Talentian selvitys: Sosiaalialan johtajan on tunnettava alansa erityispiirteet
Sosiaalialan johtamisessa on vetovoimaa, mutta tehtävään ei hakeuduta millä ehdoilla hyvänsä. Epäselvät urapolut, puutteellinen perehdytys sekä vastuun ja vaikutusvallan epäsuhta heikentävät johtajaksi hakeutumista.
Talentian tuoreen selvityksen mukaan 80,9 prosenttia sosiaalialan ammattilaisista katsoo, että sosiaalialan johtamiseen liittyy selkeitä erityispiirteitä.
– Sosiaalialan johtajan pitää vastaajien mukaan ymmärtää asiakastyötä, alan lainsäädäntöä, ammattietiikkaa, palvelujärjestelmää sekä työn todellisuutta talouden ja inhimillisten tarpeiden ristipaineessa, kertoo Talentian erityisasiantuntija Kristiina Ruuskanen.
– Vastaajat kokevat, ettei substanssiosaaminen automaattisesti tee ihmisestä hyvää johtajaa, mutta sosiaalialan johtamista on vaikea tehdä hyvin, jos ei ymmärrä johdettavaa työtä, hän täsmentää.
Ruuskasen mukaan vastausten valossa on hyvä, että hallitus on päättänyt esittää tarkennuksia hyvinvointialueiden johtamisen osaamiskriteereihin. Talentia katsoo, että hyvinvointialueiden johtamisessa tulee korostaa sosiaalityön tieteenalan tuottamaa osaamista.
Kiinnostusta johtamiseen on
Sosiaalialalla on selvityksen mukaan johtamisesta kiinnostuneita ammattilaisia. Niistä, joiden nykyiseen työnkuvaan ei kuulu johtamista, 32 prosenttia on kiinnostunut johtamistehtävistä tulevaisuudessa. Kiinnostus on korkeinta uran aikaisemmissa vaiheissa ja vähenee pitkän työuran myötä.
Johtamistehtäviin hakeutumiseen vaikuttavat erityisesti palkkaus, työnkuvan selkeys, kohtuullinen työmäärä, riittävät resurssit, hyvä johtamiskulttuuri sekä saatava tuki ja perehdytys. Mahdollisuus vaikuttaa ja kehittää työtä motivoi hakeutumaan johtajaksi.
– Vastaajien viesti on, että voin ottaa vastuuta, jos minulla on myös edellytykset kantaa se, Ruuskanen sanoo.
Tärkein kehityskohde johtotehtävien vetovoimaisuudessa on johtajien perehdytys. Johtotehtävissä toimivista vastaajista noin puolet (50,6 %) arvioi saamansa perehdytyksen riittämättömäksi.
Etenemispolut kaipaavat selkeyttä
Vaikka kiinnostusta johtotehtäviin on, yli puolet vastaajista (57,5 %) ei tiedä, miten organisaatio tukee johtamistehtäviin hakeutumista.
Lisäksi vain joka neljäs (25,2 %) kokee organisaatiossaan ylipäätään olevan etenemismahdollisuuksia tällaisiin tehtäviin.
Lähes kolmannes (31 %) kertoo kohdanneensa suoranaisia esteitä johtamistehtäviin etenemisessä. Taustalla ovat muun muassa johtamispaikkojen vähäisyys ja se, että ensimmäistä johtajan roolia on vaikea saada, koska rekrytoinneissa vaaditaan usein aiempaa kokemusta johtamisesta.
Ihmisten johtaminen palkitsee mutta kuormittaa
Johtamistyössä palkitsevinta on vastaajien mukaan työntekijöiden tukeminen sekä työyhteisön ja sen ilmapiirin kehittäminen.
Vaativimmiksi puoliksi nousevat ristiriitatilanteet, työkykyhaasteet, sairauspoissaolot, vaikeat keskustelut, muutosvastarinta sekä henkilöstötilanteisiin tarvittava aika.
– Kyselyn viesti on selvä: johtaminen ei ole vain hallinnollista työtä, vaan ennen kaikkea ihmisten johtamista, Ruuskanen sanoo.
Vastuu ei aina näy palkassa
Useat vastaajat kokevat, että johtajien vastuu kasvaa ilman, että resurssit, palkka tai päätösvalta kasvavat samassa suhteessa. Yli puolet (51,7 %) johtotehtävissä toimivista arvioi, ettei palkka vastaa tehtävän edellyttämää osaamista ja vastuuta.
– Lisäksi erityisesti lähijohtajat kuvaavat tilanteita, joissa vastuu on suuri, mutta merkittävät ratkaisut tehdään silti ylemmillä organisaatiotasoilla.
Talentian jäsenkysely sosiaalialan johtamisesta toteutettiin 15.–30.6.2026. Kyselyyn vastasi yhteensä 1 187 henkilöä, joista valtaosalla on joko yhteiskuntatieteiden/valtiotieteiden maisterin (sosiaalityö) tai sosionomin (AMK tai ylempi AMK) tutkinto.
Lue lisää: Hyvinvointialueiden johtoon tarvitaan sosiaalityön osaamista
Lisätiedot:
