Kunta-alan uusi sopimus – kysymyksiä ja vastauksia

Kunta-alalle on syntynyt uusi työ- ja virkaehtosopimus. Neuvottelujärjestöt JUKO ja JAU solmivat sopimuksen KT:n kanssa sovittelulautakunnan sovintoesityksen pohjalta.  Talentian hallitus hyväksyi esityksen maanantaina 6.6.

Mitä sopimuksia ratkaisuun kuuluu?

• Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES
• Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus OVTES
• Sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimus SOTE-sopimus
• Kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus LS
• Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus TS
• Kunta- ja hyvinvointialan pääsopimus liitäntäpöytäkirjoineen
• KT-yritysjaoksen työehtosopimus
• Työelämäpaketti eli työelämän kehittämisen yhteistyösopimus
• Palkkaohjelmaa koskeva ves/tes 2023–2027

Ketkä ovat näiden virka- ja työehtosopimusten piirissä?

Sopimukset on solmittu käyttäen järjestöehtoa. Sopimuksia sovelletaan vain ne allekirjoittaneiden järjestöjen ja niiden alayhdistysten jäseniin. Työnantajalla on kuitenkin velvollisuus kohdella samaa tai samankaltaista työtä tekeviä yhdenvertaisesti, kuten maksaa samasta työstä sama palkka riippumatta järjestäytymisestä.

Paikallisista palkan järjestelyeristä neuvottelevat kuitenkin vain JUKOn ja JAUn pääluottamusmiehet sekä työnantaja. Keskitetyistä palkan järjestelyeristä neuvottelevat JUKO, JAU ja KT. Muilla järjestöillä ei ole oikeutta neuvotella paikallisista tai keskitetyistä järjestelyeristä. Palkkausjärjestelmien kehittäminen palkkaohjelmarahoilla tapahtuu JUKOn, JAUn ja työnantajien kesken.

Ovatko sosiaali- ja terveysalan kuntapalkansaajat mukana sopimuksessa?

JUKOn kaikki liitot ovat mukana sopimuksessa. Lähes 20:ssa JUKOn liitossa on jäseninä sotetehtävissä työskenteleviä asiantuntijoita ja esihenkilöitä. Myös JUKOn hoitajaliitot ovat mukana sopimuksessa.

Sopimuksen ulkopuolelle jäi ainoastaan Sote ry (Tehy ja SuPer).

Mikä on uusi Kunta- ja hyvinvointialueiden pääsopimus?

Se on paikallista ja valtakunnallista neuvottelu- ja sopimusjärjestelmää määrittelevä sopimus, joka pohjautuu kunnan ja hyvinvointialueen virkaehtosopimuksista annettuun lakiin. Lain mukaan KT hoitaa kuntien ja hyvinvointialueiden työnantajaedunvalvonnan. Uusi pääsopimus on välttämätön, koska aikaisempi koskee vain kuntia.

Mitä kunta-alan palkansaajat saavat sopimusten myötä?

Sovintoehdotus tulee voimaan takautuvasti 1. toukokuuta lukien. Työmarkkinakierroksen muita aloja korkeammat sopimuskorotukset, vuosien 2023 ja 2024 sopimuskorotustakuu ja palkkaohjelma sisältyvät sopimukseen. Sopimukseen sisältyy myös työmarkkinoiden modernein perhevapaauudistus.

Koska sopimuskorotukset tulevat maksuun?

Vaikka sopimus on vahvistettu 8.6.2022, tulevat sopimuskauden ensimmäiset sopimuskorotukset maksuun 1.6.2022 lukien.

Viranhaltijalle/työntekijälle maksetaan palkka tai palkkio kultakin kalenterikuukaudelta viimeistään sen 16. päivänä, jollei työ- ja virkaehtosopimuksessa ole toisin määrätty tai palkan suoritusperusteista muuta johdu tai jos toimivaltainen viranomainen työntekijän palkanmaksun osalta toisin määrää. Tällöin ensimmäisten sopimuskorotusten on määrä tulla maksuun kesäkuun palkassa 16.6.2022. Korotukset maksetaan koko kesäkuulta, ei siis vasta 8.6.2022 alkaen.

Mikäli korotukset eivät teknisestä syystä ehdi maksuun kesäkuun palkassa, maksetaan ne työntekijälle takautuvasti myös kesäkuulta.

Mikä on turvalauseke?

Kunta-alan turvalauseke varmistaa, että jos sote-alalle sovitaan myöhemmin nyt sovittua suurempia palkankorotuksia tai muita kustannusvaikutteisia ratkaisuja, ne ulotetaan turvalausekkeen soveltamisalalla työskentelevään henkilöstöön.

Turvalausekkeen soveltamisalat:

• SOTE-sopimus (sosiaalityöntekijät, sosionomit, geronomit ja kuntoutuksen ohjaajat)
• KVTES:n liite 5 (varhaiskasvatuksen sosionomit)
• OVTES:n osio G:n henkilöstö (varhaiskasvatuksen opetushenkilöstö, päiväkotien johtajat)

Miksi neuvottelut kestivät niin kauan?

Ratkaistavana oli poikkeuksellisen suuria haasteita, kun kuntien palkat ovat jääneet jälkeen ja palvelurakenne muuttuu 1. tammikuuta 2023. Tavanomaisen palkkaneuvottelun lisäksi pitikin ratkoa palkkaohjelmaan ja neuvottelumenettelyyn liittyviä kysymyksiä.

Sopimukseen pääsy vaikutti mahdottomalta kaikkien sopijaosapuolien kesken, minkä vuoksi ratkaisua haettiin lopulta Jukon, Jaun ja KT:n välillä.

Onko maan hallitus vaikuttanut ratkaisuun?

Hallitus ei ole vaikuttanut sopimuksen syntyyn, kyse on puhtaasta työmarkkinaratkaisusta. Sen pohja saatiin sovittelulautakunnan ehdotuksesta.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Tärkeintä on saada 2 prosentin yleiskorotus maksuun 1. kesäkuuta lukien. Sopimusmuutosten ohjeistusta ryhdytään valmistelemaan ja JUKO kouluttaa pääluottamusmiehiään. JUKO, JAU ja KT alkavat myös kehittää kunkin sopimuksen palkkausjärjestelmiä. Se on nyt aiempaa helpompaa, kun käytettävissä on tarkoitukseen varattua palkkaohjelmaraha.