Sosiaalihuoltolakiin on kirjattava selkeästi, että sosiaalihuollon ohjaus ja neuvonta on sosiaalihuollon laillistettujen ammattihenkilöiden tehtävä

Tulevissa maakunnissa valinnanvapauden ja palveluiden yhteensovittamisen tukemiseksi asiakkaille tarjotaan sosiaalihuoltolain mukaista neuvontaa ja ohjausta.

Neuvonta ja ohjaus pitävät sisällään yksilöllistä asiakastyötä, asiakkaan avun ja tuen tarpeiden tunnistamista, asiakkaan kokonaistilanteen arviointia ja palveluiden yhteensovittamista.

Tämän työn perusteella tehdään päätöksiä siitä, mitä lakisääteisiä palveluja asiakas saa. Nämä päätökset taas määrittävät asiakkaan saaman palvelun laatua sekä sosiaalihuollon palveluista syntyviä kustannuksia.

On laskettu, että esimerkiksi Tampereen kaupungin ikäihmisten palveluissa yhden asiakasohjaajan palvelutarpeen arvioinnin ja viranomaisroolin kautta kohdentuu vuodessa keskimäärin 5,5 miljoonan ja päivässä noin 20 000 euron arvosta palveluita. (Lähde 1.)

Ohjauksessa ja neuvonnassa on siis kyse sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen keskeisten tavoitteiden – palveluintegraation ja kustannusten kasvun hillitsemisen – kannalta kriittisestä toiminnasta, joka tulee säätää tehtäväksi parhaalla mahdollisella osaamisella.

Sosiaalihuollon laillistetuilla ammattihenkilöillä eli sosiaalityöntekijöillä, sosionomeilla ja geronomeilla on tämän toiminnan toteuttamiseen ammatillinen osaaminen ja pätevyys sekä laaja-alaiset valmiudet ja koulutus ohjauksen ja neuvonnan kokonaisuuteen. Laillistettuina ammattihenkilöinä heidän työtään myös valvotaan, mikä on keskeistä asiakasturvallisuuden näkökulmasta.

– Sosiaalihuoltolakiin on kirjattava selkeästi, että sosiaalihuollon ohjaus ja neuvonta on sosiaalihuollon laillistettujen ammattihenkilöiden tehtävä, vaatii Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian puheenjohtaja Tero Ristimäki.

Talentia: Kasvatus- ja perheneuvolatoiminta voidaan siirtää sote-keskuksen tuottamisvastuulle vain, jos tarvittava moniammatillinen ja ammattitaitoinen henkilöstö voidaan taata ja kasvatus- ja perheneuvolatoiminnalla on yhteys perhepalveluiden kokonaisuuteen.

Valinnanvapauden piiriin on tulossa myös kasvatus- ja perheneuvolatoiminta silloin, kun asiakkaan palvelutarve on tilapäistä ja lyhytaikaista. Lakiesitys määrittelee tilapäisyyden enintään kolmen kuukauden mittaiseksi.

Kasvatus- ja perheneuvonta on monialaisesti sosiaalityön, psykologian ja lääketieteen sekä tarpeen mukaan muiden asiantuntijoiden kanssa tehtävää palvelua ja yli puolet asiakkaiden tilanteista liittyvät tunne-elämän vaikeuksiin, oppimiseen ja kehitykseen liittyviin ongelmiin ja sopeutumisongelmiin (Lähde 2.), jotka vaativat pitkäkestoisempaa ja pysyväisluontoisempaa tukea.

Kasvatus- ja perheneuvolassa asiakkaan palvelutarvetta on vaikea määritellä lyhytkestoiseksi tai tilapäiseksi. Lisäksi palveluiden tarve on tällä hetkellä suuri ja resurssit vähäiset. Nyt esitetty malli palvelutuotannon jakamisesta sote-keskuksen ja maakunnan liikelaitoksen vastuulle ei helpota tilannetta.

– Kasvatus- ja perheneuvontaa ei tulisi määritellä laajan valinnanvapauden piiriin tai ainakin päätösvalta asiassa tulisi jättää maakunnille kuten neuvolatoiminnakin osalta on tehty. Silloinkin kasvatus- ja perheneuvolatoiminta voitaisiin siirtää sote-keskuksen tuottamisvastuulle vain, jos tarvittava moniammatillinen ja ammattitaitoinen henkilöstö voidaan taata ja kasvatus- ja perheneuvolatoiminnalla on yhteys perhepalveluiden kokonaisuuteen, Tero Ristimäki sanoo.

Säästöjä haetaan naisvaltaisen alan työehtoja heikentämällä

Sosiaalihuollon palvelujen toimiva kokonaisuus, integraatio perusterveydenhuollon kanssa ja mahdollisuus ennaltaehkäisevien palvelujen kehittämiseen eivät toteudu esitetyssä valinnanvapausjärjestelmässä.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirto maakuntiin on perusteltua, mutta valinnanvapauteen tulisi mennä perusteellisten kokeilujen ja niistä saatujen tulosten huolellisen analyysin jälkeen vaiheittain kunkin maakunnan omista lähtökohdista.

– Yksi nopean markkinoille siirron suuri riski on, että tavoitellut säästöt otetaan heikentämällä sote-sektorin naisvaltaisten alojen työehtoja sekä työolosuhteita. Näin toimivat jo nyt useat sosiaali- ja terveysalan suuret yritykset. Uudistuksen henkilöstövaikutuksena voi miesten ja naisten välinen epätasa-arvo työmarkkinoilla kasvaa. Tässä kehityssuunnassa häviäjiä ovat paitsi sosiaalihuollon asiakkaat, myös naisvaltaisen sosiaali- ja terveysalan henkilöstö, varoittaa Tero Ristimäki. (Lähde 3.)

Lähde 1.: Sitran ja Tampereen kaupungin v. 2015 toteuttama asiakas- ja palveluohjauksen osahanke

Lähde 2.: THL on kerännyt kunnista tietoa vuonna 2012. Kasvatus- ja perheneuvolaan hakeutumisen pääsyy olivat useimmiten lasten ongelmat. Kaikkiaan 61 % tapauksista koski lasten ongelmia, jotka liittyivät mm. tunne-elämän vaikeuksiin, sopeutumisongelmiin sekä oppimiseen ja kehitykseen liittyviin ongelmiin.

Lähde 3.: Talentia-lehti: https://www.talentia-lehti.fi/sote-firmojen-palkka-ale-polkee-tyonteon-ehtoja/

Lisätietoja: Talentian puheenjohtaja Tero Ristimäki, p. 040 583 2657