Sosiaalialan koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen rakenteista on linjattava kehysriihessä

Sosiaalialan koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen rakenteista on linjattava kehysriihessä

Sosiaalialalla tarvitaan johtamisen, päätöksenteon ja asiakastyön laadun sekä vaikuttavuuden kehittämiseksi jatkuvasti uutta osaamista ja tutkittua tietoa. Näitä tarvitaan myös toimivaan työnjakoon ja urakehitykseen.

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia katsoo, että valtioneuvoston kehysriihessä 2021 on linjattava sosiaalihuollon koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen rakenteista.

– Sosiaalihuolto on monin tavoin erilaisessa asemassa verrattuna terveydenhuoltoon, jolla on vakiintunut rahoitusjärjestelmä sekä tutkimukseen että koulutukseen. On ensiarvoisen tärkeää, että alan koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen rakenteellinen suunnittelu osana hyvinvointialueiden perustamista aloitetaan mahdollisimman pian, Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio sanoo.

Sosiaaliala tarvitsee oman työhyvinvointiohjelman

Talentia vaatii, että sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää sosiaalialalle kohdennettavan oman työhyvinvointiohjelman. Alan kuormitustekijät tunnistetaan jo, mutta ratkaisukeinoja työolosuhteiden parantamiseen ja osaamisen kehittämiseen vastaamaan työn kasvavia vaatimuksia ei ole vielä aktiivisesti tuotettu.

– Työhyvinvointiohjelmaa on kehitettävä laaja-alaisessa yhteistyössä, johon osallistuvat sekä työnantajien että henkilöstön asiantuntijat ja eri viranomaiset. Näin kehittämistyöhön saadaan laaja osaaminen ja erilaisia näkökulmia, Karsio painottaa.

Sosiaalihuollon työntekijöiden työkykyyn kohdistuvana ensisijaisena riskinä on työntekijöiden kokema psykososiaalinen kuormitus. Tämä käy ilmi esimerkiksi Kevan tutkimuksesta (2018), jonka mukaan erityisesti sosiaalityöntekijöillä mielenterveysdiagnoosit olivat työkyvyttömyyden yleinen syy.

– Työntekijöiden hyvinvointiin, työyhteisön toimivuuteen ja sosiaalialan ammattilaisten työssä pysymiseen panostamalla lisätään myös palveluiden vaikuttavuutta ja asiakasturvallisuutta, Karsio toteaa.

Sosiaalialan työntekijöiden vaihtuvuus on verrattain suurta. Talentia katsoo, että sosiaalialan henkilöstön vaihtuvuudesta aiheutuu merkittäviä inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia. Olennaista sosiaalialan ammattilaisten työssä pysymisessä ja rekrytoinnissa ovat palkkaus sekä sosiaalihuollon asiantuntevan johtamisen varmistaminen.

Jatkuvan oppimisen mahdollistaminen tarvitsee rahoituksen

Talentian mukaan valtioneuvoston kehysriiheen on varattava rahoitus varhaiskasvatusalan jatkuvan oppimisen mahdollistamiseen ja korkeakoulujen tutkintorakenteen toimivuuden kehittämiseen. Lisäksi kehysriihessä on oltava rahoitus sosiaalihuollon korkeakoulutettujen ammattihenkilöiden osaamisen kehittämiseen.

– Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus hyvään ja laadukkaaseen palveluun. Siksi sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksessa keskeisintä on osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Sosiaalialan ammattilaisten erityisasiantuntijuutta on hyödynnettävä jokaisen palvelun kohdalla ja jokaisen asiakasryhmän eduksi, Karsio linjaa.

Joustavat koulutuspolut mahdollistettava

Talentia painottaa, että opetus- ja kulttuuriministeriön on huomioitava korkeakoulujen ohjauksessa varhaiskasvatusalan ammattikorkeakoulututkinnon ja aiempien sosiaalialan opistotutkinnon suorittaneiden työntekijöiden joustavien koulutuspolkujen kehittäminen.
Lisäksi tulee luoda aikaisemman suoritetun tutkinnon täydentämisen kannalta tarpeelliset opintopolut varhaiskasvatuksen erityisopettajan ja esiopetusta antavan opettajan tehtäviin sekä päiväkodin johtajan tehtäviin.

– Varhaiskasvatusalalla tulee parantaa korkeakoulujen tutkintorakenteen toimivuutta, jotta voidaan purkaa päällekkäisyyksiä ja tarpeettoman pitkiä koulutuspolkuja. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulisikin myöntää avustuksia kehittämistyölle alueellisten hankkeiden ja kokeilujen kautta, Karsio sanoo.

Opiskeluhuollon kuraattoripalveluiden mitoitus- ja kelpoisuusehtojen korjaaminen edellyttää lisärahoitusta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluihin tehdään sitova mitoitus ja tarkistetaan kuraattorin kelpoisuus.

Uudistukset tarvitsevat jo päätetyn määrärahan lisäksi lisärahoitusta, jotta mitoitusperusteita voidaan kehittää edelleen ja mahdollistaa alalla työskentelevien muiden kuin sosiaalihuollon laillistettujen ammattihenkilöiden uudelleen kouluttaminen.

Kuraattorin kelpoisuudeksi tulee säätää vähintään sosionomin AMK-tutkinto. Kelpoisuusehtojen muutokselle on tarpeellista säätää myös riittävä siirtymäaika, jotta alalla työskentelevät muut kuin sosiaalihuollon laillistetut ammattihenkilöt voisivat saavuttaa oikeuden harjoittaa sosionomin ammattia.

Lue: Talentian esitykset valtioneuvoston kehysriiheen 2021

Jaa sivu