Oppilas- ja opiskelijahuoltolain käsittely kertoo piittaamattomuudesta lasten ja nuorten yhdenvertaisia palveluita ja sosiaalialan ammattilaisia kohtaan

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki säädettiin, koska ylimmät laillisuusvalvojat olivat toistuvasti kiinnittäneet huomiota oppilashuollon puutteisiin. Oikeuskanslerin päätöksessä vuodelta 2012 todettiin, että oppilashuollon vuosikausia jatkunut epätyydyttävä tilanne oli perusoikeusnäkökulmasta – erityisesti yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta – kestämätön, ja että oppilashuollon asianmukainen toteutuminen vaatii velvoittavampia ja sisältöjä täsmällisemmin määrittäviä säännöksiä ja valvontaa. Nämä huomautukset ovat hallitukselta ja eduskunnalta unohtuneet, tai jääneet norminpurkutalkoiden jalkoihin.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa säädettiin, että kuraattorin kelpoisuusvaatimuksena on vähintään sosiaalihuollon ammatillisista kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) 6 §:n mukainen kelpoisuus, ja että jokaisen oppilaitoksen käytettävissä on oltava sellaisen opiskeluhuollon vastaavan kuraattorin palveluja, jolla on mainitun lain 3 §:n mukainen kelpoisuus. Käytännössä viitattiin sosionomin ja sosiaalityöntekijän kelpoisuuksiin.

Henkilöstön saavutettavuutta lain voimaantulon jälkeen ovat arvioineet THL, opetushallitus ja Kuntaliitto. THL:n ja Opetushallituksen 2014 tekemän selvityksen mukaan koulukuraattori tai sosiaalityöntekijä oli saatavilla 91 prosentissa peruskouluista, kun vastaava luku neljä vuotta aikaisemmin oli 76 %. Kuntaliiton arvioinnissa opiskeluhuoltolain toimeenpanosta kunnissa ja kuntayhtymissä kesällä 2015 todetaan, että kunnissa ja kuntayhtymissä ollaan eniten tyytyväisiä koulukuraattorien ja terveydenhoitajien saatavuuteen.

Eduskunta on nyt ottanut tietoisesti takapakkia päättäessään, ettei kouluissa tarvita välttämättä lainkaan sosiaalialan ammattilaisia. Hallitus ja eduskunta ovat katsoneet, että norminpurkutalkoot ja kelpoisuuksien väljentäminen on syytä kohdistaa juuri sosiaalialaan, oli väljennykselle työvoiman saatavuuteen kohdistuvia tarpeita tai ei. Esitys on myös pahasti ristiriidassa Lape-hankkeen kanssa, jossa tarkoituksena on viedä matalalla kynnyksellä palveluita lasten ja nuorten arkisiin ympäristöihin. Jatkossa sosiaalipalvelut on haettava muualta, ellei sitten vastaavien kuraattorien osuutta merkittävästi kasvateta, mikä ei ole ollut lain tarkoitus.

Oppilas- ja opiskelijahuolto on sosiaalihuoltolain 14§:n mukainen palvelu. Oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevan esityksen 67/2013 yksityiskohtaisissa perusteluissa sivulla 51 tarkennetaan opiskeluhuollon psykologi – ja kuraattoripalvelujen ammatillisia kelpoisuuksia. Oppilaiden koulunkäynnin tukea ja ohjausta on katsottu tarpeelliseksi selkiyttää ammatillisien kelpoisuuksien osalta, jotta oppilaat saataisiin yhdenvertaiseen asemaan palvelujen laadun osalta. Sosiaalihuollon ja sosiaalialan osaaminen on siten laissa todettu oppilaiden oikeusturvan kannalta tärkeäksi.

Sivistysvaliokunta kuitenkin viittaa kintaalla lasten ja nuorten oikeusturvalle esittäessään mietinnössään SiVM 18/2016 vp kuraattorin kelpoisuudeksi seuraavaa:

Kuraattorina voi toimia vähintään sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain (817/2015) 8 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, taikka henkilö, jolla on soveltuva korkeakoulututkinto, suoritettuna sosiaalialan aineopinnot tai vähintään kahden vuoden työkokemus kuraattorin tai sitä vastaavasta sosiaalialan tehtävästä. 

Aineopintojen laajuutta tai sisältöä, eikä vastaavia sosiaalialan tehtäviä ole mietinnössä vaivaudutta avaamaan. Mietinnön perustelut ovat muutoinkin puutteelliset tai eivät perustu tosiasioihin.

Tämän vuoden maaliskuussa voimaan astuneen sosiaalihuollon ammattihenkilölain tarkoituksena on edistää asiakasturvallisuutta sekä sosiaalihuollon asiakkaan oikeutta laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun varmistamalla, että sosiaalihuollon ammattihenkilöllä on ammattitoiminnan edellyttämä koulutus ja riittävä ammatillinen pätevyys.

Valiokunnan mukaan lasten ja nuorten kohdalla lakia ei kuitenkaan tarvitse noudattaa, vaan valiokunta katsoo, että sosiaalihuollon ammattihenkilön voi korvata lähes minkä tahansa tutkinnon suorittanut ja joskus jotain sosiaalihuollon tehtävää tehnyt henkilö.  Kun oppilashuollon terveydenhoitaja, lääkäri ja psykologi ja vastaava koulukuraattori ovat Valvira rekisteröimiä ja valvomia laillistettuja ammattihenkilöitä, niin kuraattorien kohdalla tätä ei pidetä tärkeänä. Valiokunta ei myöskään piittaa oppilas- ja opiskelijahuoltolain 2 §:n edellyttämästä opiskeluhuoltopalvelujen laadun yhdenvertaisuudesta.

Talentia esittää, että hallitus antaa ko. asiassa uuden esityksen eikä piiloudu eduskunnan selän taakse. Kuraattorien kelpoisuuksien osalta esitys on vietävä myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsiteltäväksi, ja esityksen tulee sisältää arviointi suhteessa sosiaalihuollon ammattihenkilölakiin sekä sosiaalihuoltolakiin.

Lisäksi Talentia esittää, että kuraattorin kelpoisuutta koskeva OHL:n 7 § 2 mom muutetaan vastaamaan 1.3.2016 voimaan astuneen sosiaalihuollon ammattihenkilölain (817/2015) mukaisia ammattinimikkeitä seuraavasti:

Kuraattorina toimivan henkilön on oltava sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain (817/2015)  7§:ssä tai 8 §:n 1 momentissa tarkoitettu ammattihenkilö. Jokaisen oppilaitoksen käytettävissä on oltava sellaisen opiskeluhuollon vastaavan kuraattorin palveluja, joka on sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 7 §:ssä tarkoitettu ammattihenkilö, sekä psykologin palveluja.

Sivistysvaliokunnan mietintö osoittaa, että lasten ja nuorten ennalta ehkäisevät palvelut sekä sosiaalialan ammattilaiset ovat tärkeitä vain juhlapuheissa. Talentia kummeksuu myös sitä, kuinka kevyesti hallituspuolueiden kansanedustajat olivat valmiita äänestämään hallituksen esityksen kumoon.

Lisätietoja:

Tero Ristimäki, puheenjohtaja, puh. 040 5832657.

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry

>> Lue sivistysvaliokunnan mietintö lain muuttamisesta

Tiedotetta muokattu 14.12. klo 14.05: Lisätty tiedotteen loppuun linkki sivistysvaliokunnan mietintöön laeiksi perusopetuslain 29 §:n, lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 28 ja 35 a §:n, oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta