Lisää laatua varhaiskasvatukseen – rakennuspalikoina ilmoitusvelvollisuus ja omavalvonta

Lisää laatua varhaiskasvatukseen – rakennuspalikoina ilmoitusvelvollisuus ja omavalvonta

Suomen hallituksen lainsäädäntösuunnitelman mukaan varhaiskasvatuslakiin on tulossa henkilöstön ilmoitusvelvollisuus epäkohtatilanteista. Ehdotimme Talentiassa tätä ilmoitusvelvollisuuden lisäämistä lakiin jo vuoden 2018 lausuntokierroksella.

Tällä hetkellä varhaiskasvatuslaki edellyttää, että yksityisen palveluntuottajan on laadittava omavalvontasuunnitelma varhaiskasvatustoiminnan asianmukaisuuden varmistamiseksi. Yhtä lailla myös julkisen palveluntuottajan tulisi laatia omavalvontasuunnitelma varhaiskasvatuksen laadun, turvallisuuden ja lapsen edun ensisijaisuuden varmistamiseksi.

Omavalvonnan perusideana on, että sen avulla palveluissa esiintyvät epäkohdat ja palvelun onnistumisen kannalta epävarmat ja riskiä aiheuttavat tilanteet pystytään tunnistamaan, ehkäisemään ja korjaamaan nopeasti. Omavalvontasuunnitelma on julkinen asiakirja. Näin esimerkiksi vanhemmat tietävät, miten yksikössä varmistetaan, että palvelu toteutetaan laadukkaasti, ja miten toimitaan, jos palvelu ei syystä tai toisesta toteudu tavoitteiden mukaisesti.

 

Ilmoitusvelvollisuus jatkossa lakisääteiseksi

Tilanteissa, joissa työnantaja ei syystä tai toisesta kanna omaa vastuutaan, tulisi työntekijöiden voida tehdä siitä ilmoitus valvonnasta vastaavalle viranomaiselle. Uusien suunnitelmien mukaan henkilökunnan ilmoitusvelvollisuudesta tulee lakisääteinen velvoite, ja se on ymmärrettävä myös työntekijän ammattieettiseksi velvollisuudeksi ja oikeudeksi.

Ilmoituksen saatuaan toiminnasta vastaavan tulee käynnistää toimet epäkohdan poistamiseksi. Tarvittaessa valvova taho selvittää tilanteen ja voi ohjata tai määrätä työnantajaa ryhtymään toimenpiteisiin. Ilmoitusvelvollisuus on myös osa ennakollista valvontaa.

Aluehallintovirastoissa seurataan varhaiskasvatuksen ongelmakohtia esiin nousseiden kysymysten perusteella. Vuosina 2017–2018 aluehallintovirastoissa tehtiin yhteensä 180 valvontapäätöstä.

Valvonta-asioissa esille ovat nousseet henkilöstömitoitus, ryhmäkoot ja henkilökunnan kelpoisuusvaatimukset. Lisäksi esille ovat nousseet toimintapaikkojen turvallisuus, tyytymättömyys lapsen ja perheen saamaan kohteluun, henkilökunnan epäasiallinen käytös, ruokailun järjestäminen, katsomuskasvatukseen toteuttaminen ja siihen liittyvät järjestelyt sekä puutteellinen tiedonkulku perheen ja palvelun järjestäjän tai toimintayksikön välillä.

 

Varhaiskasvatuksen valvontaohjelma käyttöön vuoden 2020 alussa

Aluehallintovirasto ja Valvira ovat yhteistyössä laatineet varhaiskasvatuksen valvontaohjelman, jonka mukaista valvontaa alettiin toteuttaa 1.1.2020. Valvontaohjelmassa on päädytty tarkastelemaan henkilöstömitoitusta, ryhmäkokoa ja henkilökunnan kelpoisuusvaatimuksia erityisinä valvonnan painopistealueina, koska suurin osa epäkohtailmoituksista koskee kyseisiä teemoja.

Aluehallintoviraston valvonta kohdistuu näiden teemojen osalta erityisesti kuntien järjestämään varhaiskasvatukseen. Valviran valvonnan ja ohjauksen kohteena on puolestaan yksityisten päiväkotien omavalvonta.

Ilmoitusvelvollisuus ja omavalvonta vahvistaisivat varhaiskasvatuksen laadun kehittämistä ja arviointia. Varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on paras käsitys palvelujen toteutumisesta. Henkilökunta arvioi omaa toimintaansa, kuulee lapsia ja vanhempia palveluiden laatuun ja lapsen edun ensisijaisuuden toteutumiseen liittyvissä asioissa sekä ottaa vastaan palautetta. Varhaiskasvatuspalvelujen laadun kehittäminen onkin johdon, työntekijöiden, lasten ja huoltajien yhteistyötä. Tämä edellyttää hyvää ja avointa keskustelukulttuuria, hyvää johtamista ja henkilöstön koulutusta, jotta varhaiskasvatuslain tarkoitus toteutuu käytännössä.

Marjo Katajisto

Talentian erityisasiantuntija

Jaa sivu