Päiväkodeissa työskentelee työhönsä sitoutuneita ammattilaisia. Vastaajat antoivat varhaiskasvatuksen laadulle hyvän arvosanan: 8-. Ja vaikka vastaajista kolmasosa kohtaa vaaratilanteita viikoittain tai useammin, voidaan lasten hyvinvointi heidän mukaansa turvata.
Varhaiskasvatuksen laatu ja lasten hyvinvointi turvataan henkilöstön kokonaisvaltaisella paneutumisella lapsiin ja työnsä tavoitteisiin. Silläkin hinnalla, että rajallisten aika- ja henkilöstöresurssien, kiireen ja kireyden kanssa työskentely näkyy vastauksissa. Nimittäin jopa kolme viidestä kokee työuupumusta.
Varhaiskasvatus tarvitsee kehittämisohjelman
Varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden uudistaminen ovat tuoneet sisällöllisiä muutoksia toimintaan. Vaatimusten lisääntyminen ei kuitenkaan näy päiväkodeissa lisääntyneinä resursseina eikä varhaiskasvatuksen opettajan palkkapussissa.
Vastaajat arvioivat uuden lain tuoneen kiirettä, mutta myös positiivisia muutoksia. Enemmistö arvioi, että yhteistyö oman ryhmän henkilökunnan kanssa sujuu joko erittäin tai melko hyvin. Työyhteisön avoin, kannustava ja positiivinen ilmapiiri on myös alalla pysymisen kannalta tärkein tekijä.
Varhaiskasvatuslain hyväksymisen jälkeen ei saisi unohtaa lainsäätämisen rinnalla yhtä tärkeää lain toimeenpanon tukea ja seurantaa. Varhaiskasvatus tarvitsee pitkäjänteisen kehittämisohjelman. Nyt uusia avauksia on tehty erillisten valtionavustusten, lisäbudjettien ja kokeilujen kautta.
Talentialaisten varhaiskasvatuksen opettajien ja päiväkotien johtajien viesti on selkeä: Varhaiskasvatuksessa tarvitaan työn vaativuutta vastaava palkka, kohtuullinen ryhmäkoko ja lisää pysyvää henkilöstöä.
**’
Varhaiskasvatusalan jäsenkyselyn teki Talentian toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Kysely kohdistettiin Talentian varhaiskasvatuksessa työskenteleviin jäseniin ja siihen vastasi 1081 henkilöä 14.1.-4.2.2019.
Lue lisää tutkimuksesta.
