Soteuudistuksen tavoitteet ulottumattomissa ehdotetulla lakipaketilla

Soteuudistuksen tavoitteet ulottumattomissa ehdotetulla lakipaketilla

Talentian arvion mukaan terveys- ja hyvinvointierot eivät kavennu markkinaehtoisella, terveyden kysynnän mukaan rakentuvalla palvelujärjestelmällä ja kaventamalla julkisen sektorin roolia. Päivastoin, hallituksen esittämä malli saattaa lisätä eroja. Esitetty malli voi johtaa tilanteeseen, jossa yksilön valinnat ja vastuut ohjaavat palveluiden tuottamista tavalla, joka ei vastaa todellisiin palvelutarpeisiin. Tutkimusten mukaan heikossa sosioekonomisessa asemassa olevat käyttävät tarpeisiin nähden liian vähän palveluita, kun taas osa väestöstä käyttää sote-palveluita ammattilaisten näkökulmasta arvioituun palvelutarpeeseen nähden tarpeettoman paljon.

Soteuudistuksen tavoitteet ulottumattomissa ehdotetulla lakipaketilla

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen tavoitteena on kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä hillitä palveluista aiheutuvien kustannusten kasvua 3 miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä. Talentia arvioi, että tavoitteisiin on mahdoton päästä hallituksen esittämällä tavalla.

Talentian mielestä maakunnallinen rakenne voi nykyistä paremmin turvata erityispalveluiden ja sosiaalihuollon erityisosaamisen saatavuuden. Nykyisessä mallissa yhdellä pienen kunnan sosiaalityöntekijällä saattaa olla vastuullaan kaikki asiakkaat vauvasta vaariin, ja liian moni työntekijä jää vaille ammatillista tukea.

Markkinaehtoinen palvelujärjestelmä voi lisätä terveys- ja hyvinvointieroja

Talentian arvion mukaan terveys- ja hyvinvointierot eivät kavennu markkinaehtoisella, terveyden kysynnän mukaan rakentuvalla palvelujärjestelmällä ja kaventamalla julkisen sektorin roolia. Päivastoin, hallituksen esittämä malli saattaa lisätä eroja. Esitetty malli voi johtaa tilanteeseen, jossa yksilön valinnat ja vastuut ohjaavat palveluiden tuottamista tavalla, joka ei vastaa todellisiin palvelutarpeisiin. Tutkimusten mukaan heikossa sosioekonomisessa asemassa olevat käyttävät tarpeisiin nähden liian vähän palveluita, kun taas osa väestöstä käyttää sote-palveluita ammattilaisten näkökulmasta arvioituun palvelutarpeeseen nähden tarpeettoman paljon.

Kustannuksia voidaan hillitä investoimalla perus- ja ehkäiseviin palveluihin

Kustannusten kasvun hillitsemistavoitteeseen voidaan päästä vain, jos uudistuksen ensisijainen tavoite terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisesta toteutuu. Tämä  edellyttää, että peruspalveluita vaihvistetaan nykyisestä, palveluketjut saadaan saumattomiksi ja painopiste siirretään  terveyden- ja hyvinvoinnin edistämiseen ja ehkäiseviin palveluihin. Näin kalliimpiin ja raskaampiin korjaaviin palveluihin ei tarvitsisi turvautua niin paljon, eikä sotepalveluilla tarvitsisi paikata puutteita muissa peruspalveluissa. Valtionohjauksella koordinoidaan maakuntien välistä yhteistyötä ja tarvittaessa rajoitetaan merkittäviä investointeja. Talentia korostaa, ettei palveluiden kehittämistä tai hyvinvointi-investointeja tule kuitenkaan rajoittaa lyhyen aikavälin säästötavoitteen nimissä. Maakunnilla tulee olla mahdollisuus innovatiiviseen ja kokeilevaan kulttuuriin myös sote-palveluissa.

Sosiaalihuollon viranomaistehtäviä ei voi siirtää yrityksille

Sosiaalihuollon palveluilla on vahva oikeudellinen perusta, joka suojelee heikossa ja haavoittuvassa tilanteessa olevien kansalaisten asemaa. Palveluissa on usein kyse merkittävästä julkisen vallan käytöstä, perusoikeuksien turvaamisesta ja itsemääräämisoikeuden suojelusta. Asiakkaalla on oltava oikeus valituskelpoisiin päätöksiin. Sosiaalihuollon merkittävää julkista valtaa sisältävät tehtävät tulee Talentian mielestä sijoittaa osaksi maakuntien omaa palvelutuotantoa, mutta ei palvelulaitoksen alaiseen tytäryhtiöön tai yrituksille. Viranomaispäätökset ovat osa kokonaisuutta johon sisältyy arviointia, tavoitteiden asettelua ja psykososiaalista tukea. Päätöksenteon irrottaminen kokonaisuudesta johtaisi siihen, että osa sosiaalihuollon ammattilaisista toimisi päätöksentekoautomaatteina ja kantaisi vastuun myös sellaisista päätöksistä, joiden perusteita ja tarvetta he eivät ole itse arvioineet.

Asiakasmaksuja ei tule kasvattaa

Maakunnat saavat esityksen mukaan rahoituksensa pääosin valtiolta. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkailta voidaan periä maksuja. Talentia huomauttaa, että asiakasmaksut ovat Suomessa kansainvälisesti vertaillen korkeat. Jos halutaan toteuttaa uudistuksen tavoitteet eli kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, lisätä varhaista tukea ja vahvistaa peruspalveluita, tulee maksukorotuksia välttää ja peruspalveluiden maksuja laskea. Hallitus on linjannut, ettei verotus kiristy sote-uudistuksen myötä. Tämä tarkoittaa, että paine palvelujen asiakasmaksujen korotuksille kasvaa. Verotuksen muodossa maksutaakka jakautuisi tasaisesti koko väestölle, mutta palvelumaksuissa maksurasitus kohdistuisi sairaille ja paljon palveluja käyttäville. Asiakasmaksujen korotukset ohjaisivat pienituloisia hakeutumaan hoitoon myöhemmin, mikä olisi sote-uudistuksen tavoitteiden vastaista. Korkeat palvelumaksut muodostavat esteen terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvolle.

Asiakkaan palvelutarpeenarviointi vaatii laajaa osaamista

Hallituksen tavoittelema normien purku on tarkoittanut sitä, että mm. vanhuspalvelulaissa ei enää tarkkaan määritellä ammattilaisilta edellytettävän asiantuntijuuden ja koulutuksen sisältöä. Talentia katsoo, että jos osaamisvaatimuksia heikennetään, heikkenevät myös ammattilaisten valmiudet arvioida eri asiakasryhmien yksilöllistä palveluntarvetta, samoin kuin erityislainsäädännön tuntemus sekä valmius arvioida erityislainsäädäntöön perustuvaa oikeutta palveluun. Pahimmillaan tilanne johtaa kalliseen valituskierteeseen ja siihen, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevat asiakkaat ja potilaat jäävät vaille tarvitsemaansa palvelua. Sosiaalihuollon palvelutarpeenarvio ja palvelusuunnitelma tulee nähdä yhtenäisenä, vaativana prosessina, josta voi vastata vain sosiaalihuollon ammattihenkilö.

Yhtiöittäminen ei saa olla itsetarkoitus

Talentia ei kannata yhtiöittämisvelvollisuutta. Yhtiöittämisellä ei ole itsenäistä arvoa suhteessa sote-uudistuksen muihin tavoitteisiin. Yhtiöittämisen tulee perustua tarkoituksenmukaisuuteen, jota hallituksen esityksessä ei ole määritelty. Maakuntien ollessa keskenään hyvin erilaisia on oletettavaa, etteivät samanlaiset palvelurakennetta koskevat ratkaisut toimi kaikissa maakunnissa. Maakunnilla tulee olla riittävästi päätäntävaltaa järjestää sosiaali- ja terveyspalvelunsa maakunnan omista tarpeista käsin.

Laaja valinnanvapaus olisi uhka palvelujen integroinnille

Hallituksen esityksen mukaan sotepalvelut on toteutettava siten, että ne muodostavat asiakkaille toimivan kokonaisuuden, jossa yhteistyö palvelun tuottajien välillä ja siirtyminen palvelusta toiseen toteutuu tarkoituksenmukaisella tavalla ilman perusteettomia viiveitä tai katkoja. Talentia katsoo että tavoitetta voi olla hyvin vaikea sovittaa yhteen laajan valinnanvapauden kanssa.

Järjestön mielestä valinnanvapatta tulisi laajentaa ja markkinaehtoisuutta lisätä vaiheittain, jotta palvelurakenteen muutosten vaikutuksia voidaan nykyistä paremmin arvioida. Kokonaisuuden arviointia vaikeuttaa se, ettei valinnanvapauden piiriin kuuluvien palveluiden laajuudesta tai valinnanvapauden etenemisestä ole vielä olemassa asiallisia esityksiä tai päätöksiä.

Talentia otti kantaa sote- ja alueuudistukseen 9.11. Sosiaali- ja terveysministeriölle antamassaan lausunnossa sote- ja maakuntauudistusta koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta.

Jaa sivu