Varhaiskasvatuksen ongelmat eivät johdu henkilöstörakenteesta

Varhaiskasvatuksen ongelmat eivät johdu henkilöstörakenteesta

Inkeri Ruokonen, Nina Sajaniemi ja Eeva-Leena Onnismaa käsittelivät lastentarhanopettajapulaa 24.6.2020 HS:n mielipideosastolla. Heidän mielestään sosionomi (AMK) -tutkintoa opiskeleville ei pitäisi enää antaa mahdollisuutta opiskella varhaiskasvatuksen opettajaksi. Kirjoittajat viittaavat erilaisiin tutkimuksiin, joita on tarpeen kommentoida.

Helsingin yliopiston tutkimuksen (2018) mukaan sosionomi (AMK) -taustaiset varhaiskasvatuksen opettajat sitoutuvat työhönsä enemmän kuin kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneet. Kasvatustieteen kandeista 62 % harkitsi alanvaihtoa, sosionomi (AMK) -taustaisista 55 %.

Meillä on hyvin koulutettu varhaiskasvatushenkilökunta, mutta alaa rasittaa henkilökunnan jatkuva vaihtuvuus, kuormittuneisuus, sairauspoissaolot ja vaikeudet palkata uusia, päteviä varhaiskasvattajia.

Varhaiskasvatuslaki on tässä suhteessa säädöspohjaltaan heikko. Laki nimittäin mahdollistaa tilapäisen poikkeamisen kelpoisuusehdoista. Tätä mahdollisuutta työnantaja käyttää sen sijaan, että houkuttelisi pätevää henkilökuntaa palkkausta parantamalla. Varhaiskasvatuslain säätämisen jälkeen tilanne ei helpotu vuosikymmeniin.

Kirjoittajat esittävät erilaisten koulutusväylien kehittämistä yhdeksi ratkaisuksi opettajapulaan. Hyvä että uusia koulutusmahdollisuuksia syntyy, esimerkiksi avoimen yliopiston väylää on tarpeen kehittää.

Sosionomi (AMK) -taustaisen varhaiskasvatuksen opettajan tutkinto on laajuudeltaan 210 opintopistettä. Jos hän haluaisi päiväkodin johtajaksi, pitäisi hänen suorittaa kasvatustieteiden maisterin tutkinto. Tällöin opintopolun kokonaismäärä olisi jo huikeat 485 opintopistettä. Kallis investointi yksilölle ja yhteiskunnalle.

Kirjoittajien mukaan yksipuolistunut henkilöstörakenne näkyy toiminnan laadun ongelmina. Alalla on jo 1980-luvulta asti työskennellyt sosiaalialan oppilaitoksista valmistuneita sosiaalikasvattajia varhaiskasvatuksen opettajan tehtävissä. Varhaiskasvatuksen laatua ei ole systemaattisesti tutkittu, mutta suomalaisten lasten Pisa-tulokset ovat olleet maailman huippua. Varhaiskasvatuksen huono laatu tuskin olisi tällaista tulosta mahdollistanut.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi tutki varhaiskasvatussuunnitelmien (vasu) toteutumista päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Tutkimuksen tehneiden mukaan henkilöstörakenne ei ole laatuongelmien syy.

Vasun ja sen myötä laatuun vaikuttavia tekijöitä olivat henkilökunnan riittävyys ja vaihtuvuus, materiaalien puute, puutteet tiloissa, kiire, arjen rakenteet, puutteet johtamisen rakenteissa ja taloudelliset resurssit.

Olen kirjoittajien kanssa samaa mieltä siitä, että huomiota on edelleen suunnattava työoloihin. Siksi henkilöstön vaihtuvuuteen on löydettävä ratkaisu.

Marjo Katajisto

Talentian erityisasiantuntija

Jaa sivu