Varhaiskasvatusalan vetovoima edellyttää mahdollisuuksia urakehitykseen

Varhaiskasvatusalan vetovoima edellyttää mahdollisuuksia urakehitykseen

Varhaiskasvatuksen koulutuksen kehittämisfoorumin loppuraportti on julkaistu. Koulutus- ja urapolkujen kehittämisessä jatkotoimet ovat tarpeen opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Varhaiskasvatuslain hyväksymisen yhteydessä vuonna 2018 eduskunta edellytti, että varhaiskasvatuksen koulutuksen kehittämisfoorumi kehittää edelleen varhaiskasvatuksen koulutus- ja urapolkuja. Uusien koulutus- ja urapolkujen tuli heidän mukaansa tunnistaa ja tunnustaa kunkin koulutuksen osaamisalueet ja vahvuudet sekä perustua varhaiskasvatuslain tavoitteisiin ja lapsen edun kokonaisarvioon. Lisäksi eduskunnan päätöksen mukaan tulisi varmistaa, että varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on mahdollisuudet edetä urallaan kattavan ja ajallisesti tehokkaan täydennys- ja jatkokoulutuksen turvin.

Sivistysvaliokunta puolestaan kehotti foorumia arvioimaan, miten ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut saisi mahdollisimman joustavasti riittävän pedagogisen lisäosaamisen, jotta voi suorittaa maisterin opinnot yliopistossa ja voisi jatkossa toimia varhaiskasvatuksen johtajana. Tavoitteena myös oli, että aiemmin hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan yliopistollisten kasvatustieteellisten tutkintojen suorittamisessa.

 

Foorumilla vaativa tehtävä

Foorumin työ on nyt valmis ja julkistettu. Tälle työlle asetettiin paljon odotuksia erityisesti joustavista koulutuspoluista. Tehtävä oli jo alun perin vaativa, ehkä mahdotonkin, sillä korkeakouluilla on autonomia päättää hakukelpoisuudesta tai aiempien opintojen hyväksiluvusta. Varhaiskasvatuksen koulutuksen kehittämisfoorumilla ei ole toimivaltaa näihin, joten sen työn lopputuotoksena on useita kehittämissuosituksia.

Foorumi esittää raportissaan, että kehittämissuosituksista tulisi laatia konkreettinen toimintasuunnitelma. Ehdotus on kannatettava, sillä osa foorumin esityksistä on vielä keskeneräisiä ja edellyttävät edelleen yhteistä keskustelua koulutuksen järjestäjien ja työelämän edustajien kesken. Sen sijaan koulutus- ja urapolkujen kehittäminen edellyttää nyt toimenpiteitä opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

 

Opetus- ja kulttuuriministeriön toimet tarpeen

Tällä hetkellä avoimien yliopistojen väylät ja jatkuvan oppimisen malliin perustuvat ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen koulutustarjonnat mahdollistavat opintopisteiden kartuttamisen ennen varsinaiseksi tutkinto-opiskelijaksi siirtymistä. Joustoa tämä toisi siis vasta tutkinto-opiskelijalle, mutta malli jättää kokonaan huomioimatta aikaisemmin suoritetun opinnot ja mahdollisen työkokemuksen.

Esimerkiksi sosionomi (AMK) -taustaisen varhaiskasvatuksen opettajan tutkinto on laajuudeltaan 210 opintopistettä. Jos hän haluaisi päiväkodin johtajaksi, pitäisi hänen suorittaa kasvatustieteiden maisterin tutkinto. Tällöin opintopolun kokonaismäärä olisi jo huikeat 485 opintopistettä. Koulutusputki on epätarkoituksenmukaisen pitkä ja merkitsisi päällekkäistä kouluttautumista toiseen samantasoiseen alempaan korkeakoulututkintoon.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tuleekin ottaa korkeakoulujen ohjauksessa huomioon, että huolehditaan varhaiskasvatuksen työntekijöiden jatko- ja täydennyskoulutuksen kannalta tarpeellisista opintopoluista. Varhaiskasvatusalalle tulee luoda valtakunnalliset linjaukset AHOT-käytäntöihin korkeakouluissa, joiden lähtökohtana on koulutuksen kansallinen viitekehys. Näin voitaisiin vahvistaa elinikäisen oppimisen ideaa, vähentää päällekkäisyyttä ja vastata myös hallitusohjelmaan sisältyvään jatkuvan oppimisen uudistukseen.

Varhaiskasvatusalan vetovoima edellyttää nyt tekoja. Ala ei houkuttele, ellei se tarjoa myös mahdollisuuksia urakehitykseen.

 

Marjo Katajisto on edustanut Talentiaa varhaiskasvatuksen koulutuksen kehittämisfoorumissa, jonka työhön osallistui yhteensä 47 toimijaa.

Marjo Katajisto

Talentian erityisasiantuntija

Jaa sivu