Sosiaalityöntekijät rekisteriin ja valvonnan piiriin, kuten lääkärit – asiakkaan oikeusturva paranee.
Sosiaalityössä joudutaan rajoittamaan ihmis- ja perusoikeuksia eli puuttumaan ihmisen itsemääräämisoikeuteen. Siksi on tärkeää niin asiakkaan kuin työntekijän oikeuksien näkökulmasta, että näin suurta vastuuta ja julkista valtaa käyttää tehtävään asianmukaisen koulutuksen saanut henkilö. Ei lääkärinkään virkaa täytetä pätevien hakijoiden puuttuessa insinöörillä.
Uuden lain myötä sosiaalityöntekijän, sosionomin (AMK) ja geronomin (AMK) koulutuksen suorittaneiden tulee hakea lääkärien ja sairaanhoitajien tavoin ammatinharjoittamisoikeutta voidakseen työskennellä sosiaalihuollon palveluissa. Rekisteröityjä ammattilaisia valvotaan ja väärinkäytökset voivat johtaa ammatinharjoittamisoikeuden menetykseen. Työnantaja ja asiakas voivat tarkistaa työntekijän pätevyyden Valviran ylläpitämästä rekisteristä.
Huolena pula pätevistä
Tähän saakka sosiaalityöntekijäksi on voitu määräaikaisesti palkata henkilö, jolla ei ole sosiaalityöntekijän koulutusta. Hänen palkkaansa on voitu tehdä epäpätevyysalennus. Tämä on sopinut hyvin kunnille, jotka hakevat säästöjä myös henkilöstömenoista. 1.3. lähtien virkaan voi palkata vain pätevän sosiaalityöntekijän, ja viran sijaisuuteen joko pätevän sosiaalityöntekijän tai sosiaalityön opiskelijan, joka on suorittanut sosiaalityön aineopinnot ja käytännön harjoittelun.
Uusi laki huolestuttaa kuntia, joilla on jo nyt ollut vaikeuksia löytää sosiaalityöntekijöiden virkoihin ja sijaisuuksiin päteviä henkilöitä. Sosiaalityöntekijäpula on todellinen, mutta Talentian mielestä ratkaistavissa. Työmarkkinoille valmistuu yliopistoista vuosittain n. 200 sosiaalityöntekijää. Mikäli kaikki valmistuneet pysyisivät alalla, ei pula olisi niin vakava, kuin se nyt on. Moni alalle valmistunut kuitenkin kavahtaa kohtuutonta työmäärää, heikkoja työoloja ja palkkausta, ja hakeutuu muihin töihin.
Lääkäripulaa on hoidettu korottamalla palkkausta ja muokkaamalla toimenkuvia houkuttelevammaksi kunnissa, joissa on rekrytointiongelmia. Tätä lääkettä ei sosiaalityöntekijöiden kohdalla ole vielä kokeiltu.
Mieluummin vaaditaan sosiaalityön kelpoisuusehtojen madaltamista palvelujen laadun ja asiakkaan oikeusturvan kustannuksella. Sosiaalityön asiakkaat ovat usein vaikeassa tilanteessa eivätkä välttämättä itse pysty tai osaa puolustaa oikeuksiaan hyvään palveluun ja kohteluun. Uusi laki on äärimmäisen tärkeä, sillä se asettuu asiakkaan puolelle – turvaamaan asiakkaan asemaa ja oikeusturvaa.
Pula pätevistä ratkeaa työnjakoa kehittämällä
Talentia uskoo, että parempi palkkaus ja työolot houkuttelisivat pätevät alalta karanneet takaisin. Tämän lisäksi on syytä tarkastella kriittisesti sosiaalityön tehtävärakennetta ja pohtia kuntatasolla, mihin sosiaalityön tehtäväalueista sopisi paremmin sosionomi (AMK tai YAMK) koulutus ja mitkä tehtävistä vaativat yliopistolliset sosiaalityön opinnot. Näin sosiaalityöntekijä voisi hyödyntää koulutuksensa tuomaa osaamista parhaiten. Sosiaalityö on laaja-alaisen asiakastyön lisäksi myös työtä palvelujen, yhteistyömuotojen ja rakenteiden kehittämiseksi.
Lisätietoja: ammattiasioiden päällikkö Marjo Varsa, p. 044 078 9569, marjo.varsa@talentia.fi
