Ristiriitainen lakiesitys syrjäyttää sosionomit ja ajaa päiväkodit kriisiin

Ristiriitainen lakiesitys syrjäyttää sosionomit ja ajaa päiväkodit kriisiin

Eduskunnan sivistysvaliokunta käsittelee parhaillaan esitystä uudeksi varhaiskasvatuslaiksi. Talentia oli tänään kuultavana ja antoi oman lausuntonsa.

Mielestämme varhaiskasvatuslakiesitys on hyvin monitulkintainen ja paikoin ristiriitainen. Esitys pahentaa nykyisestään päiväkotien pulaa korkeakoulutetusta henkilöstöstä ja lisää henkilöstön vaihtuvuutta. Tämä vaarantaa lasten turvallisuuden eikä mahdollista laadukasta ja tavoitteellista varhaiskasvatusta.

Keinotekoista jakoa

Hallituksen esityksessä nykyinen lastentarhanopettajan tehtävä esitetään ilman perusteluja jaettavaksi kahdeksi eri tehtäväksi, varhaiskasvatuksen opettajaksi ja varhaiskasvatuksen sosionomiksi. Epäselväksi jää, mitä tehtäviä varhaiskasvatuksen sosionomi tekisi. Keinotekoinen jako opettajan ja sosionomin tehtäviin lisää hierarkiaa ja tehtävien ja roolien epäselvyyttä päiväkodeissa. Jo nyt pelkkä lakiesitys on heikentänyt päiväkotien työskentelyilmapiiriä ja asettanut kandidaatteja ja sosionomeja vastakkain.

Jos varhaiskasvatuksen opettajan tehtävät halutaan kaikesta huolimatta jakaa, tulee sosionomin vastata educare-mallin toteutumisesta, eli opetuksen ja hoidon koordinoinnista yhdeksi kokonaisuudeksi. Tällöin opettaja vastaisi opettamisesta ja hoitaja vastaisi hoitamisesta. Lisäksi sosionomi vastaisi sosiaalipedagogiikan ja johtamisen osaajana tiimityöskentelystä, lasten vertaissuhteiden rakentamisesta, koko päiväkodin yhteisöllisestä toiminnasta sekä yhteistyöstä perheiden ja sidosryhmien kanssa.

Kuka on kelpoinen ja mihin?

Lakiesityksen henkilöstöä koskevassa siirtymäsäädöksessä mainitaan, että Joka tämä lain voimaan tullessa voimassa olleiden säädösten mukaan on ollut kelpoinen toimimaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) 7 §:ssä tarkoitettuna lastentarhanopettajana, on kelpoinen toimimaan 26 ja 27 §:ssä tarkoitetussa tehtävässä.”

Muotoilu on epäselvä ja jättää auki mm. seuraavat asiat:

  • Onko sosionomitutkinnon suorittanut kelpoinen sekä opettajan että sosionomin tehtävään ja onko kandidaatti kelpoinen myös sosionomin tehtävään?
  • Voiko työnantaja päättää, että se muuttaa kaikkien sosionomien nimikkeen varhaiskasvatuksen sosionomiksi, vaikka työntekijällä on kelpoisuus toimia myös varhaiskasvatuksen opettajana?
  • Voiko työnantajat rajata hakukelpoisiksi opettajan tehtävään vain esimerkiksi kandidaatin tutkinnon suorittaneet, mitä jo nyt tehdään?
  • Miten käy opistoasteen tutkinnon suorittaneille lastentarhanopettajille?

Jotta asioihin saataisiin selvyyttä, tulisi lakiesitystä muuttaa siten, että ne henkilöt, jotka lain voimaan tullessa ovat olleet kelpoisia toimimaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) 7 §:ssä tarkoitettuna lastentarhanopettajana, ovat jatkossakin kelpoisia toimimaan 26 §:ssä tarkoitetussa varhaiskasvatuksen opettajan tehtävässä.

Sosionomien työllistyminen vaikeutunut jo nyt

Lakiesityksen 37 §:ssä todetaan: ”Päiväkodissa kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä toimivasta 35 §:ssä tarkoitetusta henkilöstöstä vähintään kahdella kolmasosalla tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus, josta vähintään puolella varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus. Muilla tulee olla vähintään varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuus.”

Yksityiskohtaisissa perusteluissa kuitenkin hämmennetään tätä ns. selkeää pykälää mainitsemalla, että ”Näin ollen vähintään yhdellä kolmesta olisi kandidaatin tutkinto, toisella joko kandidaatin tutkinto tai sosionomin tutkinto ja kolmannella vähintään lastenhoitajan kelpoisuus.”

Miksi mainitaan korkeakoulutettujen tutkinnot eikä kelpoisuutta? Kirjaus sulkee mm. kaikki opistoasteen tutkinnon suorittaneet ulkopuolelle.

Jotkut kunnat pyrkivät jo nyt soveltamaan lakiesitystä. Ne viittaavat lastentarhanopettajan rekrytointi-ilmoituksissa lakiesitykseen ja esittävät kelpoisuusvaatimukseksi kasvatustieteen kandidaatin tai maisterin tutkintoa. Tämä toiminta on vastoin sekä esitettyä lakia että nykyisin voimassa olevia varhaiskasvatuksen henkilöstön kelpoisuuksia koskevaa lainsäädäntöä.

Nyt tarvitaan myös lainsäätäjältä selkeä kannanotto siihen, että sosionomikoulutuksen saaneet lastentarhanopettajat ovat tällä hetkellä ja myös jatkossa – koko työuransa ajan – kelpoisia varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin. Muuten siirtymäsäännös jää tyhjäksi kirjaukseksi.

Opiskelijoita ei enää kiinnosta

Lakiesityksessä esitetään toive, että varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäviä perustettaisiin, mutta sitä ei vaadita. Näin ollen varhaiskasvatukseen suuntautuneella sosionomilla ei välttämättä ole työpaikkaa, johon hän työllistyy nyt tai saati sitten valmistuttuaan opintoihin luodun siirtymäajan 31.7.2023 jälkeen.

Sosionomiopiskelijat valitsevat jo entistä harvemmin opettajan kelpoisuuden tuottavat opinnot osaksi tutkintoa. Talentian tekemän selvityksen mukaan kaikissa ammattikorkeakoulussa varhaiskasvatuksen opinnot on valinnut vuosien 2015–2018 välillä selkeästi vähenevä määrä. Mistä korkeakoulutettua henkilöstöä saadaan päiväkoteihin? Yliopiston opiskelijapaikkojen lisäämisellä ei vajetta täytetä.

Tie pystyyn päiväkohdin johtajan tehtävistä

Vaikka nykyisin päiväkodin johtajana toimivat säilyttävät kelpoisuutensa, muussa työssä olevien sosionomien ja kandidaattien tai alalle opiskelevien tulisi lakiesityksen mukaan suorittaa kasvatustieteen maisterin tutkinto ennen vuotta 2030, mikäli haluaisivat toimia päiväkodin johtajana siirtymäajan 1.1.2030 jälkeen.

Tällöin sosionomin opintosuoritukset tehtävään olisivat 510 opintopistettä, mikäli aiempia opintoja ei maisterikoulutuksessa hyväksi luettaisi. Sosionomin pitäisi siis opiskella päiväkodin johtajan tehtävää varten yhteensä 8,5 vuotta, kun hän on nykyisen lain mukaan kelpoinen tehtävään sosionomi (AMK tai YAMK) -tutkinnolla. Kandidaatti pääsisi samaan tehtävään 5 vuoden koulutuksella.

Laki ei tunnusta korkeakoulujärjestelmämme yhdenvertaisuutta ja se vaatii korjauksia siten, että sosionomeja ei suljeta ulos päiväkodin johtajan tehtävistä. Mikäli vuoden 2030 jälkeen kelpoisuudeksi halutaan ylempi korkeakoulututkinto, tulee se säätää niin, että kelpoisuus päiväkodin johtajan tehtäviin on henkilöllä, joka on suorittanut varhaiskasvatukseen soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon ja jolla on riittävä johtamistaito.

Esimerkkeinä soveltuvasta korkeakoulututkinnosta tulee mainita sekä varhaiskasvatukseen suuntautunut sosionomi YAMK että kasvatustieteen maisterin tutkinto. On kohtuutonta tukkia tie päiväkodin johtajaksi sosionomeilta, joilla on hyvä osaaminen johtajan tehtäviin. Näin murskataan monen nuoren urahaaveet.

Laki palautettava takaisin valmisteluun

Kaiken kukkuraksi lakiesitys perustuu hyvin hatariin tietoihin varhaiskasvatuksen henkilöstön kokonaismääristä. Esityksessä mainitaan henkilöstön määräksi yhtäällä 40 000 ja toisaalla 27 000. Lukijalle ei myöskään aina selviä, mihin tietolähteisiin esitetyt luvut pohjautuvat. Tämä on erittäin hämmentävää, kun lakia ollaan säätämässä.

Olisikin vastuutonta runtata henkilöstöä koskevat muutokset läpi näin hataralla pohjalla. Jotta merkittäviä uudistuksia voidaan tehdä, tulee ensin hankkia tarkat tiedot henkilöstön todellisesta määrästä, nykyisistä koulutusmääristä sekä alalle siirtyvistä ja sieltä poistuvista.

Talentia esittää, että opetus- ja kulttuuriministeriö on perustaisi varhaiskasvatusfoorumin, joka tasapuolisesti eri koulutuksen järjestäjien kanssa tunnistaisi ja tutkisi alan koulutusten vahvuudet ja sen jälkeen esittäisi mahdollisia uudistuksia alan perus-, perehdyttämis- ja täydennyskoulutukseen. Vasta näiden toimien jälkeen on mahdollista valmistella tarvittavat säädösmuutokset henkilöstön kelpoisuuksiin ja henkilöstörakenteeseen.

Talentian lausunto hallituksen esityksestä varhaiskasvatuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (20.4.2018)

 

Kirjoittaja on Talentian ammattiasioiden päällikkö

Marjo Varsa

Jaa sivu