Usein kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen

Tältä sivulta löydät usein kysytyt kysymykset yksityisen varhaiskasvatusalan työehtosopimuksesta.

Huomaathan, että kaikki tällä verkkosivulla julkaistu sisältö on tekijänoikeuden alaista ja kuuluu Talentialle. Sisällön kopioiminen, muokkaaminen, jakaminen tai muu käyttö ilman kirjallista lupaa on kielletty. Sivuston sisältöä saa selata ja käyttää henkilökohtaiseen tarkoitukseen.

Tällä verkkosivulla julkaistu sisältö on tekijänoikeuden alaista ja kuuluu Talentialle.

Työehtosopimuksen soveltamisala

Työaika

Lue ensin johdanto tästä

Palkkaus

Vuosiloma

Sairaus- ja muut poissaolot

Työvaatetus

Jäsenmaksuperintä

Työehtosopimuksen soveltamisala

Keihin yksityisen varhaiskasvatusalan työehtosopimusta sovelletaan?

Yksityisen varhaiskasvatusalan työehtosopimus on yleissitova, eli sitä sovelletaan kaikissa yksityisen varhaiskasvatusalan toimijoissa työsuhteiden vähimmäisehtona. Sopimuksen piirissä ovat varhaiskasvatuksen opettajat ja erityisopettajat, varhaiskasvatuksen sosionomit ja lastenhoitajat.

Päiväkodin johtajat voivat olla työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä tai sen ulkopuolella. Ne päiväkodin johtajat, jotka ovat 31.12.2025 olleet työehtosopimuksen soveltamisalan ulkopuolella ja joiden kanssa on tehty johtajasopimus, voivat nykyisenkin työehtosopimuksen voimassa ollessa olla työehtosopimuksen soveltamisalan ulkopuolella.

Työaika

Työehtosopimuksen mukainen säännöllinen työaika on enintään 8 h vuorokaudessa ja 38 h 20 minuuttia viikossa. Säännöllinen työaika voidaan järjestää myös keskimääräisenä.

Varhaiskasvatuksen työaikasuunnittelussa työaika järjestetään lähes aina keskimääräisenä, jotta työvuorot on mahdollista saada vastaamaan työvoimatarvetta parhaiten. Tämä tarkoittaa sitä, että yksittäisten työpäivien pituus ja viikkotyöaika voi vaihdella, mutta työaikajakson sisällä työajan tulee keskimäärin tasoittua 38 h 20 min viikossa.

Mitä työaikamuotoa varhaiskasvatuksen opettajaan ja sosionomiin sovelletaan?

Pääsääntöisesti varhaiskasvatuksen opettaja ja sosionomi ovat yleistyöajassa.

Yksityisessä varhaiskasvatuksessa jaksotyöaikaa voidaan soveltaa vain niissä erittäin poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa varhaiskasvatusyksikkö on auki ympäri vuorokauden ja varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin tehtävään kuuluu säännöllistä ilta- ja yötyötä.

Miten työaika voidaan järjestää yleistyöajassa?

Työaika voidaan järjestää siten, että se on enintään 8 h vuorokaudessa ja 38 h 20 min viikossa.

Säännöllinen työaika voidaan järjestää myös keskimääräisenä. Tällöin työaika tasoitetaan enintään 38 tuntiin ja 20 minuuttiin viikossa tasoittumisjakson ollessa enintään 27 viikkoa.

Voiko työviikon suunnitella kuusipäiväiseksi, esimerkiksi suunnittelemalla myös lauantaille työtä?

Mikäli työaika järjestetään säännölliseksi viikkotyöajaksi, työviikko järjestetään enintään viisipäiväiseksi. Tällöin lauantaityön suunnitteleminen tarkoittaisi korvaavan vapaapäivän suunnittelua jollekin saman viikon arkipäivälle.

Mikäli työaika järjestetään keskimääräiseksi, työviikko järjestetään keskimäärin enintään viisipäiväiseksi. Tällöin lauantaille voi satunnaisesti suunnitella työtä ilman vapaan antamista arkipäivänä, kunhan tasoittumisjaksolla keskimäärin on kaksi vapaata per viikko.

Työajan suunnittelussa on aina muistettava, ettei ylityötä voi suunnitella työvuoroluetteloon, eli päivittäiset ja viikoittaiset enimmäistyöajat eivät saa ylittyä työvuorosuunnittelussa.

Kuka ja missä rajoissa työajoista voidaan sopia toisin, kun säännöllinen työaika on järjestetty keskimääräisenä?

Työajasta määrääminen ja sopiminen on työehtosopimuksessa sovittu kolmiportaiseksi:

Työnantaja saa työnjohto-oikeuttaa käyttäen suunnitella työvuoroluetteloon enintään 9 h vuorokaudessa ja 45 h viikossa.

Työntekijä voi sopia työnantajan kanssa siitä, että hänen työaikansa on enintään 10 h vuorokaudessa viikkotyöajan ollessa 45 h. Sopimus kannattaa tehdä aina kirjallisena ja sopia samalla sen määräaikaisuudesta tai mahdollisuudesta irtisanoa sopimus.

Paikallisesti voidaan sopia, että työaika on enintään 12 h vuorokaudessa ja 48 h viikossa. Tasoittumisjakso voidaan paikallisesti sopia enintään 51 viikoksi. Paikallisen sopimuksen tekee pääluottamusmies tai vaihtoehtoisesti paikallisen sopimisen työryhmä. Paikallinen sopimus tehdään aina kirjallisena.

Olen sopinut siitä, että työaikani on enintään 10 h vuorokaudessa. Voinko irtautua sopimuksesta?

Työehtosopimuksessa ei ole määräystä siitä, että tällaisesta henkilökohtaisesti sovitusta työaikasopimuksesta voisi irtautua. Siksi sopimus tulee aina tehdä kirjallisesti.

Sopimukseen kirjataan sopimusehtojen lisäksi sopimuksen kesto, eli onko se määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva. Mikäli kyseessä on toistaiseksi voimassa oleva työaikajärjestely, on sovittava myös irtisanomisehdosta, esimerkiksi että, sopimuksen irtisanomisaika on yksi kuukausi. Myös määräaikaiseen sopimukseen voidaan lisätä irtisanomisehto. Erityisesti pitkien määräaikaisuuksien kohdalla tämä on suositeltavaa.

Mikäli sopimusta ei ole tehty kirjallisesti tai irtisanomisesta ei ole sovittu, neuvottele asiasta työnantajan kanssa sopimuksesta irtaantumiseksi.

Paikallisesti on sovittu työajasta siten, että se voi olla enintään 12 h vuorokaudessa ja 48 h viikossa tasoittumisjakson ollessa 51 viikkoa. En halua tehdä pitkää vuoroa. Voinko irtautua sopimuksesta?

Sinulla on oikeus irrottautua sopimuksesta. Irrottautumista ei tarvitse perustella työnantajalle eikä oikeutta irrottautumiseen ole sidottu terveydelliseen tai muuhun perusteeseen.

Irrottautumisesta ja sen aikataulusta sovitaan työnantajan kanssa. Irrottautumisesta ei saa aiheutua korvattavaa lisä- tai ylityötä, eikä säännöllinen työaika saa jäädä saa jäädä irrottautumisen vuoksi vajaaksi. Mikäli työnantaja ja työntekijä eivät pääse yksimielisyyteen irrottautumisen aikataulusta, tulee se järjestää pyyntöä seuraavien 2 x 3 viikon kuluttua.

Saako työnantaja suunnitella alle neljän tunnin työvuoroja?

Mikäli säännöllinen työaika on keskimäärin vähintään 30 h viikossa, saa alle 4 h vuoroja suunnitella, jos asiasta on sovittu työntekijän kanssa. Myös paikallisesti voidaan sopia alle 4 h vuorojen suunnittelemisesta.

Saako työnantaja pilkkoa työvuoron kahteen osaan siten, että työntekijä palaa työhön sieltä jo poistuttua, esimerkiksi päiväkodin iltatilaisuuteen?

Työvuorot tulee suunnitella yhdenjaksoiseksi. Työvuoro voidaan työehtosopimuksen perusteella pilkkoa enintään kuusi kertaa vuodessa kahteen osaan vanhempainiltojen, suunnittelupalaverien tai päiväkodin juhlien vuoksi. Asiasta voidaan sopia toisin paikallisesti sekä työntekijän kanssa hänen aloitteestaan.

Onko esimerkkiruokailu samanaikaisesti ruokatauko?

Ei. Esimerkkiruokailu on työtehtävä, ei työntekijän lepo- tai elpymisaikaa. Työntekijälle on annettava esimerkkiruokailun lisäksi ruokatauko ja kahvitauko.

Kuinka pitkä ruokatauko minulle kuuluu?

Ruokatauko on 30 minuuttia. Mikäli työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikalta, on ruokatauko omaa aikaa. Ellei työntekijällä ole mahdollisuutta poistua työpaikalta, on hänellä oikeus työaikana tapahtuvaan vähintään 20 minuutin ruokataukoon.

Ruokatauko voidaan paikallisesti sopia enintään tunnin pituiseksi.

Milloin työvuoroluettelo tulee antaa työntekijöille?

Työvuoroluettelo laaditaan etukäteen ja on saatettava työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin ja vähintään viikkoa ennen kunkin työvuoroluettelon alkua. Jos siis työvuoroluettelo alkaa maanantaina, on se annettava viikkoa ennen perjantaina työntekijöiden tietoon.

Miten työvuoroluetteloa voi muuttaa?

Työvuoroluetteloa voi aina muuttaa työnantajan kanssa sopimalla. Sopiminen on aina kummallekin osapuolelle vapaaehtoista.

Työnantajan saa työnjohto-oikeuttaan käyttäen muuttaa työvuoroluetteloa työn teettämisedellytyksissä tapahtuvan painavan, ennalta arvaamattoman, muutoksen vuoksi. Myös näissä tilanteissa muutoksista on pyrittävä sopimaan työntekijän kanssa ja muutoksesta tulee ilmoittaa työntekijälle mahdollisimman varhain. Muutoksen painavuus ja ennalta arvaamattomuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti.

Saako työnantaja muuttaa työnjohto-oikeutta käyttäen jo alkanutta työvuoroa?

Ei saa.

Miten toimitaan työajan suhteen tilanteessa, jossa lasta ei haeta ajoissa varhaiskasvatuksesta ja työvuoroluetteloon suunniteltu työaika päättyy?

Näissä ja muissa vastaavissa pakottavissa tilanteissa työvuoroluetteloon suunnitellun työajan ylitys on kokoaikaisella työntekijällä ylityötä. Mikäli kyseessä on osa-aikainen työntekijä, on muodostunut suunnitellun työajan ylite joko lisä- tai ylityötä.

Miten ylityön muodostuu säännöllisessä työajassa ja miten se korvataan?

Ylityö on joko vuorokautista tai viikkoylityötä.

Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään yli 8 h vuorokaudessa. Viikkoylityötä on työ, jota tehdään yli 38 h 20 min viikossa ja joka ei ole vuorokautista ylityötä.

Vuorokautinen ylityö korvataan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla korotetulla palkalla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotetulla palkalla. Viikkoylityö korvataan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla korotetulla palkalla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotetulla palkalla.

Miten ylityö muodostuu säännöllisessä työajassa, joka on järjestetty keskimääräisesti, ja miten se korvataan?

Ylityö on joko vuorokautista tai viikkoylityötä.

Vuorokautista ylityötä on työ, joka tehdään työvuoroluetteloon merkityn säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi. Viikkoylityötä on työ, jota tehdään työvuoroluetteloon merkityn säännöllisen viikoittaisen työajan lisäksi ja joka ei ole vuorokautista ylityötä.

Vuorokautinen ylityö korvataan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla korotetulla palkalla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotetulla palkalla. Viikkoylityö korvataan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla korotetulla palkalla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotetulla palkalla.

Voiko työnantaja määrätä jäämään ylityöhön?

Ylityöstä on aina sovittava työntekijän kanssa. Työnantaja ei voi koskaan työnjohto-oikeuttaan käyttäen määrätä työntekijää jäämään ylityöhön.

Poikkeuksena on hätätyö, joka konkretisoituu varhaiskasvatuksessa äärimmäisen harvoin. Poikkeuksia ovat myös tilanteet, joissa lasta ei haeta päiväkodin sulkeutumiseen mennessä. Lasta ei saa jättää päiväkotiin ilman valvontaa, vaikka oma vuoro olisi päättynyt.

Voiko ylityötä suunnitella työvuoroluetteloon?

Ei.

Voiko ylityökorvauksen antaa vapaa-aikana?

Ylityökorvaus, kuten muutkin tuntikohtaiset lisät, korotukset ja korvaukset, voidaan työnantajan ja työtekijän suostumuksella vaihtaa vastaavilla prosenteilla korotettuina vapaa-ajaksi. Esimerkiksi 50 %:n ylityö annettaan 50 %:lla korotettuna vapaa-aikana työnantaja kanssa näin sovittaessa.

Mikäli työaikakorvauksia annetaan vapaana, pyritään samalla sopimaan vapaan antamisen ajankohdasta tai käymään läpi ne periaatteet, miten vapaa annetaan.

Huomaathan, että vapaana annetut korvaukset, lisät ja korotukset eivät lisää vuosituloa ja siten korota esimerkiksi perhevapaiden ajalta maksettavia päivärahoja tai eläkekertymää.

Mitä varallaolo on?

Varallaolo tarkoittaa, että työntekijä sitoutuu vapaa-ajallaan olemaan tavoitettavissa siten, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön.

Varallaolo ei saa kohtuuttomasti haitata työntekijän vapaa-ajan käyttämistä. Kohtuuttomuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti.

Mihin varallaoloa voidaan käyttää?

Varallaoloa voidaan käyttää esimerkiksi tilanteissa, joissa on varmistettava päiväkodin avaaminen esimerkiksi sairaustapauksien varalta.

Miten varallaolosta sovitaan?

Varallaolosta sovitaan työntekijän kanssa työsopimuksesta erillisellä varallaolosopimuksella. Sopimus tehdään kirjallisesti.

Varallaolosopimus on irtisanottavissa työnantajan ja työntekijän toimesta kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.

Miten varallaoloaika korvataan?

Varallaoloaika ei lueta työaikaan. Varallaolokorvaus on vähintään 15-20 % perustuntipalkasta, mutta korvauksen määrästä voi aina sopia tätä paremmin. Mikäli työntekijä kutsutaan työhön varallaolon aikana, korvataan tehty työaika normaalisti työehtosopimuksen mukaisesti lisä- ja ylityö- yms. korvaukset huomioiden.

Mikä hälytyskorvaus on?

Hälytyskorvaus maksetaan, jos työntekijä työpaikalta jo poistuttua kutsutaan vapaa-aikanaan työhön ja työhön saapumisen pitää tapahtua viimeistään kuuden tunnin kuluttua hälytyksestä. Hälytyksen ja työhön tulemisen väliin jääviä yötunteja klo 21-06 ei oteta huomioon kuuden tunnin rajaa laskettaessa.

Paljonko hälytyskorvaus on?

Hälytyskorvauksesta sovitaan ensisijaisesti paikallisesti tai työnantajan ja työntekijän välillä. Mikäli hälytyskorvauksesta ei ole sovittu muuta, on se vähintään 28 e. Mikäli työhön lähtemisen pitää kuitenkin tapahtua välittömästi hälytyksen tapahduttua, on korvauksen määrä 40 e.

Mikäli työhön hälyttäminen tarkoittaa työvuoroluetteloon merkityn työvuoron aloittamisen aikaistumista enintään tunnilla, on hälytyskorvaus 16 e.

Onko SAK-ajassa muutoksia verrattuna aikaisemmin sovellettuun yksityiseen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen?

Ei. SAK-aika annetaan kelpoiselle päiväkodin johtajalle, varhaiskasvatuksen opettajalle ja erityisopettajalle työehtosopimuksessa tarkemmin sovittujen ehtojen mukaisesti.

Annetaanko kelpoisuutta vaille toimivalle varhaiskasvatuksen opettajalle SAK-aika?

Mikäli työntekijältä puuttuu tehtävän edellyttämä kelpoisuus, riittävä aika arvioidaan erikseen tehtävään sopivaksi.

Onko TES-päivissä muutoksia verrattuna aikaisemmin sovellettuun yksityiseen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen?

Ei. TES-päivät annetaan kelpoiselle päiväkodin johtajalle, varhaiskasvatuksen opettajalle ja erityisopettajalle työehtosopimuksessa tarkemmin sovittujen ehtojen mukaisesti.

Kuuluvatko TES-päivät työehtosopimuksen mukaan myös ilman kelpoisuutta toimivalle päiväkodin johtajalle, varhaiskasvatuksen opettajalle tai erityisopettajalle?

Eivät kuulu.

Onko sosionomin monialaisesta yhteistyöajasta sovittu työehtosopimuksella?

On. Varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävissä työajasta kohdennetaan riittävä aika asianomaisen päiväkodin ohjeiden mukaan monialaiseen ja perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön.

Annetaanko kelpoisuutta vaille toimivalle varhaiskasvatuksen sosionomille monialainen yhteistyöaika?

Mikäli työntekijältä puuttuu tehtävän edellyttämä kelpoisuus, riittävä aika arvioidaan erikseen tehtävään sopivaksi.

Palkkaus

Onko palkan määräytymisessä ja lisissä muutoksia aikaisemmin sovellettavaan yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimukseen?

Olennaisia muutoksia ei ole. Tekstejä on joiltakin osin selkiytetty, muutoksiin kannattaa tutustua työehtosopimuksessa:

Lue lisää työehtosopimuksesta

Työnantajan haluaa tehdä uuden työsopimuksen työehtosopimuksen vaihtumisen vuoksi. Tuleeko minun suostua tähän?

Työehtosopimuksen vaihtuminen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksesta yksityisen varhaiskasvatuksen työehtosopimukseen ei yksinään ole peruste tehdä uutta työsopimusta. Pääsääntöisesti uusi työsopimus voidaan tehdä olennaisen tehtävämuutoksen myötä, esimerkiksi siirtyminen varhaiskasvatuksen opettajasta päiväkodin johtajaksi tai erityisopettajaksi.

Uutta työsopimusta tehdessä tulee olla tarkkana, ettei sovi aikaisempaa heikommista ehdoista.

Työnantajan haluaa muuttaa tehtäväkohtaista ja henkilökohtaista lisääni. Pitääkö minun suostua muutokseen?

Työehtosopimuksen vaihtuminen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksesta yksityisen varhaiskasvatuksen työehtosopimukseen ei yksinään ole peruste tehdä uutta työsopimusta tai sopia toisin jo myönnetyistä tehtäväkohtaisista tai henkilökohtaisista lisistä.

Työehtosopimuksessa on sovittu tehtäväkohtaisen ja henkilökohtaisen lisän myöntämisperusteista. Työnantajan on voinut myöntää myös lisiä, joita työehtosopimus ei tunnista. Tieto myönnetystä lisästä ja sen perusteet kannattaa aina pyytää kirjallisesti, jotta jälkikäteen mahdollisesti ilmeneviä epäselvyyksiä lisän maksamisessa tai vaikkapa lisän lakkauttamisessa on helpompi selvittää.

Olen toiminut sosionomina lastensuojelulaitoksessa. Lasketaanko tuo työkokemus kokemusvuosilisiin oikeuttavaan aikaan varhaiskasvatuksessa?  

Pääsääntöisesti yksityisen varhaiskasvatusalan työehtosopimuksen kirjaukset kokemuslisiin oikeuttavan ajan laskennasta ei merkittävästi poikkea yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen kirjauksesta. Yksityisen varhaiskasvatusalan työehtosopimukseen on kuitenkin sovittu täsmennys samankaltaisesta työstä ammattialalla. Sovitun mukaan 1.1.2026 lähtien tehty työ lastensuojeluyksikössä varhaiskasvatusikäisten lasten kanssa huomioidaan varhaiskasvatuksessa työehtosopimuksen mukaisesti kokemuslisään oikeuttavaa aikaa laskettaessa.

Toimin epäpätevänä varhaiskasvatuksen opettajana/sosionomina. Voidaanko palkkaani tehdä ns. epäpätevyysalennus?

Vähimmäispalkka voi olla enintään 6 % pienempi tehtävän palkkaryhmän vähimmäispalkkaa, jos työntekijältä puuttuu työn edellyttämä kelpoisuus, minkä vuoksi hän ei pysty täysimääräisesti suorittamaan kaikkia työhön liittyviä tehtäviä.

Ns. epäpätevyysalennusta ei voi tehdä automaattisesti puuttuvan tutkinnon vuoksi ja vähennyksen tekeminen vaatii aina tehtävän sisällön arvioimista suhteessa kelpoisuudet täyttävän opettajan/sosionomin tehtävään.

Olen varhaiskasvatuksen opettaja/sosionomi. Sijaistan päiväkodin johtajaa tiimiesimiestä/yms. Tuleeko minulle maksaa sijaistamisesta korvaus?

Lähtökohtaisesti korvauksesta kannattaa sopia työnantajan kanssa tehtävästä sovittaessa. Mikäli muuta ei ole sovittu työntekijän kanssa tai paikallisesti, noudatetaan työehtosopimuksessa sovittua.

Työehtosopimuksen mukaan jos työntekijä hoitaa sijaisena hänen normaalityötään korkeampipalkkaisempaa työtä tehden olennaisen osan työhön kuuluvista tehtävistä, maksetaan hänelle vähintään sijaistyön työehtosopimuksen mukaisen palkkaluokan mukaisesti kaksi viikkoa ylittävältä sijaisuusajalta.

Olen varhaiskasvatuksen opettaja/sosionomi/päiväkodin johtaja. Sijaistan kollegaa. Tuleeko minulle maksaa sijaistamisesta korvaus?

Lähtökohtaisesti korvauksesta tulee sopia työnantajan kanssa tehtävästä sovittaessa. Mikäli muuta ei ole sovittu työntekijän kanssa tai paikallisesti, noudatetaan työehtosopimuksessa sovittua.

Työehtosopimuksen mukaan jos työntekijä hoitaa omat työnsä ja sen ohella sovitusti olennaisen osan toisen työntekijän tehtävästä maksetaan kaksi viikkoa ylittävältä sijaisuusajalta korotettua palkkaa. Korvauksen suuruus sovitaan työnantajan kanssa ennen sijaisuuden aloittamista.

Vuosiloma

Onko vuosiloman kertymisessä muutoksia verrattuna aikaisemmin sovellettavaan yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimukseen?

Ei ole.

Vuosiloman antaminen työnjohto-oikeudella

Voiko työnantaja pilkkoa kesälomani kahteen osaan?

Kesäloma, kuten talvilomakin, on annettava yhdenjaksoisena, ellei työn käynnissä pitämiseksi ole välttämätöntä jakaa lomaa pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa. Kesälomaa on kuitenkin annettava vähintään kaksi viikkoa yhdenjaksoisena, vain tämän ylittävä osa voidaan jakaa pidettäväksi useammassa osassa.
Työnantaja voi työnjohto-oikeuttaan käyttäen määräten jakaa 4 viikon kesäloman ja 1 viikon talviloman useampaan osaan vain erittäin poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa palvelun tarjoamista ei voida sijaisjärjestelyin tai muilla keinoin taata.

Voinko vaihtaa lomarahan vapaaksi?

Lomarahan vaihtamisesta vapaaksi ei ole sovittu työehtosopimuksessa.

Sairaus- ja muut poissaolot

Olen sairastunut ja sairaus on uusiutunut. Miten oikeus sairausajan palkallisuus määräytyy?

Jos sama sairaus uusiutuu 15 kalenteripäivän kuluessa työhön palaamisesta, lasketaan sairausajan palkka kuin kyseessä olisi yksi poissaolojakso.

Olen sairastunut. Saanko käydä työajalla lääkärissä ja onko käynti työaikaa?

Pääsäännön mukaan lääkärikäynnit ja hammashoito hoidetaan omalla ajalla. Työehtosopimuksessa on kuitenkin sovittu muutamista poikkeuksista.

Työnantaja ei seuraavissa tapauksissa vähennä työntekijän palkkaa, jos tarkastukset ja tutkimukset tehdään tarpeetonta työajan menetystä välttäen eikä tarkastuksia ole voitu hoitaa työajan ulkopuolella. Lisäksi käynneistä on ilmoitettava työnantajalle etukäteen.

  • Työntekijä käy sairauden toteamiseksi, hoidon tai apuvälineen, ml. silmälasien, määräämiseksi ja työkyvyn ylläpitämiseksi välttämättömässä lääkärintarkastuksessa ja tarkastukseen liittyvässä lääkärin määräämässä laboratorio- ja röntgentutkimuksessa;
  • Raskaana oleva työntekijä käy synnytystä edeltävissä välttämättömissä lääketieteellisissä tutkimuksissa, joissa seurataan raskaana olevan työntekijän tai sikiön terveydentilaa. Esimerkkeinä näistä neuvolatarkastus tai laboratoriotutkimus.

Työntekijän käynnit uuden työn edellyttämissä tai muissa lakisääteisissä lääkärintarkastuksissa luetaan työajaksi. Näistä käynneistä työnantaja maksaa välttämättömät matkakustannukset.

Olen raskaana. Voinko käydä kesken työpäivän neuvolassa ja onko kyseessä työaika?

Ks. vastaus ”Olen sairastunut. Saanko käydä työajalla lääkärissä ja onko käynti työaikaa?”

Voinko jäädä kotiin sairaan lapsen kanssa?

Työntekijä saa olla poissa työstä alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen äkillisen sairastumisen vuoksi siltä osin, kuin poissaolo on välttämätön hoidon järjestämiseksi. Palkallinen poissaolo on mahdollinen kolmeksi työpäiväksi lapsen sairastumisesta lukien.

Poissaolon syy on vaadittaessa todistettava lääkärintodistuksella tai muulla työnantajan hyväksymällä selvityksellä. Vaadittaessa on myös annettava selvitys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta.

Työvaatetus

Tuleeko työnantajan kustantaa minulle työvaatetus?

Työnantajan voi aina halutessaan kustantaa työntekijöiden työvaatetusta.

Työehtosopimuksen mukaan työvaatetuksesta voidaan sopia paikallisesti.

Jäsenmaksuperintä

Tuleeko työnantajan periä ammattiliiton jäsenmaksut palkastani?

Työnantaja on velvollinen perimaan ammattiliiton jäsenmaksut suoraan palkasta. Työnantaja ei voi kieltäytyä työnantajaperinnästä työehtosopimuksen voimassaoloaikana.

Tutustu yksityisen varhaiskasvatusalan työehtosopimukseen

Sopimus on voimassa 1.1.2026-30.4.2027.

Sinua saattaa kiinnostaa myös