Akava: Jälleenrakennusvaiheen toimenpiteiden pitää kantaa pitkälle tulevaisuuteen

Akava: Jälleenrakennusvaiheen toimenpiteiden pitää kantaa pitkälle tulevaisuuteen

Akava korostaa jälleenrakennusvaiheen lyhyen ja pidemmän aikavälin toimenpide-ehdotuksissaan työllisyyden ja talouden vahvistamista sekä terveyspalveluja ja syrjäytymisen ehkäisyä. Jotta työllisyys ja talous saadaan elpymään, tarvitaan merkittäviä panostuksia osaamisen vahvistamiseen sekä TKI-investointeihin. Terveyspalveluissa on pyrittävä palaamaan normaalitilanteeseen, jotta hoitovelka ei kasva kestämättömälle tasolle. Kriisin jälkihoidossa on tarjottavat riittävät sosiaalipalvelut apua tarvitseville.

Uuden työn luominen ja talouden vahvistaminen avaimia kriisistä irtautumiseen

– Hallitusohjelman talouspoliittinen osa pitää kirjoittaa uudelleen, sillä sen pohja on sulanut pois. Viime kuukaudet ovat vieneet Suomen tilanteeseen, jota kukaan ei olisi osannut kuvitella. Tulevien päätösten pitää luoda uutta työtä, vahvistaa taloutta ja yrittäjyyttä sekä luoda tulevaisuuden uskoa. Nyt pitää keskittyä kaikista olennaisimpiin asioihin, sanoo Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

– Tuottavuuden nostamiseksi tarvitsemme investointeja osaamiseen ja koulutukseen sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen. TKI-investointien neljän prosentin BKT-osuuden saavuttaminen on edelleen yksi tärkeimpiä tavoitteita, Fjäder painottaa.

Hoitovelan kasvu pysäytettävä, terveyspalvelujen palattava normaalitoimintaan

– Kiireellisen hoidon turvaaminen on saatu varmistettua, mikä on hyvä asia. Kiireettömän hoidon lykkääminen saattaa kuitenkin vaarantaa potilaiden terveyttä, jos tarpeelliset tutkimukset ja hoidot viivästyvät. Meillä ei ole varaa hoitovelan kasvattamiseen, joten pikaisesti on palattava normaalitoimintaan ja varmistettava, että hoitotakuu toteutuu, sanoo Suomen Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki.

– Normaalitoimintaan paluun pitää tietenkin tapahtua turvallisesti sekä henkilöstön että asiakkaiden näkökulmasta. Selkeä ohjeistus on tärkeää kansalaisille ja auttaa heitä toimimaan arjessaan vastuullisesti, Myllymäki jatkaa.

Oppimisen tukeen panostettava

– Koulutusjärjestelmä on onnistunut työssään kriisin aikana hyvin. Oppimisen tukea on vahvistettava kaikilla koulutusasteilla, jotta varmistetaan koulutuksellinen tasa-arvo ja opintojen sujuva jatkuminen. Jos lisäpaikkoja luodaan korkeakoulutukseen, tarvitaan lisärahoitusta, jolla varmistetaan laadukas koulutus. Tutkittu tieto ja tutkimustulosten hyödyntäminen ovat olleet keskeisiä kriisin aikana ja ovat tärkeitä myös yhteiskunnan jälleenrakentamisessa, painottaa Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka.

Syrjäytymisen estämiseksi varmistettava riittävä sosiaalipalvelut

– Riittävien sosiaalipalvelujen tarve korostuu kriisin jälkihoidossa. Nyt on estettävä, että syrjäytyminen ja eriarvoistuminen lisääntyisivät poikkeustilanteen päätyttyä. Sosiaalipalveluiden tarve lisääntyy ja niiden resurssien tulee vastata tarpeisiin, toteaa Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian puheenjohtaja Tero Ristimäki.

Akavan ehdotukset jälleenrakennusvaiheen tervehdyttämistoimiksi ovat osoitteessa https://akava.fi/jalleenrakennus

Lisätietoja

Puheenjohtaja Sture Fjäder, Akava, puh. 0400 609 717

Toiminnanjohtaja Kati Myllymäki, Suomen Lääkäriliitto, puh. 040 450 6354

Koulutusjohtaja Heljä Misukka, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, puh. 050 528 6682

Puheenjohtaja Tero Ristimäki, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, puh. 040 583 2657

Akava julkaisi tiedotteen 28.5.2020

Jaa sivu