Talentian lausunto vammaispalveluihin kohdistuvista säästöistä

Talentian lausunto vammaispalveluihin kohdistuvista säästöistä

Sosiaali- ja terveysministeriö

Kirjaamo

Lausunto selvityshenkilön ehdotuksista vammaispalveluihin kohdistuvien säästöjen toteuttamisesta

Selvitysmies Kalle Könkkölä on sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta esittänyt ehdotuksensa vammaispalvelujen vaihtoehtoisiksi säästöiksi vammaislainsäädännön uudistamiseen liittyen. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry kiittää mahdollisuudesta esittää näkemyksensä selvitysmiehen ehdotuksista.

Palveluja kehitettävä yhdenvertaisesti

Talentia kannattaa selvitysmiehen tavoin vammaislakien yhdistämistä vammaisten henkilöiden erityispalveluja koskevaksi laiksi. Selvitysmiehen ehdotukset invalidivähennyksen poistosta, liikkumisen tuesta ja henkilökohtaisesta avusta soveltuvat pohjaksi valmisteltaessa lakia vammaisten henkilöiden erityispalveluista. Ehdotuksia on jatkovalmistelussa tarkasteltava ja täsmennettävä siten, että huomioon otetaan eri vammaryhmiin kuuluvien henkilöiden yhdenvertainen kohtelu, asiakasturvallisuus sekä työntekijöiden oikeussuojan turvaaminen vähintään nykytasolla. 

Talentia tarkastelee lausunnossaan selvitysmiehen muita ehdotuksia erityisesti vammaispalveluissa työskentelevien sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattihenkilöiden työn ja osaamisvaatimusten kannalta. Talentian näkemykset perustuvat pääosin Talentian ja Invalidiliitto ry:n toteuttamaan selvitykseen vammaispalveluiden sosiaalialan ammattilaisten käsityksistä ja kokemuksista vammaispalveluiden sosiaalityöstä ja palveluprosesseista[1]. Selvitykseen vastasi marraskuussa 2015 yhteensä 271 henkilöä, joista enemmistö oli sosionomeja ja sosiaalityöntekijöitä toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa kunnissa tai kuntayhtymissä.

Palvelusuunnitelmaa ja arviointiosaamista vahvistettava

Hallinnon keventämiseen liittyvät selvitysmiehen ehdotukset lääkärintodistusten vähentämisestä, toimintakykytiedon toimintamallin käyttöönotosta sekä palvelusuunnitelman ja päätöksen laatimisen samanaikaisuudesta ovat sidoksissa vammaisten henkilöiden yksilölliseen toimintakyvyn ja palvelutarpeiden arviointiin osana asiakkaan palveluprosessia.

Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointi, palvelusuunnitelman laatiminen ja päätöksenteko toteutuvat em. selvityksen tulosten perusteella yleisimmin toisistaan erillisinä eri työntekijöiden toimesta. Näin päätöksenteon koetaan etääntyvän asiakkaiden arjesta ja samalla palvelujen järjestämisen taloudellisten reunaehtojen merkitys korostuu, minkä katsotaan voivan vaarantaa asiakkaiden oikeuksien toteutumisen. Toisaalta sosiaalialan ammattilaiset ilmaisevat, että asiakkaan palveluprosessin vaiheistus voi vähentää työkuormaa ja parantaa sekä suunnitelmien että päätösten laatua.

Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioinnissa tarvitaan vammaispalvelujen sosiaalialan ammattilaisten mukaan lisää osaamista toimintakyvyn arviointiin. Tueksi tarvitaan erilaisia arvioinnin mittareita ja lomakkeita sekä koulutusta niiden käyttöön, moniammatillista yhteistyötä sekä lisää mahdollisuuksia muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten konsultaatioon. Yhteisten tietojärjestelmien tarve tuodaan selvityksessä myös esille.

Palvelusuunnitelmaa em. selvitykseen vastanneet sosiaalialan ammattilaiset pitävät pääosin hyvänä, mutta kehittämistä vaativana työvälineenä. Vastaajien mukaan sekä palvelusuunnitelmia että niiden laatimisen käytäntöjä tulisi kehittää: Suunnitelmien rakenne tulisi yhtenäistää ja laatimista tulisi tukea ohjeistuksella. Suunnitelmien laatimiseen ja päivittämiseen olisi varattava riittävästi työaikaa ja laatimistavat tulisi valita asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden mukaan asiakkaiden osallisuus varmistaen. Myös asiantuntijalausuntojen laatua tulisi parantaa vastaamaan nykyistä paremmin toimintakyvyn arvioinnin ja palvelusuunnittelun tarpeisiin.

Päätöksentekoon liittyen erityisesti vammaispalvelujen sosiaalityöntekijät esittävät tarvitsevansa erilaista koulutuksen, työyhteisöjen ja esimiesten tarjoamaa tukea. Päätösten toimeenpanossa puolestaan tarvitaan välineitä palvelujen toteutumisen systemaattiselle ja luotettavalle arvioinnille.

Talentia katsoo, että palvelusuunnitelmien laatiminen niiden luonteen vuoksi on jatkossakin perusteltua erottaa päätöksenteosta, mutta suunnitelmien rakennetta ja laatimiskäytäntöjä tulee kehittää tukemaan asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaavien palvelujen toteuttamista. Lääkärinlausuntojen pyytämistä voidaan linjata työkäytäntöjä kehittämällä ja ohjeistuksella. Myös lausuntojen sisältöjä voidaan kehittää. 

 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämän sekä Kansa- että Kanta-arkistoissa hyödynnettävän toimintakykytiedon tietomallin käyttöönoton kehittämistä Talentia kannattaa selvitysmiehen ehdotuksen mukaisesti. Asiakastietojen kirjaamiseen Kansa-koulu -hankkeen kirjaamiskoulutuksilla ja muilla toimenpiteillä voidaan tuottaa tuloksia, jotka vastaavat selvitysmiehen esittämiin tarpeisiin kirjaamiskäytäntöjen kehittämisessä.

Talentia ei kannata selvitysmiehen ehdotusta valitusoikeudesta suoraan hallinto-oikeuteen ilman oikaisuvaatimusta, koska yhden asiakasryhmän irrottamista sosiaali- ja terveydenhuollon säännönmukaisesta muutoksen-hakujärjestelmästä ei voida pitää oikeudellisesti perusteltuna.  Selvitysmiehen jatkotyöehdotuksista Talentia kannattaa erityisesti henkilökohtainen budjetti -järjestelmän jatkokehittämistä sekä valmennuksen ja tuen palvelujen kehittämistä. Asiakasmaksujen ja maksukattojen kokonaisuutta on uudistettava siten, että ne eivät estä palvelujen käyttöä eivätkä aiheuta asiakkaille muita kohtuuttomia tilanteita. 

Osaamista ja kehittämistä edistettävä ja hyödynnettävä

Vammaispalvelujen henkilöstön asiantuntemusta ja rakenteellisen sosiaalityön mahdollisuuksia on jatkossa hyödynnettävä systemaattisemmin palvelujen kehittämisessä sekä asiakkaiden osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien edistämisessä. Tämä edellyttää asiakasmäärien kohtuullistamista, tehtävärakenteiden, työnjaon ja työkäytäntöjen kehittämistä eri ammattiryhmien osaamisen lakisääteisen, asiakaslähtöisen ja tuloksekkaan käytön edistämiseksi lainsäädännön kehittämisen ohella.

Lisäksi valtakunnallisten ESR-rahoitteisten kehittämishankkeiden kuten esimerkiksi Vammaissosiaalityön käytäntöjen kehittäminen -hankkeen ja Avain kansalaisuuteen – henkilökohtainen budjetointimalli -hankkeen toimintaa ja tuloksia on myös systemaattisesti sovellettava.

Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden osaamisen ylläpitämisestä ja täydentämisestä on lisäksi huolehdittava sosiaalihuollon ammattihenkilölain (5 §) ja sosiaalihuoltolain (53 §) täydennyskoulutusta koskevien säännösten mukaisesti. Vammaispalvelujen sosiaalihuollon ammattilaisilla on tarve osaamisen vahvistamiseen erityisesti lainsäädännön soveltamisessa sekä eri palvelujärjestelmien kokonaisuuksista ja niiden yhteensovittamisesta.

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry

Tero Ristimäki, puheenjohtaja

Jaana Manssila, erityisasiantuntija

Lisätietoja: Jaana Manssila, jaana.manssila@talentia.fi


[1] Selvitys vammaispalveluiden sosiaalialan ammattilaisten näkemyksistä. Niina Laisi, Tiina Lappalainen ja Mirja Vauramo/Invalidiliitto ry sekä Laura Lindeberg ja Jaana Manssila/Talentia ry. Selvitys julkaistaan 2.12.2016 kansainvälisen vammaisten päivän yhteydessä.

Jaa sivu