Lastensuojelun kuormittavuuteen haetaan ratkaisuja

Lastensuojelun kuormittavuuteen haetaan ratkaisuja

Sosiaali- ja terveysministeriö on aloittanut selvitystyön, jolla etsitään ratkaisuja lastensuojelutyön kuormittavuuden vähentämiseen. Selvitys tehdään osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE), jossa luodaan sisältöä ja rakenteita sote-uudistukseen. Selvityshenkilöksi on nimetty ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja.

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian mukaan sitova henkilöstömitoitus ja palkkauksen parantaminen helpottaisivat lastensuojelun tilannetta.

Talentia on ajanut lastensuojeluun sitovaa henkilöstömitoitusta ja henkilöstöresurssien lisäämistä jo 20 vuotta.

– Selvityksiä tarvitaan, mutta ne pitäisi saada myös käytäntöön. Hallituksen on kehysriihessään osoitettava lastensuojelulle korvamerkittyä rahaa vuodelle 2019. Seuraavaan hallitusohjelmaan puolestaan on saatava selkeät kirjaukset ja rahat maakuntien lastensuojelun turvaamiseen, sanoo Talentian puheenjohtaja Tero Ristimäki.

Työehtojen heikentäminen pahentaa lastensuojelun kriisiä

Lastensuojelu perustuu työntekijän ja asiakkaan väliseen luottamukseen, joka syntyy pitkäjänteisellä työllä. Nyt työntekijöiden vaihtuvuus on suurta.

Talentian Urapolku-selvityksen mukaan jo vastavalmistuneet sosiaalityöntekijät harkitsevat alan vaihtamista kuormituksen ja huonon palkkauksen vuoksi. Talentia suosittaa 30:tä lasta vastuusosiaalityöntekijää kohden, kun keskimäärin asiakkaita on 50 – 60 työntekijää kohden.

– Lastensuojelun ammattilaisten ylikuormitus on vain jatkunut, vaikka tilastojen mukaan kunnissa on jo vuosikausia tiedetty työntekijöiden vaihtuvuuteen ja jaksamiseen liittyvistä ongelmista, Ristimäki ihmettelee.

Lastensuojelun sosiaalityöntekijät ja sosionomit saavat vaatimatonta palkkaa työn vaativuuteen ja koulutukseen nähden. Talentian mielestä käynnissä olevalla liittokierroksella on kunta-alalle sovittava monivuotinen palkkaohjelma.

– Näin ei voi enää jatkua. Työntekijät on kyettävä pitämään alalla sekä turvattava uusien työntekijöiden saatavuus. Tähän päästään työoloja ja palkkausta parantamalla. Kunnissa on herättävä kilpailemaan palkoilla muutenkin kuin Avin sakkojen uhatessa. Puheet kelpoisuuksien alentamisesta on lopettava, Ristimäki sanoo.

Työnantajien on viimeistään nyt ymmärrettävä, että lastensuojelu on syvässä kriisissä. Epäoikeudenmukainen palkka vaikeuttaa koulutetun henkilöstön saamista.

– Kiky-sopimuksen lomarahojen leikkaus ja työaikojen pidentäminen ovat koetelleet jo tarpeeksi lastensuojelun ammattilaisia. Nyt liittokierroksella tai tulevien maakuntien työehtosopimuskierroksella kriisiä ei pidä pahentaa työehtoja heikentämällä, Ristimäki sanoo.

Selvitys ottaa kantaa asiakasmäärien mitoitukseen

Selvitystyö jakautuu kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa, 28.2.2018 mennessä, arvioidaan uusimman tiedon valossa lastensuojelun henkilöstön riittävyyttä sekä ehdotetaan nopeasti vaikuttavia ratkaisuja lastensuojelutyön kuormittavuuden ja työntekijöiden vaihtuvuuden ongelmiin sekä sen myötä lastensuojelun laadun varmistamiseen. Lisäksi arvioidaan lastensuojelun laatusuosituksen Osaavat ammattilaiset -osion toteutumista.

Toisessa vaiheessa tehdään ehdotus 30.6.2018 mennessä lastensuojelun laatua turvaavaksi tiekartaksi yksilö- ja perhekohtaisen lastensuojelun siirtyessä kunnilta maakuntien järjestämisvastuulle vuonna 2020. Lisäksi annetaan väliarvio ”Toimiva Lastensuojelu” -työryhmän (STM 2013:19) ehdotusten toteuttamissuunnitelman etenemisestä sekä suositukset siitä, miten ehdotuksia tulisi vuoden 2018–2019 aikana toimeenpanna.  Lopuksi 31.12.2018 mennessä arvioidaan tarvetta ajantasaistaa lastensuojelun laatusuositukset sekä maakuntauudistuksen että LAPE-muutostyössä saatujen kokemusten valossa

Selvitystyön tueksi on asetettu 12 asiantuntija taustaryhmä, jonka yhdeksi jäseneksi on nimitetty Talentian erityisasiantuntija Alpo Heikkinen.

Jaa sivu