Toimeentulotukiuudistus syventää köyhyyttä ja kasvattaa kustannuksia
Hallitus tavoittelee toimeentulotuen kokonaisuudistuksella työllisyyden parantamista ja säästöjä, mutta seuraukset voivat kuitenkin olla päinvastaiset: heikoimmassa asemassa olevien ahdinko syvenee ja yhteiskunnan kustannukset kasvavat, varoittaa Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia.
– Leikkaukset ja sanktiot eivät lisää työllisyyttä. Päinvastoin köyhyys yleistyy ja sosiaali- ja terveyspalvelut kuormittuvat entisestään, sanoo Talentian erityisasiantuntija Heidi Pekkarinen.
Lakiesityksen mukaan esimerkiksi yksinasuvien toimeentulotuen perusosaa leikattaisiin kolme prosenttia ja yksinhuoltajien noin kaksi prosenttia. Jos henkilö ei ole hakenut opintotuen ja työttömyysturvan kaltaisia ensisijaisia etuuksia, perusosaa voitaisiin leikata jopa 50 prosenttia – ilman, että Kelan tarvitsee ilmoittaa asiasta sosiaalihuoltoon.
– Suomessa perusturva on jo nyt liian matalalla tasolla. Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on huomauttanut tästä toistuvasti. Uudet leikkaukset pahentaisivat tilannetta entisestään ja vaarantaisivat perustuslaissa turvatun oikeuden ihmisarvoiseen elämään, Pekkarinen painottaa.
Talentian jäsenkyselyn mukaan suuri osa toimeentulotuen asiakkaista tarvitsee laaja-alaista tukea arjessa selviytymiseen. Moni on työkyvytön, mutta ei saa työkyvyttömyyseläkettä eikä täytä vastikkeellisuuden ehtoja. He jäävät etuusjärjestelmän ulkopuolelle.
Sanktiot eivät paranna työkykyä, eivätkä poista mielenterveys- ja päihdeongelmia. Sen sijaan ne voivat syventää syrjäytymistä ja viivästyttää avunsaantia.
Lakiesityksen mukaan Kelan ei tarvitsisi ohjata velvoitteita laiminlyönyttä asiakasta sosiaalihuollon palvelutarpeen arviointiin. Ilman Kelan ilmoituksia monien tilanne ei tule sosiaalihuollon tietoon.
– Siinä vaiheessa, kun asiakas lopulta tulee sosiaalihuoltoon, voi hänen elämänsä olla jo vaikeassa solmussa. Ongelmien ratkominen on tällöin hankalampaa ja kalliimpaa, Pekkarinen sanoo.
Leikkaukset ja sanktiot eivät lisää työllisyyttä.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen kuormitus kasvaa
Samaan aikaan hallitus suunnittelee 100 miljoonan euron vuosittaisia leikkauksia sosiaalihuollon palveluihin.
– Tilanne kuormittaa sosiaalialan ammattilaisia myös ammattieettisesti. Kun palveluja ei ole riittävästi, he eivät voi tarjota asiakkaiden tarvitsemaa apua. Lopputuloksena häädöt, asunnottomuus, lastensuojelun tarve ja mielenterveysongelmat lisääntyvät. Tämä horjuttaa yhteiskunnan vakautta, Pekkarinen varoittaa.
Talentia ehdottaa kannustavia työllistämispalveluja, yksilöllisiä tukimuotoja ja toimivia väyliä työelämään myös osatyökykyisille ja työkyvyttömille.
– Sosiaaliturvaan on palautettava suojaosat, jotka mahdollistavat osa-aikatyön tekemisen ilman tukien menettämistä. Se auttaisi pääsemään takaisin kiinni työelämään, Pekkarinen sanoo.
Yleistukea ei voi tarkastella irrallaan muusta sosiaaliturvasta
Talentia suhtautuu myönteisesti hallituksen suunnitelmaan yleistuesta, joka yhdistäisi työmarkkinatuen ja peruspäivärahan. Sosiaaliturvan yksinkertaistaminen saa kannatusta myös Talentian jäsenkyselyssä.
– Yleistuki on perusajatukseltaan hyvä, mutta sitä ei voi kuitenkaan tarkastella irrallaan muusta sosiaaliturvasta. Tarvitaan koko sosiaaliturvan kokonaisuudistus, Pekkarinen korostaa.
Hallituksen lakiesitys yleistuesta ei myöskään ota riittävästi huomioon perhemuotoa ja huoltovelvollisuutta. Tämä voi johtaa siihen, että entistä useampi perhe joutuu turvautumaan toimeentulotukeen.
– Hallitus haluaa vähentää toimeentulotuen tarvetta, mutta esitetty malli saattaa päinvastoin lisätä sitä, Pekkarinen huomauttaa.
>> Tutustu Talentian lausuntoon toimeentulotuen kokonaisuudistuksesta
>> Tutustu Talentian lausuntoon yleistuesta
Lisätietoja:
