Talentian lausunto ammattihenkilölaista

Talentian lausunto ammattihenkilölaista

Sosiaali- ja terveysministeriö                                                                              15.1.2016

PL 33

00023 Valtioneuvosto

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain kumoamiseksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi sekä luonnoksista valtioneuvoston asetuksesta sosiaalihuollon ammattihenkilöistä ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta annetun asetuksen muuttamiseksi.

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia pitää sosiaalihuollon ammattihenkilölakia huomattavana edistysaskeleena sosiaalihuollon asiakkaiden oikeuksien, sosiaali- ja terveydenhuollon integraation sekä sosiaalihuollon tehtävärakenteiden ja työnjaon selkiyttämisen näkökulmista. Tavoitteiden toteutuminen edellyttää kuitenkin esityksen sekä erillislakien täsmentämistä. Laki korvaa 1.3.2016 alkaen sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain.

Hallituksen esityksen sosiaalihuollon kelpoisuuslain kumoamiseksi perusteluista tulee vaikutelma, että normien purku ja kelpoisuusehtojen joustavoittaminen ovat ensisijaiset tavoitteet. Muutoksille ei ole osoitettu merkittäviä työvoimapoliittisia tai taloudellisia perusteita. Sosiaalityöntekijöiden virkojen korvaaminen sosiaaliohjauksen toimilla tai kokonaan muiden ammattikuntien työllä ei säästä, koska palkkaerot sosiaalialan eri ammattiryhmien välillä ovat pienet ja sosiaalityöntekijöiden määrä on jo nyt valtakunnallisestikin tarkasteltuna vähäinen.

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuksen (Dnro 360/54/2013) mukaan sosiaalityöntekijöiden ja sosionomien palkkaero on 9600€/v. Liian vähäisen sosiaalialan koulutuksen omaavan henkilöstön määrän lisäys heikentää sosiaalihuollon laatua ja vaikuttavuutta, vähentää avun oikea-aikaisuutta ja kasvattaa syrjäytymisriskiä sekä johtaa lisääntyvään valitus- ja kantelukierteeseen. Tämä vesittää uuden sosiaalihuoltolain tavoitteet varhaisesta tuesta. Samoin valtiontalouden tavoitteet toiminnan vaikuttavuudesta ja taloudellisuudesta ovat kytköksissä henkilöstön ammattitaitoon.

Sosiaalihuollon ammattihenkilöstöstä annetussa laissa ammatinharjoittamisoikeuden sääntely on rajattu sellaisiin ammattiryhmiin, joiden tehtäviin liittyy julkisen vallan käyttöä, asiakkaan oikeuksien tai itsemääräämisoikeuden rajoittamista sekä muuta perusoikeuksiin puuttumista.

Sosiaalihuollon tehtävät perustuvat lainsäädäntöön, joka sosiaalihuollon työntekijöiden on tunnettava. Lisäksi työntekijöiden tulee hallita oikeat menettelytavat. Tämä edellyttää, että laki turvaa selkeästi ammatissa vaadittavan riittävän osaamisen. Perusosaamisen lisäksi ammatinharjoittaminen edellyttää jatkuvaa osaamisen täydentämistä ja työnohjausta.

Sosiaalihuollon ammattihenkilölain tarkoituksena on myös turvata sosiaalihuollon selkeä työnjako ja tehtävärakenne. Tämä ei ole mahdollista, jos laki ei varmista sosiaalityöntekijän tehtävissä toimivan työntekijän osaamista kaikissa tilanteissa.

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastus (Dnro 360/54/2013) suosittaa, että sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa ohjausotettaan työnjakoon liittyvissä kysymyksissä. Talentia katsoo, että esitykset ovat osin ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa.

Tarkastus toteaa, että nykyinen sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö mahdollistaa tarkoituksenmukaisen ja joustavan henkilöstörakenteen ja työnjaon. Tarkastuksen perusteella ongelmana on, että erityisesti sosiaalipalveluissa työnantajat eivät välttämättä ole tietoisia lainsäädännön mahdollistamista joustoista.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa ajankohtaisin tehtävänkuvien joustavuutta koskeva kysymys on työnjako sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien välillä. Erityisesti sosiaalipalveluissa kunnat ja työnantajat tarvitsevat tietoa siitä, mihin tehtäviin eri koulutukset pätevöittävät. Ongelmaksi todetaan myös, että kunnat ovat eri vaiheissa työnjaon kehittämisessä, ja hyvät käytännöt eivät leviä muihin kuntiin.

Sosiaalihuollon kelpoisuuslaista 272/2005 määrittelemättä jäävät asiat

Sosiaalihuollon kelpoisuuslaissa säädetään sosiaalityöntekijän, sosionomin ja geronomin lisäksi mm. sosiaaliasiamiehen, lastenvalvojan, lastentarhanopettajan, sosiaalihuollon erityistyöntekijän, sosiaalihuollon johtotehtävien ja muiden sosiaalihuollon ammatillisten tehtävien osalta, joita ei ole huomioitu uudessa ammattihenkilölaissa.  Säätelyn ulkopuolelle jäävien työntekijöiden määrä kasvaa tämän lakiesityksen myötä.

Sosiaalialalle suuntaavien ammattikorkeakoulututkintojen tutkintonimikkeet ovat sosionomi (AMK), geronomi (AMK) ja kuntoutuksen ohjaaja (AMK). Kuntoutuksen ohjaajan tutkinnon suorittaneet, arviolta 500 henkilöä, rajataan pois niistä tehtävistä joissa edellytetään sosiaalihuollon ammattihenkilöä.

Tämä ei ole oikeudenmukaista tutkinnon suorittaneiden näkökulmasta eikä tarkoituksenmukaista laadukkaan sosiaalihuollon toteutumisen näkökulmasta. Tilanne lisää epäselvyyttä työelämässä ja työnantajien keskuudessa. Talentia esittää, että kuntoutuksen ohjaajan tutkinnon suorittaneet lisätään ammattihenkilölain 8 §:ään, jotta sosiaalialan eri tutkinnon suorittaneet ovat yhdenvertaisessa asemassa työelämässä.

Hallituksen esityksessä on esitetty sosiaaliasiamiehen, lastenvalvojan ja varhaiskasvatuksen tehtäviä hoitavan henkilöstön ammattien määrittelystä kelpoisuuslain kumoamisen yhteydessä.

Sosiaalihuollon erityistyöntekijöistä ei ole mainintaa hallituksen esityksessä. Sosiaalihuollon kelpoisuusasetuksessa on säädetty mm. kasvatus- ja perheneuvolan sosiaalityöntekijän kelpoisuudesta. Kelpoisuuslain soveltamisoppaassa on lisäksi mainittu, että soveltuvaa erikoistumiskoulutusta voidaan edellyttää esimerkiksi päihdehuollon, lastensuojelun ja vanhustyön erityisasiantuntemusta vaativissa tehtävissä. Talentian näkemyksen mukaan erikoissosiaalityöntekijän ja erikoissosionomin ja -geronomin ammatteista tulee säätää sosiaalihuollon ammattihenkilölaissa.

Tämä tukee sosiaalialan tehtävärakennetta, sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota ja vahvistaa sosiaalihuollon tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Erikoistyöntekijöiden ammattien säätämisen mahdollistaa erikoistumiskoulutuksia koskevan lainsäädännön uudistukset, jotka tulivat voimaan vuoden 2015 alusta. Tämä selkeyttää myös erikoistumiskoulutusten rekisteröintiä.

Sosiaalihuollon hallinnolliset johtotehtävät ja asiakastyön ohjausta sisältävät johtotehtävät tulee säätää sosiaalihuoltolaissa, jotta turvataan sosiaalihuollon asiantuntemus sosiaalipalvelujen johtamisessa. Johtajalla ja esimiehellä on oltava palvelukokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaista asiantuntemusta, jotta voidaan turvata asiakkaille laadukkaat palvelut ja henkilöstön tarvitsema ammatillinen tuki. Sosiaalihuollon hallinnollisiin johtotehtäviin tulee edellyttää sosiaali- tai terveydenhuollon ylempää korkeakoulututkintoa ja ammatillisiin johtotehtäviin sosiaalihuollon laillistettua ammattihenkilöä (sosiaalityöntekijä, sosionomi, geronomi, kuntoutuksen ohjaaja).

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Nyt on esitetty muutettavaksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 12§:ää (Oikeus toimia tilapäisesti sosiaalihuollon laillistetun ammattihenkilön ammatissa). Perusteluissa on todettu että, kunnilla on ollut vaikeuksia saada päteviä sosiaalityöntekijöitä tehtäviin, jolloin on jouduttu palkkaamaan epäpäteviä henkilöitä.

Vasta säädetystä ammattihenkilölaista ei ole kuitenkaan vielä kokemuksia, eikä mitään olennaisia uusia muutoksia ole tällä välillä ilmennyt.  SOTE-uudistuksen myötä palvelut tulevat keskitetyiksi yksittäistä kuntaa suurempiin itsehallintoalueisiin, joilla on paremmat mahdollisuudet saada kelpoisia sosiaalityöntekijöitä hoitamaan laissa säädettyjä tehtäviä. Näin ollen yksittäisten kuntien esittämä huoli kelpoisten sosiaalityöntekijöiden saannista on osin aiheeton.

Muutosesitykseen on kirjattu, että sosiaalityöntekijän ammatissa voi toimia tilapäisesti sosiaalialalle soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö. Tämä tarkoittaa sitä, että tilapäisesti sosiaalityöntekijän tehtävissä voi toimia henkilö, jolla ei ole lainkaan sosiaalityön opintoja suoritettuna, vaikka tehtävä sisältää mm. julkisen vallan käyttöä, asiakkaan oikeuksien rajoittamista ja haavoittuvimmassa asemassa olevien asiakkaiden tukemista, palvelujen koordinointia ja päätöksentekoa.

Talentian näkemyksen mukaan sosiaalityöntekijän tehtäviä hoitavalla tulee olla suoritettuna riittävä määrä sosiaalityön opintoja. Riittävänä määränä voidaan pitää vähintään sosiaalityön yliopistollisia aineopintoja ja käytännön harjoittelua tai riittävää sosiaalityön työkokemusta ammattilaisen ohjauksessa ja valvonnassa. Näin tilapäisesti sosiaalityön tehtäviä voivat hoitaa työntekijät, jotka tähtäävät sosiaalityöntekijän ammattiin.

Talentia esittää ensisijaisesti, että ammattihenkilölain 12§ säilytetään nykyisen kaltaisena.

”Sosiaalityöntekijän ammatissa voi toimia tilapäisesti enintään vuoden ajan sosiaalityöntekijän ammattiin opiskeleva henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti sosiaalityön aineopinnot ja käytännön harjoittelun. Opiskelija toimii ammattiin valmistuneen sosiaalityöntekijän johdon ja valvonnan alaisena.”

Tämä muotoilu edellyttää sosiaalityöntekijän ammattiin opiskelevan henkilön määrittämistä niin, että myös avoimessa yliopistossa suoritetut aineopinnot hyväksytään. Lisäksi harjoittelun voisi korvata sosiaalityöntekijän tehtävissä hankitulla riittävällä työkokemuksella.

Jos nykyinen muotoilu on liian tiukka, tulisi sosiaalityöntekijän tehtävissä toimivan henkilön osaaminen kuitenkin turvata. Talentia esittää toisena vaihtoehtona seuraavaa 12§:n 1 momentin muotoilua:

Sosiaalityöntekijän ammatissa voi toimia tilapäisesti enintään vuoden ajan a) sosiaalityötä opiskeleva henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti sosiaalityön yliopistolliset aineopinnot ja käytännön harjoittelun tai b) sosiaalialalle soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö tai sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, jonka tutkintoon sisältyy tai jonka tutkinnon lisäksi on suoritettu hyväksytysti sosiaalityön yliopistolliset aineopinnot ja käytännön harjoittelu tai harjoittelun sijaan omaa riittävän työkokemuksen sosiaalityön tehtävistä.  Tilapäinen sosiaalityöntekijä toimii ammattiin valmistuneen sosiaalityöntekijän johdon ja valvonnan alaisena.

Tämä muotoilu turvaa sen, että sosionomeilla ja geronomeilla jotka ovat suorittaneet riittävästi sosiaalityön opintoja joko oman tutkintonsa ohessa tai sen jälkeen, ja jotka tähtäävät sosiaalityöntekijän ammattiin, on mahdollisuus toimia tilapäisesti sosiaalityöntekijän sijaisena. Tällöin henkilö on jo usein sosiaalityötä opiskeleva henkilö ja siten kuuluu esityksen ensimmäiseen a) kohtaan. Lain tulkinnan vuoksi asia on kuitenkin hyvä eriyttää.

Jos sosiaalityöntekijältä ei edellytetä riittäviä sosiaalityön opintoja, tulee tilapäisesti sosiaalityöntekijän tehtäviä hoitavan henkilön toimivaltaa merkittävästi rajata, joka on työelämän näkökulmasta hankalaa.

Sosiaalihuoltolaki

On hyvä, että lastenvalvojan tehtävässä toimivan tutkinto ja sen myötä osaaminen määritellään sosiaalihuoltolaissa.

Sosiaalihuoltolain 42§ omatyöntekijän osaaminen tulee turvata kaikille sosiaalihuollon asiakkaille palvelujen vaikuttavuuden varmistamiseksi. Kun asiakas käyttää pääasiassa sosiaalipalveluja, tulee varmistaa, että omatyöntekijä on sosiaalialan ammattihenkilö ja hänellä on tarkoituksenmukainen sosiaalialan osaaminen.

Lastensuojelulaki

60§ henkilöstö – lastensuojelulaitoksen hoito- ja kasvatustehtävien johtaja käyttää merkittävää julkista valtaa, joten tehtävässä tulee olla sosiaalihuollon laillistettu ammattihenkilö.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Talentia pitää hyvänä, että oppilas- ja opiskelijahuoltolain 7 §:n kuraattorin tehtävään edellytetään ammattihenkilöistä annetun lain (817/2015) 7 §:n ja 8 §:n mukaista ammattihenkilöä, joka on sosiaalityöntekijä tai sosionomi. Mikäli henkilö ei ole laissa mainittu ammattihenkilö, velvoittaa oppilas- ja opiskelijahuoltolain 28 §:n siirtymäsäännös henkilöä suorittamaan sosiaalityön aineopinnot ja pätevöitymään tehtävään 31.7.2018 mennessä.

Hallituksen esityksen perusteluissa on kirjattu, että kuraattorin tehtävään soveltuu myös alalle soveltuva yhteiskunta- tai käyttäytymistieteiden korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu sosiaalityön aineopinnot. Opiskeluhuoltolain 7 §:n mukaan kuraattorin kelpoisuusvaatimuksena on vähintään sosiaalihuollon ammatillisista kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) 6 §:n mukainen sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinto eli sosionomin (AMK) tutkinto. Laissa edellytetään lisäksi, että jokaisen oppilaitoksen käytettävissä on oltava sellaisen vastaavan kuraattorin palveluja, jolla on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain 3 §:n mukainen sosiaalityöntekijän kelpoisuus.

Oppilashuoltolain hallituksen esityksen 67/2013 yksityiskohtaisissa perusteluissa sivulla 51 tarkennetaan opiskeluhuollon psykologi – ja kuraattoripalvelujen ammatillisia kelpoisuuksia. Oppilaiden koulunkäynnin tukea ja ohjausta on katsottu tarpeelliseksi selkiyttää ammatillisien kelpoisuuksien osalta, jotta oppilaat saataisiin yhdenvertaiseen asemaan palvelujen laadun osalta. Samassa yhteydessä viitataan siihen, että alalla pitkään toimineille tehdään mahdolliseksi pätevöityä kuraattorin tehtävään määräajassa. Ehdotetun sääntelyn 7 §:n kelpoisuuksien osalta katsotaan hallituksen esityksessä merkitsevän sitä, että opiskeluhuollossa voitaisiin hyödyntää sekä sosionomi (AMK) että ylemmän (AMK) tutkinnon tuottamaa osaamista varmistaen samalla, ettei psykologien ja sosiaalityöntekijöiden osaaminen rajautuisi ainoastaan lastensuojeluasiakkaiden käyttöön.  Tavoitteeksi on esitetty, että se olisi tarpeen mukaan käytettävissä jokaisen oppilaitoksen opiskeluhuollossa.

Hallituksen esityksessä sivulla 72 täsmennetään lain 28§.n tulkintaa siten, että joka ei täytä lakiehdotuksen 7 §:n 2 momentin mukaista kuraattorin tai vastaavan kuraattorin kelpoisuutta voi jatkaa kyseisen virka- tai työsuhteen hoitamista 31.7.2018 asti. Siirtymäsäännöksellä annetaan kuraattorin tehtävää hoitavalle neljä vuotta aikaa täydentää koulutustaan lakiehdotuksen 7 §:n kelpoisuuden saavuttamiseksi. 7 §:n mukaisina kelpoisuuksina laissa mainitaan sosiaalihuollon kelpoisuuslain 6 §:n mukainen sosionomi ja 3 §:n mukainen sosiaalityöntekijä.

Lisäksi Sivistysvaliokunta on korostanut mietinnössään 14/2013, että jatkossa on koulutettava riittävästi koulukuraattorin tarkennettuja kelpoisuusehtoja täyttävää henkilökuntaa.

On myös todettava, että sosionomien työttömyys on lisääntynyt, joten työvoiman saatavuus kuraattorin tehtäviin on hyvä.

Siirtymäsäännöksen 28 §:ssä on erikseen säädetty kuraattorin tehtävää hoitavalle henkilölle enintään neljä vuotta aikaa täydentää koulutustaan lakiehdotuksen 7 §:ssä tarkoitetun kelpoisuuden saavuttamiseksi. Tämän vuoksi ei ole mahdollista tulkita lakia siten, että tehtävään soveltuu myös alalle soveltuva yhteiskunta- tai käyttäytymistieteiden korkeakoulututkinto muuten kuin oppilashuoltolain siirtymäsäännöksen 28 §:n rajauksin. Tämä tulee kirjata selkeästi, jotta hallituksen esityksen ja tavoitteiden mukainen sosiaalialan ammatillinen koulutus tulee kunnissa riittävästi ymmärretyksi.

Talentian näkemyksen mukaan pykälästä tulee poistaa sana vähintään, jotta vastaavilta sekaannuksilta vältytään jatkossa.

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia

Tero Ristimäki

Puheenjohtaja

Marjo Varsa

Ammattiasioiden päällikkö

Jaa sivu