UKK – Usein kysytyt kysymykset sopimusneuvotteluista

Neuvottelut

Mitä neuvotteleminen tarkoittaa?
Kuinka usein neuvotteluja käydään?
Mihin sopimuksiin Talentian jäsenet kuuluvat?

Neuvottelijat

Ketkä neuvottelevat Talentian jäsenten työ- ja virkaehtosopimuksista?
Keitä ovat SOTE-sopimuksen neuvottelijat JUKOn puolelta?
Keitä ovat neuvottelujen vastapuolet?

Tavoitteet

Mistä neuvotellaan?
Miksi neuvotellaan?
Mitä Talentia tavoittelee neuvotteluissa?

Eteneminen

Miten neuvottelut etenevät?
Kuinka kauan sopimukseton tila voi jatkua?
Miten työtaistelusta päätetään?
Kuka hyväksyy neuvottelutulokset?
Milloin uusi sopimus tulee voimaan?

Viestintä

Mistä saa tietoa neuvotteluista?
Miksi neuvotteluista tulee niin vähän tietoa?

Sanastoa

sopimukseton tila
työtaistelu
yleinen linja
yleiskorotus
järjestelyerä / paikallinen erä

Mitä neuvotteleminen tarkoittaa?

Neuvottelu on prosessi, jossa etsitään yhteisymmärrystä ja ratkaisua neuvoteltavaan asiaan. Työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa tuloksena on konkreettinen sopimus. Työnantaja ja työntekijät tulevat sopimusneuvotteluihin omine tavoitteineen. Neuvotteluissa käydään kaupankäyntiä ja tehdään kompromisseja puolin ja toisin, joten lopputulos on yleensä jotain osapuolten tavoitteiden väliltä.

Kuinka usein neuvotteluja käydään?

Neuvottelut alkavat, kun edellinen työehtosopimus on päättymässä. Varsinaiset työehtosopimusneuvottelut kestävät yleensä muutamasta viikosta pariin kuukauteen. Isoin kysymys varsinaisissa neuvotteluissa on yleensä palkkaratkaisu, mutta myös esimerkiksi työaikaan liittyvistä merkittävistä tekstimuutoksista neuvotellaan tässä vaiheessa.

Sopimuskauden aikana neuvotteleminen jatkuu eri työryhmissä, joiden toimeksiannosta on sovittu osana työehtosopimusratkaisua. Yleensä työryhmien teemat ovat laajoja ja vaativat paljon selvitystyötä. Esimerkiksi SOTE-sopimuksen palkkaustyöryhmässä osapuolet ovat neuvotelleet laajasta palkkausjärjestelmäuudistuksesta koko sopimuskauden ajan.

Mihin sopimuksiin Talentian jäsenet kuuluvat?

Talentian jäsenistä suurin osa kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimuksen eli SOTE-sopimuksen piiriin. Lisäksi Talentian jäseniä kuuluu julkisella sektorilla muun muassa kunnalliseen virka- ja työehtosopimukseen eli KVTES:iin, opetusalan henkilöstön OVTES:iin, valtion ja kirkon työehtosopimuksiin sekä Yritysjaoston (ent. Avainta) Avaintesiin (tuleva Y-tes).

Yksityisellä puolella Talentian jäseniä on muun muassa yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksessa, yksityisen terveydenpalvelualan työehtosopimuksessa ja sosiaalialan järjestöjen työehtosopimuksessa.

Ketkä neuvottelevat Talentian jäsenten työ- ja virkaehtosopimuksista?

Talentian neuvottelujärjestö JUKO on hyvinvointialueiden, kuntien, valtion, kirkon ja yliopistojen pääsopijajärjestö. Se neuvottelee SOTE-sopimuksesta, kunnallisesta virka- ja työehtosopimuksesta KVTESista, Y-tessistä sekä valtion, kirkon ja yliopistojen työehtosopimuksista.

Talentia neuvottelee itse yksityisten sosiaalipalveluiden ja yksityisen varhaiskasvatuksen työehtosopimuksista.

Talentia kuuluu Terveyspalvelualan Unioniin, joka neuvottelee terveyspalvelualan työehtosopimuksesta.

Keitä ovat SOTE-sopimuksen neuvottelijat JUKOn puolelta?

JUKOn neuvottelupäällikkö Heli Hartman-Mattila ja Talentian neuvottelujohtaja Tuomas Hyytinen edustavat JUKOa SOTE-sopimuksen neuvotteluissa. Työaikakysymyksiä käsittelee työaikatyöryhmä, jossa JUKOn edustajina ovat Talentian neuvottelupäällikkö Tiina Kinnunen ja Terveydenhoitajaliiton Harri Liikkanen. Palkkausjärjestelmäuudistuksesta neuvotellaan palkkaustyöryhmässä, jossa JUKOn edustajina ovat Harri Liikkanen ja Tuomas Hyytinen.

Keitä ovat neuvottelujen vastapuolet?

SOTE-sopimus: Kunta-ja hyvinvointialuetyönantajat KT

KVTES: Kunta-ja hyvinvointialuetyönantajat KT

OVTES: Kunta-ja hyvinvointialuetyönantajat KT

Avaintes / Y-tes: Kunta-ja hyvinvointialuetyönantajat KT

valtio: Valtion työmarkkinalaitos

kirkko: Kirkon työmarkkinalaitos

yliopisto: Sivistysala ry

yksityinen sosiaalipalveluala: Hyvinvointiala Hali ry

yksityinen varhaiskasvatus: Sivista ry (ei vielä sovittua työehtosopimusta)

sosiaalialan järjestöt: Hyvinvointiala Hali ry

Mistä neuvotellaan?

Työehtosopimukset käsittelevät palvelussuhteen, eli työ- tai virkasuhteen, etuja. Tietyt palvelusuhteen ehdot on sovittu työehtosopimuksissa, ja pyrimme parantamaan näitä ehtoja.

Neuvotteluissa päällimmäisinä ovat palkka- ja työaikakysymykset. Esimerkiksi lomarahoista ja äitiys- ja isyysloman palkallisuudesta on sovittu ainoastaan työehtosopimuksessa, eikä niitä ole määrätty laissa.

Miksi neuvotellaan?

Miltä tuntuisi, jos palkat alenisivat, totutut loma- ja vapaapäivät , palkankorotukset tai palkalliset sairauspoissaolot vähenisivät tai jäisivät kokonaan pois? Jos uusia työehtosopimuksia ei enää solmittaisi, jonain päivänä tilanne voisi olla tämä, sillä työehtosopimuksissa useat työn tekemisen ehdot ovat palkansaajien kannalta parempia kuin laissa.

Suomessa ei ole esimerkiksi lainsäädäntöä vähimmäispalkasta, ja palkkaus määräytyy pitkälti työehtosopimuksilla. Myös palkankorotukset tulevat työehtosopimusten kautta. Ilman työehtosopimusta työnantaja olisi yksinvaltias ja palkansaajat kukin omillaan.

Mitä Talentia tavoittelee neuvotteluissa?

Eri kierroksilla painotetaan eri asioita, mutta palkkaus ja työaika ovat aina esillä. Tavoitteet neuvotteluihin tulevat kentältä – tietyt tarpeet nousevat jäsenistöstä yksittäisten tapausten myötä. Ennen neuvotteluita tavoitteet käsitellään Talentiassa. Ehtojen heikkenemistä pyritään estämään.

Lue lisää: Talentian tavoitteet 2025 sopimusneuvotteluissa

Miten neuvottelut etenevät?

Kun työehtosopimuksen päätös lähestyy, sovitaan neuvotteluja yhä useampia. Molemmat sopijaosapuolet työnantajan ja työntekijän taholta ovat paikalla. Neuvottelijat pyrkivät saamaan aikaan yhteisymmärryksen. Neuvottelutulos eritellään hallinnoille, jotka päättävät joko hyväksyä tai hylätä sen.

Kuinka kauan sopimukseton tila voi jatkua?

Periaatteessa kuinka kauan vain, mutta työntekijöiden puolelta tuleva paine, kuten työtaistelu, usein jouduttaa neuvottelujen etenemistä.

Miten työtaistelusta päätetään?

Talentia päättää työtaistelusta omien sääntöjensä mukaisesti. Jäsen on suojeltu vain osallistuessaan työtaisteluun Talentian päätöksestä.

Talentian jäsenen osallistuminen työtaisteluun on laillista vain, jos se tapahtuu Talentian päätöksestä.

Lyhytaikaisista toimista päättää usein Talentian hallitus, pidempiaikaiset menevät valtuuston käsittelyyn.

Kuka hyväksyy neuvottelutulokset?

Talentian valtuusto hyväksyy neuvottelutulokset Talentian osalta. Myös muiden sopijaosapuolten on hyväksyttävä tulos.

Milloin uusi sopimus tulee voimaan?

Sopimusten voimaantulo edellyttää osapuolten hallintojen hyväksyntää. Usein sopimukset tulevat voimaan takautuvasti edellisen sopimuksen päättymisestä, vaikka osapuolten hallinnot hyväksyisivät ratkaisun myöhemmin.

Mistä saa tietoa neuvotteluista?

Talentian verkkosivuille talentia.fi/neuvottelut päivitetään säännöllisesti neuvottelu-uutisia. Neuvotteluista viestitään myös Talentian uutiskirjeissä, Facebook-sivulla ja Instagramissa @Talentia_ry.

Kannattaa ottaa myös Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n viestintäkanavat seurantaan. Neuvotteluja voi seurata JUKOn nettisivuilla, JUKOn Facebook-sivuilta ja X:ssä @JUKOry.

Miksi neuvotteluista tulee niin vähän tietoa?

Neuvotteluiden tuloksista on melkein mahdotonta tiedottaa ennen kuin niistä sovittu, koska mitään konkreettista päätöstä ei ole vielä tarjolla. Yleiskulusta voidaan kuitenkin tiedottaa.

Sanastoa

sopimukseton tila

Kun työehtosopimusten irtisanomisaika on päättynyt, alkaa sopimukseton tila, ellei uusia sopimuksia ole tähän mennessä solmittu. Sopimuksettoman tilan aikana sovelletaan vanhan työehtosopimuksen määräyksiä siihen asti, kunnes uusi työehtosopimus on solmittu. Tätä kutsutaan jälkivaikutukseksi.

Sopimuksettoman tilan aikana ei ole työrauhavelvollisuutta, mikä tarkoittaa, että työtaistelut eli lakot ovat mahdollisia – ja sopimuksettoman tilan pitkittyessä myös todennäköisiä.

työtaistelu

Työtaistelu on tilanne, jossa työnantaja- ja työntekijäosapuolet eivät pääse sopimukseen työehdoista, jolloin työtaistelu toimii painostuskeinona sopuun pääsemiseksi.

Ylityökielto, matkustuskielto, vuoronvaihtokielto, ulosmarssi ja lakko ovat erilaisia työtaistelun muotoja. Lakko ja joukkoirtisanoutuminen ovat viimeisiä vaihtoehtoja.

yleinen linja

Vientiteollisuuden, eli kemian-, metsä- ja teknologiateollisuuden, työehtosopimukset muodostavat palkankorostuksille niin kutsutun yleisen linjan, joka esimerkiksi vuonna 2025 on 7,8 % kolmen vuoden ajalle. Vientiteollisuuden työehtosopimusten syntymistä kutsutaan toisinaan päänavaukseksi, koska muiden alojen palkankorotuksia usein peilataan syntyneeseen yleiseen linjaan. Yleinen linja ei kuitenkaan tarkoita ylärajaa muiden alojen palkankorotuksille.

yleiskorotus

Yleiskorotus on palkankorotus, joka maksetaan kaikille sopimusalan työntekijöille tai viranhaltijoille.

järjestelyerä / paikallinen erä

Järjestelyerä, jota kutsutaan myös järjestelyvaraeräksi, on palkankorotuserä, joka jaetaan tietylle ryhmälle työehtosopimuksessa sovitun periaatteen mukaan.

Paikallinen erä tarkoittaa laajemmin kaikkia niitä palkaneriä, joista sovitaan paikallisesti työpaikoilla työnantajien ja luottamusmiesten kesken. Paikallinen erä käsitteenä pitää sisällään myös järjestelyerän.