Vanhuspalveluissa tarvitaan luottamuksen lujittamista

Vanhuspalveluissa tarvitaan luottamuksen lujittamista

Vanhuspalvelujen hoivakriisi rikkoi luottamuksen palvelujärjestelmään. Puutteita ja rikkeitä on korjattu, mutta palvelujen laadun ja saatavuuden parantamisessa on yhä työtä tehtävänä. Särkyneen luottamuksen palauttamiseksi tarvitaan monitahoista kehittämistä ja valmiutta investointeihin.

Hoivakriisi poiki kantelupiikin

Syksyllä 2018 julkisuuteen nousseet vanhuspalvelujen epäkohdat rikkoivat niin yleistä kuin yksittäisten asiakkaiden ja heidän läheistensä luottamusta palvelujen laatuun. Huoli oli suuri ja usein musertava myös työntekijöille.

Epäkohtia kanavoitiin lukuisiin kanteluihin. Valvontaviranomaisten ratkaisuilla ja valvontakäynneillä osa niistä saatiin korjattua. Julkinen keskustelu ja viranomaisten toimet ohjasivat toivottavasti yleisesti myös esimerkiksi omavalvonnan kehittämiseen. Parannettavaa ja huolia on silti yhä.

Palvelujen saatavuudessa aukkoja

Korona-aika on osaltaan heikentänyt luottamusta palvelujärjestelmän kykyyn vastata vanhusten tarpeisiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus kertoo vaikeuksista päästä virka-aikana toteutettaviin palveluihin ja kasvaneesta kysynnästä myös päivystyksellisiin palveluihin.

Jo ennen koronaepidemiaa tehdyssä THL:n asiantuntija-arviossa todettiin, että ikääntyneet ihmiset pääsivät kyllä kiireelliseen palvelutarpeen arviointiin nopeasti. Monesti kuitenkin palvelujen myöntämiskriteerejä oli tiukennettu. Näin ikääntyneet eivät aina päässeet palvelujen piiriin tarpeidensa mukaan.

Vanhuspalveluissa tarvitaan lisää sosiaalihuollon osaamista

Vanhuspalvelujen vajeiden korjaamiseen on poliittisesti sitouduttu kirjaamalla hallitusohjelmaan tavoitteeksi luottamuksen palauttaminen.

Hallitusohjelman mukaan vanhuspalvelulaissa on jo säädetty tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon henkilöstömitoituksesta ja välitöntä asiakastyötä tekevästä henkilöstöstä. Valitettavasti julkisessa keskustelussa mitoitus on kaventunut puheeksi hoitajapulasta. Samalla sivuutetaan, että kyseessä ei ole hoitotyö vaan sosiaalihuollon palvelut. Niissä tarvitaan laajasti myös laillistettujen sosiaalihuollon ammattihenkilöiden osaamista, jotta asiakkaiden moninaisiin tarpeisiin pystytään vastaamaan laatu ja asiakkaiden etu varmistaen.

Parhaillaan on valmistelussa kotiin annettavien palvelujen saatavuuden ja laadun kehittäminen sekä asumispalvelujen säätelyn kokonaisuuden uudistaminen. Yksityiskohtia tästä niin sanotusta vanhuspalvelulain uudistamisen toisesta vaiheesta ei tätä kirjoitettaessa ole käytettävissä.

Välttämätöntä on, että uudistuksella turvataan ikääntyneiden ihmisten oikeus hyvinvointiin ja merkitykselliseen elämään. Tämä edellyttää, että palvelut ovat sekä monipuolisia että riittäviä. Sosiaali- ja terveydenhuollon osaamista on hyödynnettävä kattavasti palveluja järjestettäessä.

Luottamus rakentuu teoista ja niiden ennakoinnista

Palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa on keskeistä, että lainsäädäntöä ja  vanhuspalvelujen laatusuosituksia noudatetaan huolellisesti kunnissa ja yksityisillä palveluntuottajilla: On investoitava riittäviin palveluihin ja niiden kehittämiseen, mikä edellyttää myös hankintaosaamista. Henkilöstörakenteen on oltava riittävä ja monialainen. Lisäksi henkilöstön veto- ja pitovoimaa on vahvistettava parantamalla johtamista sekä edistämällä osaamista, osallistamista ja työhyvinvointia.

Näistä sekä lainsäädännön ja suositusten vaikutuksista tarvitaan uutta tutkimus- ja kehittämistietoa, jota voidaan soveltaa vanhuspalvelujen laadun ja saatavuuden parannuksissa. Vanhuspalvelujen asiakkaat, heidän läheisensä ja työntekijät tarvitsevat luottamusta siihen, että ikääntyneille ihmisille varmistetaan oikeus ihmisarvoiseen elämään. Tämä lisää myös tulevien vanhuspalvelujen asiakkaiden luottamusta hyvään vanhuuteen.

Lue lisää Talentian ikäihmisten palvelujen tavoitteista kuntavaaleissa ja muista kuntavaalitavoitteista.

Jaana Manssila

Talentian erityisasiantuntija

Jaa sivu